Iijoen lumo ‑hanke päättyy kuluvan vuoden lokakuussa ja hanke on edennyt niin hyvin, että rahoitusta tullaan hakemaan jatkohankkeelle. Hanke alkoi keväällä 2022 ja projektipäällikkö Virpi Keränen aloitti hankkeessa saman vuoden elokuussa.
– Tärkeää oli saada heti alueen yrityksen ja toimijat sitoutumaan hankkeeseen ja kasvattaa verkostoa. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, Keränen kertoi.
Syksyllä 2022 työt alkoivat tutustumalla alueen toimijoihin ja verkostoitumalla. Todettiin, että verkostoitumisen myötä on löydettävissä uusia rajapintoja ja innovaatioita palveluiden tuotteistamiseen ja kykyyn luoda yksilöllisiä matkailupaketteja. Verkostoitumisen myötä saatiin selville, mihin asioihin osaamisen kehittämisen osalta hankkeessa on syytä keskittyä sekä mitkä ovat kannattavimmat tuotteet sekä niiden myyntikanavat.
Hankkeen tärkein vaihe eli Iijoen matkailuselvitys, joka sisältää vision Iijoen matkailun kehittämisestä ja investointitarpeista, kartoituksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistoimenpiteistä sekä strategian tavoitteen saavuttamisesta aloitettiin syksyllä 2023. Selvitystyön alussa kysyttiin alueen yritysten, yhdistysten ja asukkaiden mielipiteitä muun muassa siitä, miksi Iijoen matkailua tulisi kehittää. Kyselyyn saatiin kolmisen sataa vastausta. Hankkeen yksi tavoitteista on, että Iijoen alueella toimisi aktiivinen matkailutoimijoiden verkosto ja eri toimijat voisivat tehdä yhteistä kehittämis- ja markkinointityötä. Lisäksi tarkoituksena on kehittää paikallisten matkailuyrittäjien palveluja ja lisätä toimialalle toimeentulon mahdollisuuksia. Yksi keskeisin kysymys on, että millaisia toimintamalleja alueelta puuttuu ja mikä on allueen erottautusmistekijä.
Hanke on sujunut projektipäällikön mukaan hyvin ja hän onkin tyytyväinen siihen, kuinka aktiivisesti etenkin Iin alueen toimijat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen ja matkailun kehittämiseen.
– Olemme saaneet paljon aikaan ja uusia tuotteita aikaiseksi muun muassa kalastusmatkailun puolelle.
Hanke varasi myös heti alkutaipaleella visitiijoki.fi domainin, eli verkkotunnuksen. Sitä ei ole vielä otettu käyttöön, mutta se mahdollistaa tulevaisuudessa alueen toimijoiden viestinnän ja markkinoinnin saman sateenvarjon alta.
Hanke saatiin konkreettisesti käyntiin viime vuoden keväällä, kun Ideasta tuotteeksi — valmennuspolku aloitti hankkeen koulutussarjan. Valmennuksessa perehdyttiin matkailutuotteiden hinnoitteluun, myyntiin, markkinointiin ja tuotteistamiseen eli matkailun pehmeisiin arvoihin.
– Investointeja ei tehdä. Tärkeintä on rakentaa Iin matkailua kokonaisuudessaan ja lisätä alueen tunnettavuutta. Ei tehdä hokkus-pokkus ‑taikoja, vaan luodaan pohjaa kestävälle kehitykselle.
Alueen ruoka‑, kalastus‑, kulttuuri- ja aktiviteettimatkailun toimijoita kokoontui työpajoihin, joissa yhtenä teemana oli yhteisen näkyvyyden kasvattaminen. Kevään aikana järjestettiin myös tuotekorttisparrauksia, ja saatuja oppeja hyödynnettiin myös Visit Finlandin DataHubissa. Datahub on tietokanta, jonne suomalaiset matkailupalveluita tuottavat yritykset voivat tallentaa tietoja yrityksestään ja tarjoamistaan palveluista ja tuotteista.
– Kävimme läpi, mitä asioita on hyvä kertoa tuotteista ja sillä pyritään digitaalisen myynnin lisäämiseen. Jatkossa tarvitsemme dataa tiedolla johtamisen tueksi, jotta voimme osoittaa digikanavien hyödyn ja hyödyntää tietoa päätöksenteossa.
Tammikuun 31. päivänä Iissä järjestettävässä työpajassa lähdetään konkreettisesti luomaan toimenpideohjelmaa, jolla vahvistetaan koko Iijoen alueen matkailua. Tilaisuus järjestetään myös 1.2. Syötteellä.
– Mietitään yhteistyön hyötyjä, asiakkuuksia ja markkinointia niin kotimaan kuin ulkomaiden kannalta. Toimenpiteet järjestetään sitten kronologiseen järjestykseen tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan.
Projektipäällikkö kertoi, että Iin alueen yrittäjät kokevat Iin olevan helposti saavutettavissa, mutta yhden isomman vetonaulan puutetta ja sitä, miten esimerkiksi pohjoiseen matkaavat saataisiin pysähtymään Iissä on mietitty.
– Monet oululaisetkaan eivät tiedä mitä mahdollisuuksia Iissä on. Syötteellä on tunturi ja Taivalkoski kehittää vesistömatkailua. Meiltäkin potentiaalia kyllä löytyy. Jos Ii profiloituisi esimerkiksi kalastukseen, se voisi toimia myös kansainvälisillä markkinoilla.
Hankkeessa on huomattu, että Iijoen varrella on kaikkea erämaasta tuntureihin ja vesistöihin, joita voi hyödyntää matkailun vetovoimatekijöinä. Paikallisten mielipiteet on myös kuultu massaturismin suhteen ja hanketta viedään eteenpäin luontoarvoja kunnioittaen.
Iissä ei aiemmin ole ollut resursseja aktiiviseen matkailun kehittämiseen, mutta Keränen on selvästi huomannut alueen yrittäjien aktivoitumisen.
– Aluetta halutaan selvästi kehittää ja tahtotilaa löytyy. Nyt on viety matkailua määrätietoisesti eteenpäin. Meillä on paljon ideoita kerättynä, mutta tarvitsemme alueelle lisää yrityksiä. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa, Pohjolan Rengastie ja Oulu2026 voivat avata uusia ovia meille jokaiselle.
Hankkeen on rahoittanut Euroopan maaseuturahasto ja tarkoitus on tehdä jatkohankehakemus ja hakea sille rahoitusta. Iijoen lumo ‑hanke on toiminut aktivointihankkeena ja mahdollisen jatkohankkeen olisi tarkoitus jatkaa hyvin aloitettua työtä. Hankehakemuksien tekemiseen ja käsittelyyn menee aikaa, joten tarkoituksena olisi aloittaa hakemuksen tekeminen hyvissä ajoin.
– Toivottavasti yhteistyö matkailutoimijoiden välillä saa jatkoa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.