Digihyvinvointimme tasapainoilee teknologian käytön ja hyvinvoinnin välillä. Digi on meillä mukana kaikessa — se on mm. vuorovaikutusta, harrastamista, opiskelua, taloudellisten asioiden hoitamista ja hyvinvoinnista huolehtimista — ja yhä isompi osa entistä useamman työtä. Digipalvelut kehittyvät parempaan suuntaan, mutta kenellä tahansa voi olla vaikeuksia pysyä mukana muutoksissa.
Sosiaalinen media ja asiointipalvelut chat-mahdollisuuksineen muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Terveyden hoitamiseen on monenlaista omaoloa ja ‑hoitoa, kylää, polkua, kantaa ja äppiä. Niistä tulee se kulloinenkin oma asia löytää. Palveluita tarvitsevat kaikenikäiset ja ‑kieliset ihmiset, myös erityisryhmät. Digitaalisen kuilun syntyminen eri ihmisryhmien välille on uhka yhdenvertaisuudelle. Suurin osa palveluiden käytöstä on opeteltava itsenäisesti ja älylaitteen kanssa voi olla melko yksin. Digitaalisen tuen tarve lisääntyy ja sitä on oltava helposti saatavilla, olipa kyse sitten tekniikasta tai sisällöstä.
Hoida asiasi kätevästi kotisohvalta, liiku ja osallistu kuitenkin livenä! Digi aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita, koska yhä enemmän asioita pitää hoitaa verkossa ja samalla voi syyllisyys painaa, että aikaa kuluu liikaa laitteiden kanssa. Vaikka digi vähentää kasvokkain tapaamisia kaikilla elämän alueilla, on koko maailma hyppysissä — ehtymätön tiedon, tuskan, ilon ja tuen lähde sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Sosiaalisen median alustat tavoittelevat yhä tiiviimpää läsnäoloa, on tarkoituskin koukuttaa. Haasteita hyvinvoinnille riittää. Tahallinen kiusaaminen ja trollaaminen on valitettavan helppoa ja sen kitkeminen mahdotonta. Kun jotain on verkkoon jaettu, on sitä hankala pois saada. Some voi aiheuttaa stressiä, vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon ja mielenterveyteen. Itseaiheutettu keskittymishäiriö on aikamme ilmiö. Digihyvinvointiin kuuluu myös mahdollisuus ajoittain irrottautua laitteiden ääreltä ja löytää aikaa itselleen ja läheisilleen.
Digitaalisessa maailmassa esiintyy myös petoksia, tietomurtoja ja muita turvallisuusriskejä. Verkon uumenissa, siellä pimeälläkin puolella, on paljon toimintaa, josta meillä suurimmalla osalla ei ole mitään tietoa. Jotta haluaisimme käyttää tarjottuja palveluita, meidän tulee tietää ja myös ymmärtää, miten henkilökohtaisia tietojamme käsitellään. Kiivasta vauhtia kehittyvä tekoäly on lisähaaste kriittiselle medialukutaidolle. Sen tuottamaa aineistoa voi olla vaikeaa erottaa ihmisen tekemästä. Tätä kolumnia kirjoittaessani googletin itselleni digiähkyn ja keskustelin välillä tekoälyn kanssa. Löysin paljon ohjeita, neuvoja, tutkimuksia ja hankkeita liittyen digitaaliseen hyvinvointiin, myös hyvinvointialueiden ja kuntien hyvinvointityöhön. Järjestöt, kirjastot ja kansalaisopistot ovat ketteriä reagoimaan ja tukevat digihyvinvointia. Iin kansalaisopistossakin alkaa tekoälykurssi lokakuussa.
Heli-Hannele Haapaniemi, Vihr.
Iin kunnanvaltuutettu, Hyvinvointilautakunnan jäsen
Pohteen Oulunkaaren alueellisen neuvottelukunnan jäsen