Var­hais­kas­va­tusa­la kär­sii yhä osaa­ja­pu­las­ta Iis­sä ja Oulus­sa –Yhteis­työ­ver­kos­ton voi­min etsi­tään apua vai­ke­aan työvoimapulaan

Varhaiskasvatusalalla kärsitään pitkään jatkuneesta ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Nyt ratkaisuja etsitään uusin keinoin ja yhteistyömuodoin. (Arkistokuva: Tuija Järvelä-Uusitalo)Varhaiskasvatusalalla kärsitään pitkään jatkuneesta ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Nyt ratkaisuja etsitään uusin keinoin ja yhteistyömuodoin. (Arkistokuva: Tuija Järvelä-Uusitalo)

Niin Iis­sä kuin Oulus­sa kamp­pail­laan pit­kä­ai­kai­ses­ta var­hais­kas­va­tusa­lan työ­voi­ma­pu­las­ta. Pulaa on niin sijai­sis­ta kuin uusis­ta päte­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä, ja kun­nis­sa etsi­tään kuu­mei­ses­ti uusia kei­no­ja ongel­man selättämiseksi.

Iin var­hais­kas­va­tus­joh­ta­ja Vir­pi Ris­tee­län mukaan Iis­sä näkyy sama var­hais­kas­va­tuk­sen työn­te­ki­jä­pu­la kuin valtakunnallisestikin.

– Joh­ta­jil­lam­me on jat­ku­via haas­tei­ta löy­tää kel­pois­ta hen­ki­lös­töä esi­mer­kik­si var­hais­kas­va­tuk­sen sijai­suuk­siin. Sama haas­te oli jo vii­me kevää­nä myös vaki­nais­ten teh­tä­vien ja pidem­pien mää­rä­ai­kai­suuk­sien kans­sa. Jou­duim­me jat­ka­maan esi­mer­kik­si var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien teh­tä­vien hakuai­ko­ja use­aan ottee­seen haki­joi­den vähäi­syy­den vuok­si, hän sanoo.

Tilan­tee­seen on pyrit­ty Iis­sä vas­taa­maan muun muas­sa oppi­so­pi­mus­ten avul­la sekä siir­te­le­mäl­lä hen­ki­lös­töä sisäisesti.

– Tule­vai­suu­teen pyri­tään varau­tu­maan tii­vis­tä­mäl­lä oppi­lai­to­syh­teis­työ­tä, kehit­tä­mäl­lä oppi­so­pi­muk­sia ja pilo­toi­mal­la Iin var­hais­kas­va­tuk­seen eri­lai­sia jous­ta­vaan työ­ai­kaan liit­ty­viä mal­le­ja, ker­too Vir­pi Risteelä.

Oulun var­hais­kas­va­tus­joh­ta­ja Pir­jo Koret ker­too, että Oulus­sa vaki­tui­siin var­hais­kas­va­tuk­sen teh­tä­viin saa­daan pää­sään­töi­ses­ti vie­lä kel­poi­sia haki­joi­ta, mut­ta kes­ken toi­min­ta­kau­den avau­tu­viin mää­rä­ai­kai­siin teh­tä­viin ei aina saa­da kel­poi­sia työntekijöitä.

– Myös alu­eel­li­sia ero­ja hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­des­sa on. Esi­mer­kik­si pidem­pien mat­ko­jen pää­hän, kuten Mar­tin­nie­meen ja Yli­kii­min­kiin, on haas­teel­li­sem­paa saa­da hen­ki­lös­töä. Hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­den var­mis­ta­mi­sek­si on kehi­tet­ty monen­lai­sia toi­men­pi­tei­tä kuten se, että rek­ry­toin­ti­li­sää voi­daan mak­saa tie­tyil­le alueil­le pal­kat­ta­val­le hen­ki­lös­töl­le. Näil­lä alueil­la on tun­nis­tet­tu eri­tyi­siä rekrytointivaikeuksia.

Oulus­sa var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­den edis­tä­mi­sek­si on käy­tös­sä monen­lai­sia kei­no­ja. Hen­ki­lös­töl­lä on muun muas­sa mah­dol­li­suus moni­puo­li­seen täy­den­nys­kou­lu­tuk­seen, ver­tais­men­to­roin­tiin sekä esi­hen­ki­löi­den joh­ta­mis­val­men­nuk­seen ja työ­noh­jauk­seen. Rek­ry­toin­nin tuek­si on teh­ty rekrytointivideoita.

– Var­hais­kas­va­tuk­sen palk­kaoh­jel­ma ja työn vaa­ti­vuu­den arvioin­ti ovat päi­vi­tyk­sen alla. Muun muas­sa var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vä­ku­vaa on tar­ken­net­tu, Koret sanoo.

Oulus­sa käy­tös­sä on täl­lä het­kel­lä myös kut­su­ra­ha, joka mak­se­taan äkil­li­sis­sä ja enna­koi­mat­to­mis­sa tilan­teis­sa, jol­loin sijais- ja lisä­hen­ki­lö­kun­taa tar­vi­taan töi­hin nopeal­la aikataululla.

Val­ta­kun­nal­li­ses­ti haas­ta­va työ­voi­ma­ti­lan­ne var­hais­kas­va­tusa­lal­la on saa­nut alan ammat­ti­lai­sia kou­lut­ta­vat tahot sekä työ­elä­män edus­ta­jat Poh­jois-Poh­jan­maal­la, Poh­jan­maal­la, Kai­nuus­sa sekä Oulun hiip­pa­kun­nan osal­ta yhdis­tä­mään voi­man­sa ja kehit­tä­mään uusia kei­no­ja alan veto­voi­maan Prii­ma-yhteis­työ­ver­kos­ton voi­min. Prii­mas­sa toi­mi­vat Oulun kau­pun­gin var­hais­kas­va­tus, Lois­to — Var­hais­kas­va­tuk­sen ja esio­pe­tuk­sen alu­eel­li­nen kehit­tä­mis­ver­kos­to, Oamk, OSAO, Oulun yli­opis­to, SDO, Diak ja PSK.

Tavoit­tee­na on yhteis­työ­ver­kos­ton puheen­joh­ta­ja Mark­ku Koi­vis­ton mukaan taa­ta kou­lu­te­tun ja ammat­ti­tai­toi­sen hen­ki­lö­kun­nan riit­tä­vyys alu­eel­la, laa­duk­kai­den var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den edis­tä­mi­nen lap­sil­le ja per­heil­le sekä orga­ni­saa­tioi­den väli­sen yhteis­työn lisääminen.

Var­hais­kas­va­tusa­lan ahdin­gon syyt ovat moni­nai­set. Vuon­na 2018 voi­maan tul­lut var­hais­kas­va­tus­la­ki ei ole ainoa selit­tä­vä tekijä.

– Aal­lon­poh­ja esi­mer­kik­si sosio­no­mien kiin­nos­tuk­ses­sa alaan on nyt toi­vot­ta­vas­ti koet­tu ja ohi. Vai­kut­taa sil­tä, että kiin­nos­tus on lisään­ty­nyt. Tavoit­tee­na on nyt kat­soa eteen­päin ja teh­dä töi­tä alan eteen, Koi­vis­to sanoo.

Prii­ma-yhteis­työ­ver­kos­to yllä­pi­tää opiskelevarhaiskasvatusta.fi-sivustoa, jos­sa alan opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta ker­ro­taan laa­jas­ti. Koi­vis­to roh­kai­see myös opin­no­noh­jaa­jia käyt­tä­mään sivus­toa hyväkseen.

Ver­kos­to jär­jes­ti vas­ti­kään mes­sut, jois­sa työ­nan­ta­jat ja alan opis­ke­li­jat tapa­si­vat toi­si­aan. Mes­suil­la syn­tyi hyviä koh­taa­mi­sia, työ­har­joit­te­lu­paik­ko­ja sekä työ­paik­ko­ja löy­tyi opiskelijoille.

– Jat­kos­sa, haluai­sim­me kehit­tää yhteis­työ­tä perus­kou­lu­jen ja lukioi­den opin­to-ohjaa­jien kans­sa. Esi­mer­kik­si alan opis­ke­li­jat voi­si­vat käy­dä perus­kou­luis­sa ja lukiois­sa ker­to­mas­sa alas­ta ja sen opis­ke­lus­ta nuo­rem­mil­leen, Oamk:ssa opet­ta­ja­na toi­mi­va Koi­vis­to sanoo.

Työn mer­ki­tyk­sel­li­syy­del­lä on hänen mukaan­sa nuo­ril­le pal­jon mer­ki­tys­tä, ja hän uskoo, että työ las­ten paris­sa pal­kit­see tekijänsä.

Koi­vis­to on opti­mis­ti­nen sen suh­teen, että yhteis­työl­lä voi­daan vai­kut­taa ja saa­da yhtei­nen päh­ki­nä ratkaistua.

– Suo­mes­sa ei ole tois­ta täl­lais­ta ver­kos­toa. Tämä on tuo­nut pal­jon uuden­lais­ta yhteis­työ­tä kou­lu­tuk­sen ja työ­elä­män kes­ken, Koi­vis­to summaa.

Oulun var­hais­kas­va­tus­joh­ta­ja Pir­jo Koret ker­too, että yhteis­työ eri oppi­lai­tos­ten kans­sa on tii­vis­tä ja hyvää.

– Prii­man kaut­ta työ­nan­ta­jil­la ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­lä on yhtei­nen tavoi­te vah­vis­taa var­hais­kas­va­tuk­sen veto- ja pito­voi­maa ja huo­leh­tia päte­vän hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­des­ta. Kukaan ei rat­kai­se var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­tö­pu­laa yksin, vaan sii­hen tar­vit­sem­me toi­siam­me ja myös val­ta­kun­nal­li­sia hyviä päätöksiä.