Pikamuoti kuormittaa luontoa. 4–10 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä tulee vaate- ja tekstiiliteollisuudesta. Vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Pikamuotia ostetaan, koska muoti muuttuu eivätkä vaatteet ole kestäviä. Suomalainen heittää pois keskimäärin 17 kiloa tekstiilijätettä vuosittain.
Pikamuotivaatteita valmistetaan useimmiten köyhissä maissa ja pienellä budjetilla. Työntekijät saavat huonoa palkkaa ja heillä on huonot olot. Tuotteisiin saatetaan käyttää materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaisia ihottumia tai pahimmissa tapauksissa jopa syöpää ja muita sairauksia. Pikamuoti on tämän takia huono vaihtoehto eikä sitä kannata rahoittaa ostamalla.
Muoti muuttuu koko ajan ja uusia vaatteita joutuu jatkuvasti ostamaan, jos vaatetrendien perässä haluaa pysyä. Monet, etenkin nuoret, haluavat kuulua joukkoon juuri muodin kautta. Halutaan ostaa samanlainen paita tai samanlaiset housut, kuin valtaosalla koulussa tai kaveriporukassa on. Tämä johtaa siihen, että samanlaisia vaatteita näkee joka paikassa, ja niitä ostetaan paljon.
Muodin jatkuvasti muuttuessa vanhat vaatteet heitetään useimmiten roskikseen. Se kuormittaa ja on pahaksi ympäristölle. Vaatteet menevät hukkaan, ja kaatopaikat täyttyvät ongelmajätteestä. Jos vaate menee rikki, esimerkiksi leikkaamalla ja ompelemalla voikin kokeilla tehdä itselleen uusia vaatteita vanhoista, rikkinäisistä kankaista. Näin säästää luontoa ja itselleen voi tehdä ainutlaatuisia vaatteita, jollaisia muilla ei ole.
Monelle on tärkeää löytää oma tyyli. Jatkuvan uusien vaatteiden ostamisen sijaan kannattaa ostaa käytettyjä ja kestäviä vaatteita esimerkiksi kirpputoreilta. Kirpputoreilta löytyvistä vaatteista voi kasata itselleen uusia ja hienoja asukokonaisuuksia pienellä budjetilla.
Myös omia vanhoja ja käyttämättömiä vaatteita voi laittaa kirpputoreille myyntiin, koska toisen roska voi olla toisen aarre. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaatteen pitää olla ehjä ja mielellään puhdas ennen kuin sen laittaa myyntiin. Näin vaatteen saa myös todennäköisesti helpommin ja nopeammin myytyä.
Milja Karhumaa, Venla Leppänen ja Eveliina Sipola, Valtarin koulun 9F
Mielipidekirjoitus julkaistaan osana Rantapohjan ja alueen koulujen välistä yhteistyötä
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.