Suomalaiset ovat kohtuullisen hyvin varautuneita verrattuna naapurimaihin, mutta tärkein eli pullovesi puuttuu kahdelta kolmasosalta. Parhaiten suomalaiset ovat varautuneet lääkkeiden, paristojen, tasku- tai otsalampun sekä kolmen päivän elintarvikkeiden osalta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuore kysely kartoitti kansalaisten varautumista häiriötilanteisiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Kaikki suomalaiset eivät ole riittävästi varautuneita häiriötilanteisiin, vaikka kansainvälisesti suomalaiset pärjäävät hyvin. Suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja virolaisten varautumista häiriötilanteisiin vertailtiin SPEKin teettämässä kyselytutkimuksessa.
Heikoimmin suomalaiset, kuten muidenkin maiden vastaajat, pärjäävät veden osalta. Alle kolmasosalla on pullovettä vähintään kolmeksi päiväksi. Sitä tarvitaan esimerkiksi pitkässä sähkökatkossa.
– Liian moni luottaa siihen, että vettä tulee aina hanasta. Vesi on elintärkeää ja ihminen tarvitsee sitä juotavaksi noin kaksi litraa päivässä, painottaa SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju.
Suomalaisilla on naapurimaista eniten puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita. Puhtaalla ämpärillä vettä voi hakea tilapäisistä vedenjakelupisteistä, joita perustetaan pitkissä sähkökatkoissa ja vedenjakelun häiriöissä.
Suomalaisista vastaajista 47 prosenttia pitää omaa varautumisen tasoaan melko tai erittäin hyvänä. Yleisin syy hyvään varautumisen tasoon on ajatus siitä, että omatoiminen varautuminen on jokaisen velvollisuus. Toiseksi yleisin syy varautua on oma elämäntapa.