Iin kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Valtuusto käsitteli talousarvion maanantaina esittelyineen iiläisittäin harvinaisen nopeasti noin parissa tunnissa, eikä siitä käyty pitkiä keskusteluja. Puheenvuoroissa kiiteltiin talousarvion laadintaprosessia, jossa talousarviota valmisteltiin lautakunnissa, kunnanhallituksessa sekä kahdessa valtuustoseminaarissa.
Talousarvion valtuuston kokouksessa esitellyt kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoi, että uudesta kuntastrategiasta erityisiksi painopisteiksi on otettu vahvan ja kestävän kasvun tavoite.
– Kunnanhallitus evästi omassa talousarviokäsittelyssään, että ensi vuoden tavoitteena on saavuttaa viimein maaginen 10 000 asukkaan raja.
Talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on huomioitu myös kuntastrategian muut painopisteet: luonnonläheinen Ii, henkinen hyvinvointi ja systeeminen muutos. Ensi vuoteen tuo muutoksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen kunnista hyvinvointialueelle. Toinen suuri muutos on Iin kunnan hallinnonuudistus, johon liittyen useampikin rekrytointiprosessi on vielä kesken.
– Hallinnonuudistus tuo selkeämmän organisaation ja sen myötä esimerkiksi johtavilla viranhaltijoilla on kuullakin samankokoinen toimiala hoidettavanaan. Uudistus myös terästää johtoryhmätyöskentelyä, Manninen sanoi.
Ensi vuoden talousarvio on 280 000 euroa ylijäämäinen.
– Olemme saaneet käännettyä suunnan negatiivisesta positiiviseksi, mutta ylijäämää saisi olla enemmänkin. Muutosta voi tuoda esimerkiksi hyvinvointialueen vuokrasopimusten lopullinen tilanne. Sieltä voi tulla meille 800 000–900 000 euroa tuloja, jotka meille oikeasti kuuluisivatkin, Manninen sanoi.
Iin kunnan tuleviin investointeihin kuuluu maanhankinta keskustaajaman laajenemisalueilta ohikulkutien ja rautatien suuntaan. Maanhankintaan on budjetoitu kolmelle seuraavalle vuodelle kullekin 300 000 euroa.
Kiinteistöjen, katujen ja puistojen, liikunta-alueiden ja vesihuoltoverkoston investointeihin laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmat. Lisäksi järjestetään keskustan ja ranta-alueen suunnittelukilpailu sekä laaditaan hulevesisuunnitelma, pohjavesien suojelusuunnitelma, rautatieaseman yleissuunnitelma sekä Illinsaaren yleissuunnitelma.
Tärkeimpinä kiinteistöhankkeina ovat Valtarin koulun, Nätteporin sekä kunnantalon tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat. Valtarin koulun suunnitelmiin on ensi vuodelle budjetoitu 50 000 euroa. Koulun rakentamiskustannuksia on taloussuunnitelmassa vuosille 2024 ja 25 kummallekin 1,5 miljoonaa euroa.
Kunnantalon ja Nätteporin suunnitelmat kulkevat talousarviossa nimellä kunnan monitoimitalo. Sen suunnitteluun on ensi vuodelle varattu 50 000 euroa.
Tärkeimmät kunnallistekniikan investoinnit ensi vuoden talousarviossa ovat Pentinkankaan yritysalueen kunnallistekniikan suunnittelu ja valmistelevat työt, Maalismaan kevyen liikenteen väylä, Alarannan kuivatus ja valaistus, laiturit ja satamat sekä valaistuskohteet.
Talousarvion esittelyn jälkeen valtuutetut kävivät yleiskeskustelun.
Pekka Koskela (kesk.) oli hyvillään, että kunnan talous on kääntynyt parempaan suuntaan.
– Ensi vuoden talousarvio näyttää hyvältä ja uskon sen toteutuvan. Siitä eteenpäin vuodet 2024 ja 2025 tuovat muutoksia, kun valtiovarainministeriö osoittaa, kuinka paljon on tasoittamistarvetta velkavuosien jälkeen. Yleensä se on tarkoittanut miljoonan tai parin vähennystä Iin kokoiselle kunnalle.
Johannes Tuomela (kesk.) totesi sote-uudistuksen helpottaneen kunnan talousarvion valmistelua.
– Talousarviosta poistuu aika paljon niin menoja kuin tulojakin, mikä helpottaa talouden suunnittelua. Voidaan ajatella niin olevan myös jatkossa, kun sote-puolen yllätykset jäävät pois. Pitkän tähtäimen suunnittelu on helpompaa ja vakaampaa.
Risto Säkkinen (sd.) totesi, että sote-menojen poistuttua kunnan taloudesta kuntapäättäjät voivat syyttää vain itseään, jos jotain menee pieleen. Uusiin asukkaisiin liittyen hän totesi, että maineella on suuri merkitys verotuloja tuovien uusien asukkaiden houkuttelemisessa.
– Pääkaupunkiseudulla ihmiset tuntevat Iin tiedotusvälineissä esillä olleista energiaratkaisuista. Meidän pitää huolehtia, että Ii on jatkossakin esillä valtamedioissa myönteisissä asioissa.
Ilkka Pakonen (kesk.) pohti, mitä yllätyksiä energiakriisi voi tuoda jatkuessaan.
– Iissä ollaan energian suhteen kohtuullisen kilpailukykyisessä asemassa, mutta jos tällaiset energian hinnat jatkuvat, loppuu osassa yrityksiä toimintaedellytykset. Se vaikuttaa työllisyyteen ja verotuloihin. Talousarviossamme on varauduttu kasvuun, mutta mikäli ajaudutaan pidempään taantumaan, tulee kunnalla olemaan vaikeuksia.
Teijo Liedes (vas.) toivoo, että nyt suunnitellut yhdyskuntapalveluiden tekemät suunnitelmat tuodaan aikanaan myös päätöksentekoon.
– Toivon, että pääsemme vihdoin eroon tulipalojen sammutusmenetelmästä eli korjaamaan siellä, missä sakkaa. On hyvä, että pitkän tähtäimen suunnitelmia tehdään, mutta pelkkä suunnitelma ei riitä. On huolehdittava, että on riittävästi resursseja tuomaan suunnitelmat päätöksentekoon ja huolehtimaan niihin liittyvistä asioista niin, että asiat lähtevät oikeasti myös liikkeelle.
Heli-Hannele Haapaniemi (vihr.) toivoo, että talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioitaisiin mahdollisimman paljon resilienssi, ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata kriisejä.
– Meillä on monta “eipä olisi uskonut” ‑vuotta takana ja todennäköisesti niitä on edessäkin. Mennään hyvällä yhteishengellä niitä kohti.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.