Ener­gia­puus­ta kau­ko­läm­pöä, tur­vet­ta käy­te­tään yhä jon­kin ver­ran sekä Oulus­sa että Iissä

Oulun Ener­gian ener­gia­lii­ke­toi­min­nan lii­ke­toi­min­ta­joh­ta­ja Pert­ti Van­ha­la lupaa, että kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa läm­pöä riit­tää eikä polt­toai­ne lopu. Oulun Ener­gia toi­mit­taa kau­ko­läm­pöä kau­pun­gin kes­keis­ten aluei­den ohel­la Jää­liin, Kii­min­kiin ja Hau­ki­pu­taal­le sekä Oulun­sa­loon Top­pi­las­sa ja Laa­ni­las­sa sijait­se­vil­ta voimalaitoksiltaan.

Ener­gia­puus­ta hake­te­tun met­sä­hak­keen käyt­töä on Oulun Ener­gian voi­ma­lai­tok­sil­la lisät­ty voi­mak­kaas­ti vii­me vuo­si­na kor­vaa­maan aiem­min mer­kit­tä­vää roo­lia esit­tä­nyt­tä turvetta.

– Vie­lä vuon­na 2019 kuusi­kym­men­tä pro­sent­tia kau­ko­läm­mös­tä tuo­tet­tiin tur­peel­la, alka­nee­na vuon­na tur­peen osuus on enää 26 pro­sent­tia. Tur­peen sijas­ta käy­te­tään met­sä­ha­ket­ta sekä sen ohel­la teol­li­suu­des­ta yli jää­vää kuor­ta ja purua. Lisäk­si pol­te­taan kier­rä­tyk­seen kel­paa­mat­to­mas­ta jät­tees­tä murs­kat­tua polt­toai­net­ta, Van­ha­la valottaa.

Tur­peen polt­to Oulun Ener­gian lai­tok­sil­la lop­puu koko­naan vuo­den 2024 lop­puun men­nes­sä, ja vas­taa­vas­ti ener­gia­puun osuus kas­vaa edel­leen. Van­ha­lan mukaan jo vii­me vuon­na lai­tok­sil­la käy­tet­tiin puu­ta 67 pro­sent­tia edel­lis­tä vuot­ta enem­män. Ener­gia­puun saa­ta­vuus­kin on hyväl­lä mal­lil­la, sil­lä ensi­har­ven­nus­räs­te­jä ympä­ris­tön met­sis­sä riittää.

– Yli 90 pro­sent­tia hake­tet­ta­vas­ta ener­gia­puus­ta tulee noin sadan kilo­met­rin säteel­tä ympä­ris­tös­tä, suu­rin osa jopa aivan lähialueilta.

Van­ha­lan mukaan ensi­har­ven­nuk­seen ja nuo­ren met­sän kun­nos­tuk­seen suun­na­tun Keme­ra-tuen jat­ku­mi­nen on ener­gia­puun saa­ta­vuu­den kan­nal­ta hyvin mer­kit­tä­vä seik­ka, sil­lä tuen ansios­ta met­sät tule­vat hoi­de­tuik­si, ja ener­gia­puun tal­teen­ot­to on kan­nat­ta­vaa myös metsänomistajille.

– Met­sä­ha­ke on hyvää polt­toai­net­ta, ja ison mit­ta­luo­kan lai­tok­sis­sa pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään hie­man kos­team­pi­kin hake. Kovim­mil­la pak­ka­sil­la pär­jä­tään, kun polt­toai­neen ener­gia­si­säl­töä paran­taa ener­gia­pi­toi­nen kier­rä­tys­polt­toai­ne sekä vie­lä tois­tai­sek­si osin tur­ve. Myös savu­kaa­su­jen läm­pö­ener­gia pys­ty­tään otta­maan tal­teen ja syöt­tä­mään kaukolämmöksi.

Tämän vuo­den alus­sa Oulun Ener­gia on korot­ta­nut kau­ko­läm­mön hin­taa. Van­ha­lan mukaan hin­taan on vai­kut­ta­nut eten­kin kovas­ti nous­sut pääs­tö­oi­keu­den hin­ta, joka on nos­ta­nut var­sin­kin tur­peen käyt­tö­kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si muut­kin polt­toai­ne­ku­lut ovat kohonneet.

– Oulus­sa on pys­tyt­ty kui­ten­kin vähen­tä­mään tur­peen osuut­ta mer­kit­tä­väs­ti, min­kä ansios­ta pääs­tö­oi­keu­den vai­ku­tus­ta hin­taan saa­tiin rajat­tua, ja läm­mön hin­nan­muu­tos­kin jäi maltilliseksi.

Iin kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta vas­taa Nevel, ja yli 80 pro­sent­tia läm­mön­tuo­tan­toon käy­tet­tä­väs­tä polt­toai­nees­ta on uusiu­tu­vaa, käy­tän­nös­sä pää­osin met­sä­ha­ket­ta. Ener­gia­puun han­kin­nas­ta läm­pö­lai­tok­sel­le vas­taa Iin metsänhoitoyhdistys.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­jan Hen­ri Tur­ti­sen mukaan ener­gia­puu­ta löy­tyy Iin alu­een met­sis­tä edel­leen vil­jal­ti, ja sil­lä pys­ty­tään tuot­ta­maan suu­rin osa tar­vit­ta­vas­ta kaukolämmöstä.

– Kovem­mil­la pak­ka­sil­la hak­keen ohel­la pol­te­taan tois­tai­sek­si myös tur­vet­ta, jol­loin hake ja tur­ve sekoi­te­taan kes­ke­nään. Läm­pö­lai­tok­sel­ta löy­tyy edel­leen myös polt­to­öl­jy­kat­ti­la, mut­ta öljyn apuun tur­vau­du­taan vain äärim­mäi­sen tar­peen eli tosi kovien ja pidem­pään kes­tä­vien pak­kas­ten tullen.

Vii­me kesän aika­na myös Iis­sä on otet­tu käyt­töön savu­kaa­su­pe­su­ri, joka paran­taa lai­tok­sen tehok­kuut­ta, kun savu­kaa­su­jen­kin läm­pö­ener­gia saa­daan otet­tua tal­teen ja syö­tet­tyä kau­ko­läm­pö­verk­koon. Kau­ko­läm­mön hin­ta on Iis­sä­kin nous­sut vii­mek­si tämän vuo­den alussa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.