Vare­pu­taa­no­jan valu­ma-alu­eel­ta löy­tyy run­saas­ti vesien­hoi­don parannuskohteita

Halo­sen­lah­den kyläyh­dis­tys käyn­nis­ti kevääl­lä 2022 Vare­pu­taa­no­jan kuor­mi­tus­sel­vi­tyk­sen ja suun­ni­tel­man vesien­hoi­don toi­men­pi­teik­si. Tavoit­tee­na on kun­nos­tus­töil­lä paran­taa vesis­tön tilaa, luon­non moni­muo­toi­suut­ta ja myös vir­kis­tys­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia. Alu­eel­la teh­tiin kent­tä­töi­tä ja otet­tiin vesi­näyt­tei­tä vii­me kesänä.

Ympä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Maa­rit Sato­maa ProAgria Oulus­ta ja suun­nit­te­lu­bio­lo­gi Juha Siek­ki­nen Kos­teik­ko­maa­il­mas­ta oli­vat esit­te­le­mäs­sä val­mis­tu­nut­ta Vare­pu­taa­no­jan kuor­mi­tus­sel­vi­tys­tä ja toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia asuk­kail­le vesien­hoi­toil­las­sa Halo­sen­nie­men Koi­vu­haas­sa vii­me keskiviikkona.

Sel­vi­tyk­sen yhteen­ve­to­na kuul­tiin, että eri puo­lil­la valu­ma-aluet­ta on vesien tilan paran­ta­mi­sek­si pal­jon mah­dol­li­sia koh­tei­ta ja paik­ko­ja eri­lai­sil­le kun­nos­tus­toi­mil­le. Ylä­puo­li­sel­la alu­eel­la voi­daan paran­taa veden pidä­tys­ky­kyä, kun taas ala­puo­li­sil­la valu­ma-alueil­la toi­men­pi­teet koh­dis­tu­vat pää­osin ravin­tei­den ja kiin­toai­nes­ten pysäyt­tä­mi­seen ja uoman eko­lo­gi­sen tilan parantamiseen.

Vare­pu­taa­no­jan ja Pahao­jan tila on huo­let­ta­nut alu­een asuk­kai­ta jo vuo­si­kym­me­niä. Mer­kit­tä­vä on myös Vää­rä­ojan vai­ku­tus alu­eel­la. Vare­pu­taa­no­ja­suu on hei­nit­ty­nyt ja osin kas­va­nut umpeen. Oji­tuk­set mah­dol­lis­ta­vat valu­ma­ve­sien pur­kau­tu­mi­sen edel­leen Halo­sen­lah­teen ja merel­le. Alu­eel­la on met­sän ohel­la pal­jon tur­ve­maa­ta ja suo­met­sien oji­tuk­sia, jois­ta läh­tee liik­keel­le ravin­tei­ta ja kiin­toai­net­ta. Koko valu­ma-alu­een koko on rei­lut 31 hehtaaria.

Vesien­hoi­don toi­men­pi­tei­den toteut­ta­ji­na ja rahoi­tuk­sen haki­joi­na voi­vat olla yksit­täi­set maa­no­mis­ta­jat, vesia­lu­een omis­ta­jat, yhtei­söt, yri­tyk­set ja yhdis­tyk­set. Toi­men­pi­teet ja koh­teet on suun­ni­tel­tu niin, ettei­vät ne aiheu­ta hait­taa pel­to­vil­je­lyl­le, met­sä­ta­lou­del­le tai alu­een haja-asu­tuk­sel­le. Esi­te­tyt toi­met ovat maa­no­mis­ta­jil­le vapaaehtoisia.

Tavoit­tee­na on, että pikim­mi­ten votai­siin löy­tää 2–3 koh­det­ta, joi­den toteu­tus käyn­nis­tyi­si parin vuo­den sisällä.

Vare­pu­taa­no­jan kuor­mi­tus­sel­vi­tyk­sen teke­mi­ses­sä haas­tee­na oli laa­ja alue, sum­ma­si Maa­rit Satomaa.

Hänes­tä erit­täin posi­tii­vi­nen asia on, että kyläyh­dis­tys on otta­nut täl­lai­sen yhtei­söl­li­sen asian vie­däk­seen sitä eteenpäin.

– Tämän suun­ni­tel­man ja kar­toi­tuk­sen kaut­ta koko valu­ma-alu­een toi­mi­jat ja maa­no­mis­ta­jat saa­vat arvo­kas­ta tie­toa sii­tä, miten vesien tilaa voi­daan paran­taa. Sel­vi­tyk­ses­tä ja mah­dol­li­sis­ta jat­ko­toi­mis­ta ollaan hyvin kiinnostuneita.

– Vare­pu­taa­no­jal­ta on myös tul­lut tie­toa esi­mer­kik­si tilus­jär­jes­te­lyis­tä ja vin­kat­tu mah­dol­li­sia aluei­ta, mis­sä on tule­vai­suu­des­sa maa­no­mis­tuso­lo­suh­teet suo­tui­sat vesien­hoi­don toi­men­pi­teil­le, kiit­te­li Satomaa.

Täl­lä het­kel­lä on hyvin tar­jol­la eri­lai­sia rahoi­tus­läh­tei­tä suun­ni­tel­mas­sa esi­tet­tyi­hin toi­men­pi­tei­siin. Rahoi­tus­ta on mah­dol­lis­ta hakea useam­mas­ta eri rahoi­tus­ka­na­vas­ta. Ennen kon­kreet­ti­sia toi­mia koh­teel­le tulee laa­tia tar­kem­mat toteut­ta­mis­suun­ni­tel­mat ja hank­kia tar­vit­ta­vat maa- ja vesia­luei­den luvat. Tar­kem­pi suun­ni­tel­ma teh­dään aina maa­no­mis­ta­jan kanssa.

Juk­ka Tuo­hi­no Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­ses­ta neu­voi, että ensik­si kan­nat­taa miet­tiä mit­kä toi­met ovat vesien­hoi­don kan­nal­ta mer­kit­tä­viä ja vai­kut­ta­via, jon­ka jäl­keen voi sel­vit­tää mis­tä tahol­ta juu­ri sel­lai­seen koh­tee­seen on mah­dol­lis­ta saa­da rahoitusta.

Tähän men­nes­sä Vare­pu­taa­no­jan valu­ma-alu­eel­la alu­eel­la on toteu­tet­tu 2021 Kema­ra-rahoi­tuk­sel­la kos­teik­ko yksi­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan ja Met­sä­kes­kuk­sen yhtei­se­nä luonnonhoitohankkeena.

Kuor­mit­ta­via teki­jöi­tä Vare­pu­taa­no­jan valu­ma-alu­eel­la ovat met­sä­ta­lou­den toi­men­pi­teet, suo-oji­tuk­set, maa­ta­lous, ihmi­sen toi­min­ta (raken­ta­mi­nen, maa-aineis­ten otto), hule­ve­det ja maaperä.

Eri­tyi­sen mer­kit­tä­vää alu­eel­la on sil­min näh­den­kin havait­ta­va rau­ta­sak­kaon­gel­ma, johon on kek­sit­tä­vä rat­kai­su­ja. Maa­pe­räs­sä esiin­tyy mer­kit­tä­väs­ti mus­ta­lius­kea­luei­ta ja hap­pa­mia sul­faat­ti­mai­ta. Nämä rajoit­ta­vat kai­va­mal­la teh­tä­viä toi­men­pi­tei­tä. Myös kui­va­tus­hank­keet näil­lä alu­eel­la on suun­ni­tel­ta­va tarkasti.

Tär­kein työ alu­eel­la onkin ehkä saa­da rau­ta­sak­ka sitou­tu­maan eri­lai­siin vesien­suo­je­lu­ra­ken­tei­siin, kuten puu­nip­pui­hin ja pintavalutuskenttiin.

Rau­ta­sak­kaon­gel­maa valot­ti laa­jem­min Mar­kus Saa­ri Poh­jois-Poh­jan­maan ELY:stä. Vare­pu­taan valu­ma-alue kuu­luu samaan Kii­min­gin mus­ta­lius­ke­jak­soon kuin Jää­lin­jär­vi, mis­sä on teh­ty ansiok­kaas­ti vesis­tön­hoi­to­työ­tä ja etsit­ty rat­kai­su­ja myös vai­ke­aan rau­ta­sak­kaon­gel­maan, ker­toi Saari.

Sama ongel­ma pii­naa myös Kali­men­jo­kea. Rau­ta vär­jää veden rus­keak­si ja tuho­aa vesis­tön eko­lo­gis­ta tilaa. Saa­ren mukaan rau­ta­sa­kan suh­teen avai­na­se­mas­sa on vähen­tää pysy­väs­ti vesis­töön koh­dis­tu­vaa hajakuormitusta.

Juha Siek­ki­nen Kos­teik­ko­maa­il­mas­ta esit­te­li esi­merk­ke­jä vesien­hoi­don toi­men­pi­teis­ta, joi­ta voi­vat olla las­keu­tusal­taat, kos­tei­kot, kas­vil­li­suus­vyö­hyk­keen perus­ta­mi­nen, puu­ka­se­tit sekä tuki­tut tai pado­tut ojat. Vaih­toeh­to­na on sekä pie­nem­piä että mit­ta­vam­pia hank­kei­ta. Kus­tan­nuk­sil­taan kos­tei­kon perus­ta­mi­nen on kallein.

Aiem­mas­sa vesien­huol­toil­las­sa Kol­jun majal­la kes­kus­tel­tiin myös Halo­sen­lah­den­suun ruop­pauk­ses­ta tode­ten, että sen vai­ku­tuk­set voi­si­vat jää­dä “ensia­pu­na” lyhy­tai­kai­sik­si, mikä­li ylä­puo­lel­ta tule­via ravin­tei­den ja kiin­toai­nei­den kul­keu­tu­mis­ta ei saa­da hillittyä.

Vii­me vii­kol­la vesien­hoi­toil­las­sa tuo­tiin esil­le alu­eel­la alka­va tuu­li­puis­to­ra­ken­ta­mi­nen ja sen vai­ku­tuk­set, ja onko tuu­li­voi­mayh­tiöil­lä vas­tuu­ta osal­lis­tua myös vesien­hoi­to­työ­hön. Poh­jan­tien raken­ta­mi­sel­la todet­tiin myös olleen vai­ku­tus­ta valu­ma-alu­eel­le. Tie­lai­tok­sen osal­lis­tu­mis­ta hank­kei­siin kan­nat­taa myös selvittää.

Tie­toa vesis­töä paran­ta­viin hank­kei­siin haet­ta­vis­ta rahoi­tus­läh­teis­tä löy­tyy sivus­tol­ta: https://rahatpintaan.fi