Niin Iissä kuin Oulussa kamppaillaan pitkäaikaisesta varhaiskasvatusalan työvoimapulasta. Pulaa on niin sijaisista kuin uusista pätevistä työntekijöistä, ja kunnissa etsitään kuumeisesti uusia keinoja ongelman selättämiseksi.
Iin varhaiskasvatusjohtaja Virpi Risteelän mukaan Iissä näkyy sama varhaiskasvatuksen työntekijäpula kuin valtakunnallisestikin.
– Johtajillamme on jatkuvia haasteita löytää kelpoista henkilöstöä esimerkiksi varhaiskasvatuksen sijaisuuksiin. Sama haaste oli jo viime keväänä myös vakinaisten tehtävien ja pidempien määräaikaisuuksien kanssa. Jouduimme jatkamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien tehtävien hakuaikoja useaan otteeseen hakijoiden vähäisyyden vuoksi, hän sanoo.
Tilanteeseen on pyritty Iissä vastaamaan muun muassa oppisopimusten avulla sekä siirtelemällä henkilöstöä sisäisesti.
– Tulevaisuuteen pyritään varautumaan tiivistämällä oppilaitosyhteistyötä, kehittämällä oppisopimuksia ja pilotoimalla Iin varhaiskasvatukseen erilaisia joustavaan työaikaan liittyviä malleja, kertoo Virpi Risteelä.
Oulun varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Koret kertoo, että Oulussa vakituisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin saadaan pääsääntöisesti vielä kelpoisia hakijoita, mutta kesken toimintakauden avautuviin määräaikaisiin tehtäviin ei aina saada kelpoisia työntekijöitä.
– Myös alueellisia eroja henkilöstön saatavuudessa on. Esimerkiksi pidempien matkojen päähän, kuten Martinniemeen ja Ylikiiminkiin, on haasteellisempaa saada henkilöstöä. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on kehitetty monenlaisia toimenpiteitä kuten se, että rekrytointilisää voidaan maksaa tietyille alueille palkattavalle henkilöstölle. Näillä alueilla on tunnistettu erityisiä rekrytointivaikeuksia.
Oulussa varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden edistämiseksi on käytössä monenlaisia keinoja. Henkilöstöllä on muun muassa mahdollisuus monipuoliseen täydennyskoulutukseen, vertaismentorointiin sekä esihenkilöiden johtamisvalmennukseen ja työnohjaukseen. Rekrytoinnin tueksi on tehty rekrytointivideoita.
– Varhaiskasvatuksen palkkaohjelma ja työn vaativuuden arviointi ovat päivityksen alla. Muun muassa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa on tarkennettu, Koret sanoo.
Oulussa käytössä on tällä hetkellä myös kutsuraha, joka maksetaan äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa, jolloin sijais- ja lisähenkilökuntaa tarvitaan töihin nopealla aikataululla.
Valtakunnallisesti haastava työvoimatilanne varhaiskasvatusalalla on saanut alan ammattilaisia kouluttavat tahot sekä työelämän edustajat Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Oulun hiippakunnan osalta yhdistämään voimansa ja kehittämään uusia keinoja alan vetovoimaan Priima-yhteistyöverkoston voimin. Priimassa toimivat Oulun kaupungin varhaiskasvatus, Loisto — Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alueellinen kehittämisverkosto, Oamk, OSAO, Oulun yliopisto, SDO, Diak ja PSK.
Tavoitteena on yhteistyöverkoston puheenjohtaja Markku Koiviston mukaan taata koulutetun ja ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys alueella, laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden edistäminen lapsille ja perheille sekä organisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen.
Varhaiskasvatusalan ahdingon syyt ovat moninaiset. Vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki ei ole ainoa selittävä tekijä.
– Aallonpohja esimerkiksi sosionomien kiinnostuksessa alaan on nyt toivottavasti koettu ja ohi. Vaikuttaa siltä, että kiinnostus on lisääntynyt. Tavoitteena on nyt katsoa eteenpäin ja tehdä töitä alan eteen, Koivisto sanoo.
Priima-yhteistyöverkosto ylläpitää opiskelevarhaiskasvatusta.fi-sivustoa, jossa alan opiskelumahdollisuuksista kerrotaan laajasti. Koivisto rohkaisee myös opinnonohjaajia käyttämään sivustoa hyväkseen.
Verkosto järjesti vastikään messut, joissa työnantajat ja alan opiskelijat tapasivat toisiaan. Messuilla syntyi hyviä kohtaamisia, työharjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja löytyi opiskelijoille.
– Jatkossa, haluaisimme kehittää yhteistyötä peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajien kanssa. Esimerkiksi alan opiskelijat voisivat käydä peruskouluissa ja lukioissa kertomassa alasta ja sen opiskelusta nuoremmilleen, Oamk:ssa opettajana toimiva Koivisto sanoo.
Työn merkityksellisyydellä on hänen mukaansa nuorille paljon merkitystä, ja hän uskoo, että työ lasten parissa palkitsee tekijänsä.
Koivisto on optimistinen sen suhteen, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa ja saada yhteinen pähkinä ratkaistua.
– Suomessa ei ole toista tällaista verkostoa. Tämä on tuonut paljon uudenlaista yhteistyötä koulutuksen ja työelämän kesken, Koivisto summaa.
Oulun varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Koret kertoo, että yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on tiivistä ja hyvää.
– Priiman kautta työnantajilla ja koulutuksen järjestäjillä on yhteinen tavoite vahvistaa varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa ja huolehtia pätevän henkilöstön saatavuudesta. Kukaan ei ratkaise varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa yksin, vaan siihen tarvitsemme toisiamme ja myös valtakunnallisia hyviä päätöksiä.