Iihin valitaan uusi kirkkoherra syyskuun vaaleissa nykyisen kirkkoherran Tapani Ruotsalaisen jäädessä eläkkeelle
Tutustu ehdokkaisiin infon jälkeen!
Iin seurakunnassa toimitetaan välitön kirkkoherranvaali. Ehdokkaina ovat Keminmaan kirkkoherra Ari Rautakoski ja Karjasillan kappalainen Ulla Mitrunen. Molemmat ehdokkaat antavat vaalinäytteensä toimittamalla päiväjumalanpalveluksen Iin kirkossa. Rautakoski pitää vaalisaarnan 18.8. kello 10 ja Mitrunen 25.8. samaan kellonaikaan.
Vaalipäivä alkaa sunnuntaina 8.9. kello 11.15 Iin kirkossa osoitteessa Puistotie 2 ja vaali päättyy kello 18. Kirkkoherranvaalien ennakkoäänestys järjestetään 2.–6.9.2024 maanantaista perjantaihin joka päivä kello 9–18 Iin kirkkoherranvirastossa osoitteessa Puistotie 3. Lisäksi ennakkoon voi äänestää:
2.–3.9. kello 12–18 Kuivaniemen diakoniatuvalla (Ratatie 2).
4.9. kello 12–18 Oijärven kyläkirkolla (Lamminperäntie 710).
5.9. torstaina kello 12–18 Väli-Olhavan seurakuntatalolla (Oijärventie 661).
6.9. perjantaina kello 12–18 Jakkukylän koululla (Jakuntie 85A).
6.9. kello 16–19 Iin torilla äänestysautossa (Kirkkotie 2).
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut siten, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Kotiäänestyspyyntö tulee toimittaa vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitise kirkkoherranvirastoon viimeistään 30.8. kello 16 mennessä. Kotiäänestyksen yhteydessä myös omaishoitaja voi antaa äänensä.
Rakkaus ja oikeudenmukaisuus ohjaavat valintoja![]()
“Sinä kelpaat ja kirkon ovet ovat sepposen selällään kaikille”
Ulla Mitrunen on vihitty kolmeen kertaan kirkon virkaan, kirkon nuorisotyönohjaajaksi, diakoniksi ja papiksi. Kirkossa Mitrunen on työskennellyt jo 17-vuotiaasta lähtien ja tällä hetkellä hän on Karjasillan seurakunnan kappalainen. Ii on Mitruselle hyvin tuttu, sillä hän asui kunnassa pitkään ja hänen nyt jo aikuiset lapset ovat kaikki syntyneet ja kasvaneet Iissä. Jeesuksen teot ovat aina olleet Mitruselle ohjaava voima ja hänelle kaikki kuuluvat samaan ihmisyyden ja rakkauden piiriin. Kirkkoherran paikan tullessa auki, Mitrunen koki tehtäväkseen hakea paikkaa.
– Kutsumukseni on työskennellä Iin seurakunnassa. Ja ylipäätään keskittyä siihen, että on me, ei heitä. Kristuksen viesti ei ole, että katsottaisiin oletko sinä sopiva, riittää kun oltaisiin ihmisiä toisillemme, Mitrunen kertoo.
Uransa Mitrunen on aloittanut Iissä seurakunnan vastaavana lastenohjaajana. Sittemmin hän valmistui diakoniksi ja sosionomiksi ennen siirtymistään Haukiputaan seurakuntaan nuorisotyönohjaajaksi. Lisäksi hänellä on teologian kandidaatin ja maisterin paperit. Kajaanista kotoisin oleva Mitrunen on kokenut aina todella vahvaa kutsumusta niin nuorisotyönohjaukseen kuin pappeuteen. Papiksi hän opiskeli työn ohessa ja papin työt hän aloitti 2012 Limingassa.
– Luoja hullustaan huolen pitää, Mitrunen naurahtaa.
Vaikka nuorisotyönohjaus on edelleen tärkeää Mitruselle, valvominen ja leirit kävivät raskaiksi. Mitrunen painottaa, että hän ei suostu vähempään kuin täydelliseen läsnäoloon ja se verottaa niin henkisesti kuin psyykkisestikin.
– Leiriryhmät Oulussa ovat isoja eikä resursseja ole tarpeeksi. Nuorilla on samat kivut leirillä kuin kotonakin.
Mitrunen päätti, että hän halusi olla se, joka kohtaa seurakunnassa kaiken ikäisiä ja työskennellä erityisesti surevien kanssa. Työssään hän rakastaa erityisesti toimituksia ja niitä hän on nyt saa tehdä.
– Erityisesti surua käsitellessä on tärkeää, että minä voin kantaa toista hänen matkallaan.
Itseään Mitrunen kuvaa maanläheiseksi ihmiseksi ja ja sitä hän haluaisi viedä mukanaan Iihin. Hänen arvojaan ovat myös rakkaus ja oikeudenmukaisuus, jotka ohjaavat myös hänen valintojaan.
– Minä rakastan ihmistä, jokainen ihminen on Jumalan eli rakkauden kuva. Siitä työni aina lähtee ja siihen se aina palaa. Patriarkaalinen valtakausi ja hiljaisuus vallankäyttönä ovat asioita, jotka tunnistan ja tunnustan kirkossamme. En suostu ylläpitämään tätä valtaa ja vallankäyttöä. Kanssani seinät ovat lasia.
Mitrunen muistuttaa, että Jeesus ei pitänyt ketään ulkopuolisena ja hän meni myös heidän luokseen, joita pidettiin huonoina tai halveksittuina. Mitrunen kertoo henkisen kotinsa olevan kansankirkollisuudessa, herännäisyydessä ja hengellisyydessä on osansa myös ekumenialla. Hän on körttiläisyyden ajatuksen ja elämänasenteen takana siinä, ettei toisen ihmisen uskosta kysellä tai vaadita mitään. Mitrunen sanookin, että riittää, kun yrittää selvitä itsensä, oman arkieälämänsä haasteiden, oman uskonsa ja parannuksen tekonsa kanssa. Parannuksen tekeminen on Mitruselle pyrkimystä siihen, että maailma olisi siedettävämpi, armollisempi ja oikeudenmukaisempi paikka ihan jokaiselle.
– Olen ihmisen kokoinen, en enempää tai vähempää. Jumala on Jumala ja ihmiselle kuuluu ihmisyydestä huolehtiminen, kyllä Jumala hoitaa Jumalan tehtävät ajallaan – meidän kaikkien elämässä.
Yksi tämän päivän haasteista seurakunnilla yleisestikin on se, miten saada nuoret aikuiset tietoiseksi siitä, heilläkin on oikeus tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään.Mitrunen toteaa, ettei kyse ole pelkästään siitä, miten saataisiin nuoret aikuiset mukaan toimintaan vaan se, miten heidät tulisi nähdä ja kohdata.
– Tunne, että sinä tulet nähdyksi ja kirkko on sinunkin kotisi on tärkeä saada välitetyksi. Myös Iihin muuttaville pitäisi saada viestittyä, että ovet ovat auki kaikille.
Mitrusen vaalisaarna kuullaan sunnuntaina 25.8. Edellisiltana hän järjestää Iissä J&S Burgerin tiloissa vaaliterassin, jossa on tarkoitus keskustella ja istuskella rennossa ilmapiirissä nauttien talon antimista. Vaaliterassilla ovat esiintymässä tulloin myös duo Sarkkinen ja Hiltula. Takanapäin on Kuivaniemen markkinoilla pidetty puheenvuoro ja Mitrunen nähdään myös Oijärven venetsialaisissa elokuun lopulla.
Tiedolla ja kokemuksella johtamista![]()
“Ihminen on Jumalan kuva ja me kaikki olemme saman arvoisia”
Ari Rautakoskelle kävi jo varhaisessa vaiheessa selväksi, että hän haluaisi isona opiskella kanttoriksi. Ja niin hän suoritti musiikin maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Sibelius-akatemiassa, joka on nykyisin osa Taidekorkeakoulua. Lisäksi hän on opiskellut Oulun konservatoriossa laulunopettajaksi.
– Harrastin jo nuorena poikana soittamista ja laulua ja Aarto Pietikäinen pyysi minua sitten kesälomasijaiseksi ja niihin aikoihin ajatus kanttorin työstä alkoi selkeytymään, Rautakoski muistelee.
Kanttorin virassa Rautakoski toimikin pitkään useissa Oulun hiippakunnan seurakunnissa. Lisäksi hän toimi 14 vuotta Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin lehtorina ja vajaan kolmen vuoden ajan Oamkin musiikin osaston johtajana. Taustaa löytyy myös kuoron johtamisesta ja hän oli mukana perustamassa Meri-Lapin Oratoriokuoroa. Lehtorin virassa työskennellessä ajatus teologian opinnoista heräsi ja Rautakoski suoritti teologian maisterin tutkinnon työn ohessa Itä-Suomen yliopistossa 2011. Kirkkoherrana ura alkoi Muoniossa ja Enontekiöllä ja Keminmaan vakituisena kirkkoherrana Rautakoski on toiminut vuodesta 2020.
– Ajattelin, että voisin opintojen myötä opettaa kanttoriopiskelijoille muun muassa liturgiikkaa, joka oli myös pääaineeni teologian maisterin tutkinnossa.
Papiksi vihkimistä haetaan tuomiokapitulilta ja papilla täytyy olla vokaatio, eli kutsu, jonne mennä työskentelemään. Rautakoski haki pappisvihkimistä ja sai sen, sillä työ ammattikorkeakoulun lehtorina mahdollisti sen.
– Tieni kirkkoherraksi ei ole ehkä perinteinen enkä ole koskaan työskennellyt seurakuntapastorina. Ajattelen, että kokemukseni on vahvuuteni ja kirkkoherran toimesta kokemusta on kertynyt noin seitsemän vuotta.
Iissä Rautakoski on asunut jo vuodesta 1962 asti, muutamaa muualla asuttua vuotta lukuunottamatta. Itseään hän ei kuitenkaan vielä uskalla kutsua täysin paljasjalkaiseksi iiläiseksi. Kun Iin kirkkoherran paikka tuli auki, Rautakoski kertoo miettineensä hetken ennen kuin päätti hakea paikkaa.
– Olen vain puoli vuotta Tapani Ruotsalaista nuorempi, mutta aion jatkaa työskentelyä alimman eläkeiän jälkeenkin. Koen, että minulla olisi vielä annettavaa iiläisille, Rautakoski hymyilee.
Rautakoski kertoo panostavansa kokemukselliseen johtajuuteen ja siihen liittyvään strategiatyöskentelyyn, jota hän vetänyt myös Keminmaassa. Musiikillisen ammattitaidon hän lisää olevan myös hänen vahvuutensa.
– Maailma muuttuu niin nopeasti, että on pakko miettiä, mitkä ovat ne keinot, joilla pysytään mukana ja ajan tasalla. Siihen tarvitaan strategiatyötä.
Iin seurakunnassa hän aikoisi panostaa samoihin teemoihin unohtamatta viestinnän ja tiedottamisen tärkeyttä. Hän toteaakin yleisesti, että ihmisten kontaktoimisessa olisi aktivoitumisen paikka.
Rautakoski kertoo elävänsä messusta ja ehtoollinen on hänelle kaikista tärkein asia. Hän on elänyt vanhoillislestadiolaisessa perheessä, mutta on erkaantunut suuntauksesta yli 30 vuotta sitten.
– Minun oma hengellinen hoitaminen tapahtuu jumalanpalveluselämän kautta.
Leppoisan rauhalliseksi itseään kuvaileva kirkkoherra kertoo tulevansa hyvin toimeen ihmisten kanssa, vaikkei omien sanojensa mukaan olekaan kovin ulospäinsuuntautunut. Erityisesti toimituskeskustelut ja ihmisten aito kohtaaminen on hänelle tärkeää.
– Surun kohdatessa ihmisten kuoret väistyvät ja ja silloin on helppo kohdata ihminen ihmisenä ja tarjota lohtua. Samoin iloon ja onneen on helppo yhtyä.
Kirkon sanomaa Rautakoski pitää aikaa ja vertailua kestävänä. Sitä pitäisikin tuoda hänen mielestään enemmän esille, vaikka muiden teemojen ja aatteiden kanssa joutuukin välillä puristuksiin.
– Me saamme olla ja elää armahdettuina ja vapautettuina. Jumalan rakkaus ja Jumala rakastaa ihmistä. siinä on sanoman ydin ja se on ainoa oikea viesti.
Rautakoski korostaa, että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia, Jumalan kuvia. Hän lisää, että kirkko on avoin kaikille. Erityismessuista puhuttaessa Rautakosken mielestä niidenkin tulee olla avoimia jokaiselle, kuten messu aina on.
– Toivon avoimuutta enkä halua lokeroida ketään.
Vaalikiertueelle Rautakoski ei lähde, mutta hän pyrkii tuomaan omia ajatuksiaan esille keskusteluissa, kirjoituksissa ja työssään. 18.8. pidettävä vaalisaarna ei jännitä, sillä kokemusta muiden saarnojen pitämisestä on kertynyt.
– Lopputulos riippuu paljon myös siitä, lähtevätkö iiläiset äänestämään.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.