“Vauh­dit jär­kyt­tä­vät, pelot­taa lait­taa lap­set koulutielle”

Elä­mä ja arki Hau­ki­pu­taan Joki­ky­läs­sä muut­tui lii­ken­teen osal­ta ker­ta­hei­tol­la syys­kuun lopul­la kun nelos­tie kat­kais­tiin ja lii­ken­ne ohjat­tiin kul­ke­maan kier­to­tie­tä Joki­ky­län kautta.

Lii­ken­ne jou­dut­tiin ohjaa­maan pois nelos­tiel­tä 18.9. kun Aila-myrs­kyn nos­tat­ta­mat vir­taa­mat Kii­min­ki­joes­sa run­te­li­vat val­ta­tien sil­ta­työ­maan kupees­sa ole­van väliai­kai­sen kier­to­sil­lan perus­tuk­set. Sil­ta romah­ti ja vau­rioi­tui pahoin.

Kun nelos­tien, yhden Suo­men vilk­kaim­min lii­ken­nöi­dyn tie­o­suu­den lii­ken­ne ohja­taan yhtäk­kiä kier­to­tiel­le ja pie­nen kylän läpi, lii­ken­ne ruuh­kau­tuu. Joki­ky­läs­sä pelä­tään lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den puo­les­ta. Sump­puun­tu­mi­nen näkyy myös Hau­ki­väy­läl­lä, Hau­ki­pu­taan­tiel­lä ja kes­kus­tas­sa liikenneympyrässä.

– Lii­ken­ne tääl­lä Joki­ky­läs­sä on muut­tu­nut aivan jär­kyt­tä­väk­si. Pelot­taa lait­taa lap­set kou­lu­tiel­le, har­mit­te­lee joki­ky­lä­läi­nen Lau­ra Joki­ta­lo.

Vauh­dit ovat kovia ja ras­kas­ta rek­ka­lii­ken­net­tä on nyt val­ta­vas­ti. Kii­min­ki­joen­tie on kapea eikä pien­nar­ta ole. Jalan­kul­ki­jat jou­tu­vat kul­ke­maan ojan­poh­jia pit­kin ja tien ylit­tä­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka suo­ja­tie­tä ei ole. Monet van­hem­mat jou­tu­vat saat­te­le­maan lap­sia tien yli tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si. Lap­set on varus­tet­tu huo­lel­li­ses­ti hei­jas­ti­min ja huomioliivein.

– Van­hem­mat ovat todel­la huo­lis­saan. Myös lii­ken­teen melu on kova yötä päi­vää, kuvai­lee Joki­ta­lo tilannetta.

Joki­ta­lot asu­vat lähel­lä Kii­min­ki­joen­tie­tä. Per­heen kak­si ylä­kou­lui­käis­tä las­ta käy­vät Hau­ki­pu­taan kou­lua ja kul­ke­vat Kii­min­ki­joen­tie­tä pit­kin noin puo­len kilo­met­rin pää­hän bus­si­py­sä­kil­le Ase­ma­ky­län­tiel­le. Joki­ky­läs­tä ala­kou­lua käy­dään Ase­ma­ky­läs­sä. Osa oppi­lais­ta on kou­lu­kul­je­tuk­sen pii­ris­sä, osa kul­kee pyö­räl­lä. Pimeä aika lisää riskejä.

– Pelot­taa kul­kea tiel­lä. Jot­kut aja­vat tosi lujaa, eikä kos­kaan tie­dä, min­kä­lai­sia “hul­lu­ja” kus­ke­ja siel­lä on jou­kos­sa, kuvai­lee 7‑luokkalainen Emi­lia.

– Onnek­si ensi viik­ko on syys­lo­ma­viik­ko, niin saam­me het­ken huo­kais­ta, tote­aa äiti Lau­ra. Kou­lua­jan ulko­puo­lel­la lap­set eivät juu­ri­kaan halua läh­teä lii­ken­teen takia kave­rei­den tykö, ja hyvä niin.

Lau­ra Joki­ta­lo ihmet­te­lee mik­si kier­to­teil­le ase­tet­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia ei nou­da­te­ta. Jos ajaa rajoi­tuk­sen mukaan viit­tä­kymp­piä, läh­de­tään ohit­te­le­maan. Saat­taa olla, että lähi­seu­dun kul­ki­jat notee­raa­vat tilan­teen ja rajoi­tuk­set parem­min kuin kau­em­paa tule­vat poh­joi­seen matkaajat.

– Toi­voa voi, että tämä tilan­ne ei jat­ku enää kau­an ja nelos­tie saa­daan pian avat­tua lii­ken­teel­le, toi­voo Lau­ra Jokitalo.

Kii­min­ki­joen­tien Joki­ky­län sil­ta ei kes­tä­nyt lisään­ty­nei­tä lii­ken­ne­mää­riä, vaan sil­lan pin­taa piti kor­ja­ta vas­ti­kään. Kor­jaus­työn aika­na oli käy­tös­sä vain yksi sil­lan kais­ta, mikä aiheut­ti suu­ren ruuhkan.

Joki­ky­län sil­lan uusi­mi­nen on ELY:n ja kau­pun­gin lähia­jan suun­ni­tel­mis­sa. Hank­kee­seen sisäl­tyy myös Koi­vu­lan­tien ja Hau­ki­väy­län väli­nen jalan­kul­ku-pyö­rä­tie. Kii­min­ki­joen­tien kapeus ja tur­vat­to­muus on ollut huo­le­nai­hee­na alu­eel­la kaut­ta aiko­jen. Ala­kou­lu­lai­set Joki­ky­läs­tä kul­ke­vat nykyi­sin Ase­man kou­lul­le. Osal­la oppi­lais­ta on kou­lu­kul­je­tus, osa kul­kee pyö­räl­lä. Joki­ky­län kou­lun toi­mies­sa oppi­lai­ta oli kou­lu­kul­je­tuk­sen piirissä.

Polii­si valvoo

Polii­si on val­vo­nut tehok­kaas­ti nopeuk­sia kier­to­tiel­lä ja alu­eel­le on ase­tet­tu alem­pia nopeus­ra­joi­tuk­sia, huo­mio­vilk­ku­ja ja myös nopeusnäyttötaulu.

Van­hem­pi kons­taa­pe­li Jor­ma Les­ke­lä arvioi, että pää­sään­töi­ses­ti nopeu­det ovat las­ke­neet alen­net­tu­jen nopeus­ra­joi­tus­ten ansios­ta, mut­ta aika pal­jon on nii­tä, jot­ka eivät nou­da­ta rajoi­tuk­sia. Täs­tä aiheu­tuu tur­haa ohi­tus­tar­vet­ta, joka vaa­ran­taa kevyen lii­ken­teen ja kou­lu­lais­ten kul­ke­mis­ta. Kou­lu­lai­set jou­tu­vat jos­kus odot­ta­maan pit­kään tien ylit­tä­mis­tä suo­ja­tien puuttuessa.

Lisään­ty­neis­tä ruuh­kis­ta joh­tuen muu­ta­mia pie­niä lii­ken­neon­net­to­muuk­sia on sat­tu­nut, mut­ta niis­sä ei ole tapah­tu­nut henkilövahinkoja.

Lii­ken­ne­mää­riin näh­den lii­ken­ne koko­nai­suu­te­na on Les­ke­län mukaan suju­nut koh­tuul­li­sen hyvin.

– Toi­vom­me edel­leen autoi­li­joil­ta malt­tia muut­tu­nei­siin liikenneolosuhteisiin.

Sil­ta kor­ja­taan, kier­to­tie käy­tös­sä mar­ras­kuun alkuun

Romah­ta­nut työ­maan­ai­kai­nen sil­ta nelos­tien var­rel­la saa­tiin nos­tet­tua ylös lau­an­tai­na ja vahin­got tar­kis­tet­tua maa­nan­tai­na, ker­too pro­jek­ti­pääl­lik­kö Ris­to Lip­po Des­tia Oy:stä.

– Sil­ta on saa­nut sii­peen­sä. Vau­riot on tut­kit­tu ja sil­lan kun­to sel­vi­tet­ty. Kun saam­me  asian­tun­ti­joi­den teke­män viral­li­sen ja tar­kan rapor­tin vau­rioi­den laa­juu­des­ta, teh­dään pää­tös jat­kos­ta. Sel­vi­tet­tä­vä­nä on kuin­ka kau­an kier­to­sil­lan kor­jaa­mi­nen kes­täi­si. Jo alkuun tie­det­tiin, että vau­riot ovat aika mittavat.

Eilen kes­ki­viik­ko­na tul­leen tie­don mukaan sil­lal­le teh­dään tule­vien viik­ko­jen aika­na tar­vit­ta­vat kor­jauk­set, joi­den jäl­keen sil­ta asen­ne­taan paikoilleen.

Lii­ken­ne palaa käy­tös­sä ole­vil­ta kier­to­tie­rei­teil­tä takai­sin val­ta­tiel­le kor­jaus­töi­den val­mis­tut­tua mar­ras­kuun alku­puo­lel­la,  sanoo Väy­lä­vi­ras­ton pro­jek­ti­pääl­lik­kö Juk­ka Päkkilä.

Työt var­si­nai­sel­la sil­ta­työ­maal­la ovat jat­ku­neet Ris­to Lipon mukaan nor­maa­lis­ti. Tämän sil­lan tuki­pi­la­rit eivät vau­rioi­tu­neet myrs­kys­sä. Ensi vii­kol­la sil­lal­la teh­dään betonivalu.

Mar­ras­kuun aika­na sil­ta raken­ne­taan eris­tys­töi­tä lukuun otta­mat­ta val­miik­si ja lii­ken­ne ote­taan tal­ven ajak­si väliai­kai­sel­le pääl­lys­teel­le. Loput vii­meis­te­ly­työt teh­dään tule­va­na kesänä.

150 ton­nia pai­na­vaa romah­ta­nut­ta sil­taa oli nos­ta­mas­sa Suo­men järeim­mäk­si nos­tu­rik­si luo­ki­tel­tu Hava­tor Oy:n nos­tu­ri, jon­ka kul­jet­ta­mi­seen pai­kal­le tar­vit­tiin 20 rek­kaa. Nos­tu­rin oma pai­no on 500 ton­nia ja vas­ta­pai­non kans­sa 1000 ton­nia. Pel­käs­tään nos­tu­rin kasaa­mi­nen pai­koil­leen vei vii­kon. Nos­tu­ri on edel­leen ran­ta­tör­mäl­lä odot­ta­mas­sa uut­ta tehtävää.