Tutkija Paavo Romppainen oli vuonna 2021 yhteydessä Rantapohjaan tulevan kirjansa selvitystyön tiimoilta. Hän valmisteli tuolloin sotavankien kohtaloihin liittyvää kirjaansa, ja esille oli noussut mahdollisen iiläislähtöisen Eliina (tai Elina) Taskisen nimi. Romppainen etsi, osin Rantapohjankin avulla tietoa Taskisesta. Työ tuotti tulosta, ja Eliina Taskisen elämää saatiin valotettua.
Romppainen sai selville, että Iissä syntynyt Eliina Taskinen on Hanna Maria (s. 25.2.1892) ja Juho Jalmar Taskisen (s. 6.6.1887) tytär. Taskiset vihittiin 2.4.1911. Nämä muuttivat Kajaaniin vuonna 1923, josta Kuopioon ja myöhemmin, vuonna 1930 Petroskoihin. Eliina Taskinen oli loikkaridesantti Martti Klemetin (sittemmin Kosti Vilbergin) vaimo, ja vietti viimeiset vuotensa Laatokan rannalla.
Eliinan siskon Elsa Marian tytär Orvokki Vesa muisteli kirjan työstämisen aikaan Romppaiselle Eliina-tätinsä viettäneen viimeiset vuotensa Laatokan rannalla sijaitsevassa Pitkärannan kaupungissa.
Hän kertoi viimeisen kerran joskus 1950-luvun lopulla tapaamansa, jo tuolloin hauraassa kunnossa olleen Eliinan menehtyneen tuberkuloosiin vuonna 1960 ja tulleen haudatuksi Pitkärantaan tai Sortavalaan.
Eliinan kuoleman ajankohtaa koskeva arvio on peräisin tämän uudesta parisuhteesta vuonna 1952 syntyneeltä tyttäreltä, mutta tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, sillä 8‑vuotiaana lastenkotiin päätyneellä tyttärellä on vain hajanaisia muistikuvia biologisesta äidistään.
Orvokki Vesa kertoi Romppaiselle Eliinan ja Martti Klemetin (1900–44) vuonna 1941 syntyneen Irmeli-tyttären kuolleen 2021.
– Aatteen ajamina tai töiden toivossa Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten jälkeläisten jäljet ovat vääjäämättä katoamassa. Irmelin mahdollisten lasten ja näiden serkujen jäljittäminen olisi nyk
ytilanteessa työlästä, ellei peräti mahdotonta, Romppainen toteaa kirjoituksessaan Rantapohjalle.
Seinäjoella asuvan ristijärveläissyntyisen harrastajatutkija Paavo Romppaisen kirjoittama ja Väyläkirjat Oy:n kustantama ”Ja kadoksiin joutui alikersantti Heikkinen; Sotavankien kohtaloita 1941–1944” julkaistiin kesäkuussa.
Kirja kertoo yli 80 vuoden takaisista tapahtumista asiakirjojen, sotavanki Eemil Heikkisen kohtalotoverien kokemusten ja hänen sotapolkunsa suuntaan eri tavoin vaikuttaneiden henkilöiden kertomusten kautta.
Kirjassa tarkastellaan myös sotamuistojen vuosikymmenten saatossa saamia värejä, ja pohditaan totuuden problematiikkaa.
Romppaiselta (1957–) on julkaistu aiemmin Silvo Sokan mielikuvituksen rakettimaisesta lennosta kertova ”Hopeatähden lento” (2019), amerikan- englannista Kainuun murteelle käännetty sarjakuva ”Näläkämoan Noeta” (2001) sekä hänen toimittamansa laajennettu 2. painos Salomo Pulkkisen kirjasta ”Ristijärven muistoja ja kuvauksia” (1998).