Iin kirkkorannan tulevaisuudesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että jokirannan halutaan säilyvän kaikkien kuntalaisten käytössä. Missä laajuudessa, siitä ollaankin jo useampaa mieltä.
Ii-instituutin Teamsissa järjestämä tilaisuus oli osa kirjastojen demokratiahanketta. Keskustelun vetäjä, Iin kansalaisopiston rehtori Jaana Soronen korosti, että kyseessä ei ollut virallinen kaavakuulemistilaisuus, vaan keskustelu, jolla kerättiin ideoita alueen käytön suunnitteluun.
Kirkkorannan kaavamuutosalueella on kunnanvirasto sekä kirjaston, auditorion, kansalaisopiston ja näyttelytilan sisältävä Nättepori. Kaavamuustosalueen vieressä on kirkko, seurakuntatalo ja historiallisesti merkittävä vanha Hamina. Kirkkorannan tulevaisuutta mietitään, koska sekä kunnanviraston että Nätteporin kiinteistöt ovat huonokuntoisia.
– Sen takia on lähdetty yhdessä pohtimaan, mikä on järkevin toimintatapa, ja päädytty ratkaisemaan asia kaavoituksen kautta, kertoi kunnan kiinteistöpäällikkö Janne Jokelainen.
Nykyisessä asemakaavassa alue on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten kortteliksi. Ranta-alueelle on kaavoitettu puisto ja venesatama/-valkama. Alue on kunnan omistuksessa. Jokelainen kertoi, että asemakaavalla alueelle voidaan osoittaa esimerkiksi asuinkerrostalo tai yleinen rakennus eli esimerkiksi koulu, päiväkoti, urheilu- tai museorakennus.
– Kaavalla lukitaan alueen käyttö vuosikymmeniksi. Siksi on tärkeää, että yleinen tahtotila on tiedossa.
Jokelainen pohjusti keskustelua esittämällä alueelle kolme eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sekä kunnanvirasto että Nättepori korjattaisiin.
– Periaatteessa kaikki rakennukset voidaan korjata, mutta se voi olla kallista. Molemmat ovat hienoja rakennuksia ja nykyisellä paikallaan merkittäviä.
Toisessa vaihtoehdossa Nättepori korjattaisiin ja kunnantalo purettaisiin.
– Tällöin kunnantalon tontti vapautuisi johonkin muuhun käyttöön.
Kolmannessa vaihtoehdossa molemmat rakennukset purettaisiin, jolloin syntyisi tyhjä kortteli.
– Tässä vaihtoehdossa pitää miettiä, täytetäänkö koko ranta rakentamalla vai jätetetäänkö merkittävästi viheraluetta ja kuntalaisten yhteistä aluetta.
Tilaisuuteen osallistui alustajat mukaan lukien vajaat neljäkymmentä henkilöä. Jokelaisen alustuksen jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin pohtimaan alueen virkistyskäyttöä, palveluita ja miljöötä nyt ja tulevaisuudessa.
Kaikissa ryhmissä korostui halu säilyttää alueen ranta kaikkien kuntalaisten virkistyskäytössä. Useimmat haluavat säilyttää alueella myös kirjaston, joka voisi toimia nykyistä laajemmin kuntalaisten olohuoneena.
Tuomo Lukkari kertoi, että hänen vetämässään ryhmässä pohdittiin, olisiko rantareittiä mahdollista kehittää esimerkiksi Alarannan suuntaan.
Minna Halosen ryhmässä todettiin alueen palveluiden toimineen hyvin ja olevan hyvillä paikoilla.
– Todettiin kuitenkin rakennusten huonon kunnon pakottavan tekemään ratkaisuja. Meilläkin nousi esille, että kuntalaisten pääsy rantaan on tärkeää.
Jaana Sorosen ryhmässä nousi esiin ajatus, että kunnanviraston vanhin osa säilytettäisiin ja sen myöhemmin rakennetut laajennusosat purettaisiin.
– Kunnanvirasto todettiin tärkeäksi maamerkiksi iiläisille. Nätteporinkin osalta pohdittiin kunnostusvaihtoehtoa, mutta mietittiin, nouseeko korjaamisen neliöhinta liian korkeaksi.
Elina Nissisen ryhmässä haluttiin säilyttää sekä Nättepori että kunnanvirasto.
– Ryhmässä pohdittiin, löytyisikö ulkopuolista toimijaa, ja voisiko kunnanvirasto toimia vaikka hotellina.
Janne Jokelainen kertoi, että hänen ryhmässään nousi esille ajatus kulttuurikeskuksesta.
– Todettiin, että paikka Iin vanhana keskustana olisi hyvä kulttuurikeskukselle, joka voisi toimia myös matkailun keskuksena.
Keskustelutilaisuudessa tuli esille tarve uusia asemakaava laajemmalla alueella molempiin suuntaan kirkkorannasta. Janne Jokelainen kertoi, että tarve on tiedossa, mutta koska kaavamuutos tarvitaan nopeasti kunnanviraston ja Nätteporin alueen osalta, ei kaavamuutosaluetta tässä vaiheessa laajennettu.
Kaavamuutos kirkonseudulla on käynnistetty vuosi sitten tiedottamalla siitä osalliselle. Asiaa työstää viranhaltijoista koostuva työryhmä. Virallisia kuulemistilaisuuksia kaavasta tulee kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Kaavamuutoksen vahvistaa aikanaan kunnanvaltuusto.