Hir­vi­jah­ti käyn­nis­tyi lupaa­vas­ti Oijärvellä

Aurin­gon­nousun aikaan lau­an­tai­aa­mu­na kokoon­tui­vat Oijär­ven met­säs­tys­seu­ran hir­vi­po­ru­kan jäse­net Oijär­ven van­han kou­lun piha­pii­rin kodal­le var­to­maan valon lisään­ty­mis­tä sekä suun­nit­te­le­maan jah­din käyn­nis­tä­mis­tä. Into oli kova niin met­säs­tä­jil­lä kuin koi­ril­la, joi­ta nii­tä­kin lau­an­tain aamus­sa oli met­sään läh­dös­sä kaik­ki­aan viisi.

Jah­ti käyn­nis­tyi var­sin lupaa­vas­ti, kun ennen puol­ta­päi­vää oli jo koo­kas uros­hir­vi seu­ran lihan­kä­sit­te­ly­ti­lois­sa nyl­jet­tä­vä­nä. Ilta­päi­vän mit­taan kaa­tui met­säs­tä­jien luo­tei­hin vie­lä vasa, joten jah­ti­po­ru­kan joh­ta­ja Veli-Pek­ka Pyö­rä­lä saat­toi tode­ta hir­ven­met­säs­tyk­sen alka­neen seu­ran osal­ta erinomaisesti.

Tämän­ker­tai­sen jah­din ensim­mäi­sen sar­vi­pään kaa­toi Tee­mu Yli­ta­lo, jon­ka kivää­rin eteen eläi­men toi Veli-Pek­ka Pyö­rä­län oma Nemo-koira.

– Koi­ra onkin jo koke­nut 13-vuo­tias, sil­le on ammut­tu kym­me­niä hir­viä, ker­toi Pyö­rä­lä tode­ten Nemol­la yhä riit­tä­vän voi­mia ja vauh­tia hir­vi­jah­tiin, vaik­ka ikä sitä hie­man alkaa­kin painaa.

Pyö­rä­läl­lä onkin jo kas­va­mas­sa Nemol­le seu­raa­ja, joka tosin on vie­lä aivan pen­tu, joten sitä ei täl­lä ker­taa met­säl­le kelpuutettu.

Oijär­ven met­säs­tys­seu­ran hir­vi­po­ruk­kaan kuu­luu tänä vuon­na pari­kym­men­tä jäsen­tä, ja kaa­to­lu­pa kat­taa nel­jä aikuis­ta hir­veä sekä kuusi vasaa. Perin­tei­ses­ti mie­hi­seen jouk­koon on täl­lä ker­taa saa­tu mukaan yksi nai­nen­kin. Käy­tän­nös­sä pyyn­ti tapah­tuu pie­nem­piin ryh­miin jakau­tuen, ja lau­an­tai­na jokai­ses­sa ryh­mäs­sä toi­mi myös koi­ra. Eksyi­pä met­säs­tys­seu­ran alu­eel­le yksi vie­ras­kin koi­ra, jon­ka aja­maa hir­veä eivät oijär­ve­läi­set­kään ampu­mae­täi­syy­del­le kui­ten­kaan saaneet.

Hir­vi­kan­nan Pyö­rä­lä arve­lee alu­eel­la ole­van hie­man kas­va­maan päin, sil­lä kaa­to­lu­pia seu­ra sai tänä vuon­na kah­den vasan ver­ran edel­lis­vuot­ta enemmän.

– Aika mon­ta vuot­ta ollaan tosin mel­ko pie­nel­lä lupa­mää­räl­lä menty.

Poh­jois-Poh­jan­maan alu­eel­la hir­ven met­säs­tys on mah­dol­lis­ta aloit­taa vah­ti­mis­pyyn­nil­lä jo syys­kuun alus­ta läh­tien. Oijär­vel­lä­kin niin on aiem­pi­na vuo­si­na toi­si­naan toi­mit­tu, mut­ta täl­lä ker­taa seu­ras­sa pää­tet­tiin käyn­nis­tää jah­ti vas­ta var­si­nai­sen met­säs­tyk­sen alkaes­sa. Onnis­tu­nees­ta star­tis­ta huo­li­mat­ta hir­vi­po­ru­kas­sa ei vie­lä henk­se­lei­tä pau­ku­tel­tu, sen ver­ran mon­ta hir­veä on vie­lä pystyssä.

– Nyt on kum­min­kin jo pei­jais­hir­vet saa­tu, ettei niis­tä ole enää huol­ta. Ihan on tuu­ris­ta kiin­ni, saa­daan­ko kaik­ki lupien mukai­set kaa­det­tua muu­ta­man vii­kon­lo­pun aika­na. Toi­si­naan on men­nyt koko jah­tiai­ka, jos­kus taas hir­viä löy­tyy aluk­si hyvin mut­ta kaik­koa­vat sit­ten, kun­nes meren suun­nal­ta tulee uusia, Pyö­rä­lä sanaili.

Hir­vi­po­ru­kan ikä­ja­kau­ma on Oijär­vel­lä laa­ja aina ala­kou­lui­käi­ses­tä Johan­na Yli­ta­los­ta 86-vuo­ti­aa­seen Ahti Pal­las­pu­roon. Yli­ta­lo toki käy jah­dis­sa yhdes­sä isän­sä kans­sa, eikä aikai­nen herää­mi­nen aina­kaan isä-Tee­mun mukaan Johan­naa hai­tan­nut. Tytär onkin nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta muka­na hir­vi­jah­dis­sa jo tois­ta syk­syä, eikä into näy­tä ole­van laan­tu­maan päin.

Jou­kon van­hin Pal­las­pu­ro on mel­kein yhtä innois­saan, sil­lä hän tote­si met­säs­sä liik­ku­mi­sen ole­van ikäi­sel­leen paras­ta mah­dol­lis­ta jump­paa. Samaa miel­tä on myös Väi­nö Saa­ri­koski, hän­kin pyyn­ti­po­ru­kan vart­tu­neim­piin lukeu­tu­via jäseniä.

– Tun­tuu ihan mah­dot­to­man hyväl­tä pys­tyä vie­lä mukaan, kun kol­me kaut­ta jäi väliin lonk­ka- ja sel­kä­leik­kaus­ten takia. Että näin hyvään kun­toon olen vie­lä palau­tu­nut, Saa­ri­kos­ki iloitsi.

Oijär­ven met­säs­tys­seu­ran lisäk­si jär­ven ympä­ris­tös­sä hir­viä jah­taa­vat Kon­tio­ahon met­säs­tys­seu­ran hir­vi­po­ru­kat sekä muu­ta­mat val­tion mail­la met­säs­tä­vät yksi­tyi­set seurueet.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.