650-vuo­tias Ii (Ijo)

Ii (Ijo) viet­tää tänä vuon­na 650-vuo­tis­juh­laan­sa. Täten sen syn­ty juon­taa juu­ren­sa syväl­le kes­kiai­kaan, tar­kal­leen vuo­teen 1374. Sil­loin se mai­nit­tiin kap­pe­li­na (Ijo kapell).

Iis­tä (Ijo), kuten muis­ta­kin Suo­men pai­kois­ta saa kes­kiai­kais­ta tie­toa etu­pääs­sä kol­mes­ta eri läh­tees­tä. Diplo­ma­ta­rium Fen­nicum (DF) on kes­kiai­kais­ten asia­kir­jo­jen tie­to­kan­ta ver­kos­sa. Se pitää sisäl­lään noin 6850 asia­kir­jaa ja teks­ti­kat­kel­maa 1530-luvul­le asti. Iis­tä (Ijo) olen löy­tä­nyt 11 asia­kir­jaa. Suu­rin yksit­täi­nen koko­nai­suus sijait­see Ruot­sin val­tio­nar­kis­tos­sa nimel­lä Svenskt Diplo­ma­ta­rium Huvud­kar­to­ket (SDHK). Kol­mas tär­keä kes­kiai­kai­nen tie­to­läh­de on Turun tuo­mio­kir­kon Mus­ta­kir­ja (REA).

Iin kap­pe­lin (Ijo kapell) syn­ty­ai­ko­ja käsit­te­le­vis­tä vähäi­sis­tä asia­kir­jois­ta voi huo­ma­ta kak­si pää­asi­aa. Näi­hin aikoi­hin Turun hiip­pa­kun­ta ja Upp­sa­lan ark­ki­hiip­pa­kun­ta kiis­te­li­vät Poh­jan­maan hiip­pa­kun­ta­ra­jas­ta ja kum­paan hiip­pa­kun­taan Poh­jan­maan kap­pe­lit kuu­lui­vat. Toi­sek­si vai­kut­ti epä­sel­väl­tä muun muas­sa kuin­ka kau­an Iin kap­pe­li (Ijo kapell) oli ollut jo ole­mas­sa. Seu­raa­vak­si esi­tän muu­ta­man suo­men­ne­tun asia­kir­jan, jois­sa käsi­tel­lään näi­tä ongelmia.

Van­hin Iitä (Ijo) kos­ke­va asia­kir­ja on päi­vät­ty 9.5.1374. Sii­nä Upp­sa­lan ark­ki­hiip­pa­kun­nan piis­pa Hem­ming ja Turun hiip­pa­kun­nan piis­pa Hem­ming ovat sopi­neet, että Poh­jan­maal­la sijait­se­vat Iin (Ijo) ja Kemin kap­pe­lit kuu­lu­vat Turun hiip­pa­kun­taan (SDHK 10517).

Seu­raa­va asia­kir­ja on päi­vät­ty 16.7.1374. Sii­nä mai­ni­taan myös, kuin­ka kau­an muun muas­sa Iin kap­pe­li (Ijo kapell) oli ollut olemassa.

”Koko sata­kun­nan maan seu­ra­kun­ta, joka edel­lä mai­nit­tu­na päi­vä­nä kokoon­tui Koke­mäen kirk­koon ja jota Turun piis­pa Johan­nes (West­fa­len) oli kuu­lus­tel­lut Poh­jan­maan (Norr­bot­ten) rajas­ta Upp­sa­lan ark­ki­hiip­pa­kun­nan ja Turun hiip­pa­kun­nan välil­lä ilmoit­taa, että Kaa­ka­mo kuu­luu edel­li­seen hiip­pa­kun­taan, kun taas Kemi, Iijo­ki (Yjo­ki), Oulu­jo­ki (Ula­jo­ki), Sii­ka­jo­ki ja Padas­jo­ki kuu­lu­vat jäl­kim­mäi­seen. Tämä jär­jes­te­ly on ollut voi­mas­sa iki­muis­toi­sis­ta ajois­ta läh­tien ja sitä tuke­vat myös oikeu­del­li­set asia­kir­jat (SDHK 10562).”

11.5.1375 päi­vä­tys­sä asia­kir­jas­sa on tar­kem­min esi­tet­ty Iin kap­pe­lin (Ijo kapell) alkuaika.

”Turun kir­kol­lis­ko­kous vah­vis­taa (Upp­sa­lan ark­ki­piis­pan ja Turun piis­pan väli­ses­sä kiis­tas­sa), että Kemin ja Iin (Ijo kapell) kap­pe­lit ovat kuu­lu­neet muis­taak­seen (så långt det min­nes) Turun hiip­pa­kun­taan” (DF 836).

Iin kap­pe­lin (Ijo kapell) perus­ta­mi­sa­jan­koh­ta ennen vuot­ta 1374 oli ollut ihmis­ten muis­ti­tie­don varas­sa. Väit­tä­mä ”iki­muis­toi­sis­ta ajois­ta alkaen” (av ålder) vai­kut­taa sel­väs­ti lii­oi­tel­lul­ta. Sen sijaan ilmaus ”muis­taak­seen” (så långt det min­nes) tar­koit­taa, että Iin kap­pe­lin (Ijo kapell) perus­ta­mi­sa­jan­koh­ta vuon­na 1374 elä­nei­den mukaan oli ehkä 1347 tai vähän sitä ennen. Wiki­pe­dia arvioi sen perus­ta­mi­sa­jan­koh­dak­si 1340–1374.

Jaak­ko Kyrön­lam­pi, FK, Oulu