Asen­ne jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien uusi­mi­seen muuttunut

Muut­tu­nut maa­il­man­ti­lan­ne näkyy jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä toi­mit­ta­van Pipe­li­fen avai­n­asia­kas­vas­taa­va Aki Lauseen mukaan innok­kuu­teen inves­toi­da jätevesijärjestelmiin.

– Olim­me juu­ri sii­nä tilan­tees­sa, että aiem­paa useam­mat oli­vat aikeis­sa lait­taa kiin­teis­tö­jen­sä jäte­ve­si­asiat kun­toon. Nyt monet jou­tu­vat sääs­tä­mään kai­kes­ta mah­dol­li­ses­ta, joten aikei­ta ei vält­tä­mät­tä toteuteta.

Lause ker­too, ettei enää moneen vuo­teen ole kysee­na­lais­tet­tu jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien ajan­ta­sais­ta­mi­sen tar­peel­li­suut­ta. Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä yli 20 vuot­ta Iis­sä ja lähi­seu­dul­la asen­ta­nut Tapio Räi­hä­kin on huo­man­nut, että ihmi­sil­lä on halua vai­kut­taa ympäristöönsä.

– Joki­var­sien asuk­kaat ja mök­ki­läi­set halua­vat paran­taa veden laa­tua. Yli puo­let jär­jes­tel­mien uusi­jois­ta on elä­ke­läi­siä, jot­ka lait­ta­vat kiin­teis­tön­sä kun­toon ja nos­ta­vat näin nii­den arvoa.

Jäte­ve­den käsit­te­lyä kos­ke­va lain­sää­dän­tö uudis­tui kevääl­lä 2017. Lakiin sisäl­tyy vaa­ti­mus, jon­ka mukaan poh­ja­ve­sia­lu­eel­la tai enin­tään 100 met­rin pääs­sä ran­nas­ta sijait­se­vien kiin­teis­tö­jen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mät oli kun­nos­tet­ta­va vaa­ti­mus­ten mukai­sik­si loka­kuun 2019 lop­puun men­nes­sä. Muu­al­la jär­jes­tel­mä on uusit­ta­va puh­dis­tus­vaa­ti­muk­set täyt­tä­väk­si kiin­teis­tön seu­raa­van suu­rem­man remon­tin yhteydessä.

Kun­ta­koh­tai­set mää­räyk­set voi­vat olla val­ta­kun­nal­lis­ta sää­te­lyä tar­kem­mat. Kun­nan viran­omai­nen voi myös myön­tää kiin­teis­tö­koh­tai­sia poik­keuk­sia mää­rä­ajan noudattamiseen.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien asian­mu­kai­suu­den val­von­ta kuu­luu kun­nil­le. Räi­hä on huo­man­nut, että ylei­sen käsi­tyk­sen vas­tai­ses­ti val­von­taa myös tehdään.

– Olen kuul­lut, että jois­sa­kin kun­nis­sa eten­kin jat­koai­kaa ano­nei­den kiin­teis­tö­jen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien uusi­mi­sen perään on kysel­ty kun­nas­ta. Olen huo­man­nut myös, että esi­mer­kik­si Oulus­sa on tiu­kem­mat jäte­ve­sien käsit­te­lyyn liit­ty­vät mää­räyk­set kuin vaik­ka Iissä.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä on lai­tet­tu lain vaa­ti­mal­le tasol­le tasai­seen tah­tiin lain­sää­dän­nön uusi­mi­sen jäl­keen. Vie­lä on sil­ti pal­jon tekemättä.

– On pit­kiä joki­var­sia, jois­sa jäte­asioi­ta ei ole vie­lä lai­tet­tu kun­toon, Räi­hä sanoo.

Uusi­mis­tah­ti on hidas­tu­nut tänä vuonna.

– Ihmi­set ovat nyt men­neet var­pail­leen kus­tan­nus­ten nousun takia.

Pipe­li­fe Fin­land Oy on toi­mi­nut Iis­sä vuo­des­ta 2004, jol­loin yhtiö osti Iis­sä toi­mi­neen Pro­pi­pe Oy:n. Kau­pan myö­tä Pipe­li­fen toi­min­ta laa­je­ni kiin­teis­tö­koh­tai­siin jäte­ve­sien puh­dis­tus­jär­jes­tel­miin. Nykyi­sin Pipe­li­fe Fin­land Oy:llä on pää­kont­to­ri Oulus­sa ja teh­taat Iis­sä, Van­taal­la, Haa­pa­ran­nal­la, Uta­jär­vel­lä, Joen­suus­sa ja Jyväs­ky­läs­sä. Iin teh­das on niis­tä ainoa, jos­sa teh­dään rotaa­tio­va­lu­ja. Suo­men lisäk­si Pipe­li­fe val­mis­taa tuot­tei­ta 24 maassa.

Pro­pi­pel­lä on täl­lä vii­kol­la meneil­lään teh­das­kier­ros, jol­la voi tutus­tua eri rat­kai­su­vaih­toeh­toi­hin tai tila­ta vaik­ka jäte­ve­si­kar­toi­tuk­sen kiin­teis­töl­leen. Kier­ros alkoi maa­nan­tai­na Iistä.

Kat­sel­mus­kar­toi­tuk­ses­sa voi­daan kat­soa kiin­teis­töl­le sopi­va jär­jes­tel­mä ja sil­le sopi­va paikka.

– Asiak­kaan kans­sa poh­di­taan yhdes­sä, mikä on kysei­seen kiin­teis­töön jär­ke­vin, eduk­kain ja toi­mi­vin jär­jes­tel­mä. Tär­ke­ää on löy­tää aina sopi­va jäte­ve­sien pur­ku­paik­ka. Sii­hen­kin voi eri kun­nis­sa olla eri­lai­sia vaa­ti­muk­sia, Räi­hä kertoo.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miin on Lauseen mukaan enää nykyi­sin tur­ha odot­taa uusia innovaatioita.

– Jär­jes­tel­mät ovat vakiin­tu­neen niin, että mitään uut­ta ihmeel­lis­tä ei ole odo­tet­ta­vis­sa. Nykyi­sil­lä jär­jes­tel­mil­lä saa­daan kii­tet­tä­vät puhdistustehokkuudet.

Riip­puu useis­ta asiois­ta, mil­lai­nen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mä kuhun­kin koh­tee­seen tar­vi­taan. Sii­hen vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si kiin­teis­tön sijain­ti ja maas­ton muo­to, kiin­teis­tön käyt­tö­as­te, tar­vi­taan­ko jär­jes­tel­mä vain pesu­ve­sien eli har­mai­den vesien käsit­te­lyyn, vai myös mus­til­le eli vesi­ves­san jätevesille.

– Hal­vim­mil­laan voi­daan pääs­tä noin muu­ta­man sadan euron Sau­na-Sepon hank­ki­mi­sel­la. Se on kan­to­ve­sil­le tar­koi­tet­tu veden­puh­dis­tin. Jos taas puhu­taan ympä­ri­vuo­ti­ses­ta kiin­teis­tös­tä ja vain har­mai­den vesien käsit­te­lys­tä, on hin­ta noin 4000 euros­ta ylös­päin. Oma­ko­ti­ta­lon jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien hin­ta on noin 6000–7000 euroa, Räi­hä luettelee.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.