Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Mitä vaikutusta sosiaalisella medialla on oppimiseen ja hyvinvointiin? Mitä mahdollisuuksia ja uhkia some sisältää? Mitä aikuiset ja vanhemmat voivat tehdä haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi?
Sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin keskusteltiin Haukiputaan koululla järjestetyssä paneelikeskustelussa 16.2. Aiheesta alusti väitöstutkija Krista Hylkilä Oulun yliopistosta.
Mukana paneelissa olivat koulupoliisit Merja Rasinkangas ja Jarkko Kähkönen, nuoriso-ohjaaja ja some-vaikuttaja Laura Huhta (Laurahoo), tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppinen, nuorisotyöntekijä Outi Vilkuna ja nuorisotyönohjaaja Tarja Kainulainen. Paneelin puheenjohtajana toimi Aslak Rantakokko Suomen vanhempainliitosta.
Digitalisaatio muuttaa maailmaa. Sosiaalinen media lisää jatkuvasti suosiotaan ja sen myötä myös huoli lisääntyy. Some tuo paljon positiivista, mutta sisältää myös vaaroja ja uhkia. Vanhempien on tarpeen olla perillä siitä, mitä lapset ja nuoret somessa tekevät, mitä seuraavat ja kenen kanssa ovat yhteyksissä, todettiin paneelissa.
Some tarjoaa paljon positiiviista, kuten mukavaa viihdykettä, tietoa ja avaa oppimisympäristöjä. Yhteydenpito kavereihin on nopeaa ja helppoa riippumatta välimatkoista. Verkossa voi saada myös vertaistukea. Huolestuttavaa on, että some voi viedä lapsilta ja nuorilta – kuten yhtä lailla myös aikuisilta, liikaa aikaa muulta tekemiseltä ja yöunilta.
Krista Hylkilän mukkaan vaikeita nettiriippuvuusongelmia esiintyy 2–11 prosentilla nuorista ja riippuvuusriskissä on 10–20 prosenttia nuorista. Oululaisista tytöistä yli 16% ja pojista yli 10% ei ole syönyt tai nukkunut netin takia.
Digimaailman tuomat vakavat uhkat ja vaarat liittyvät nettikiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään (grooming) sekä haitta- ja vihasisältöihin altistumiselle. Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä on 4.- ja 5.-luokkalaisista tytöistä kohdannut lähes 10%. Sosiaalinen media on myös helppo kanava löytää ja hankkia päihteitä jo alaikäisenä.
Poliisien mukaan some on mukana lähes kaikissa selvitettävissä kiusaamistapauksissa. Verkon välityksellä tehdään myös kiellettyä nuuska- ja sähkötupakkakauppaa, jopa alakouluikäisten keskuudessa. TikTok-kanavilla levinneet yllytykset vaarallisiin tempauksiin ovat olleet viime kuukausina myös suurena huolena. Vakavina ilmiöinä esiintyy myös groomigia.
Mitä vanhemmat ja kasvattajat voisivat tehdä? Haittojen ennaltaehkäisy on avainasemassa. Digikuulumisista tulisi kysellä samaan tapaan kuin muista päivän tapahtumista: missä lapsi ja nuori verkossa liikkuu ja kenen kanssa on yhteyksissä. Onko tullut esille jotakin mieltä askarruttavaa? Vanhemmat voivat myös rajoittaa ruutuaikaa, vaikka se tuottaa pettymystä.
Usein kysytään, voiko vanhempi tarkistaa ja katsoa lapsen ja nuoren puhelinta. Poliisien näkökulmasta voi ja pitää, sillä kyseessä on alaikäinen ja lapsen etu.
Oulun kaupungin nuorisotyöntekijä ja vapaa-ajallaan suosittu tiktokkaaja Laura Huhta (Laurahoo) sanoi, että tärkeää on, että nuorella on lähellä turvallinen aikuinen, jota voi kysyä ja saada tarvittaessa tukea. Vanhempien oma esimerkki somen käytöstä on myös tärkeää.
Laurahoo:lla on TikTokissa 95 000 seuraajaa. Hänet koetaan postiivisena tiktokkaajana, ja sellainen hän haluaa myös olla.
Oulun kaupunki julkaisi viime syksynä Digiarjen suositukset perheille ja kasvatusammattilaisille. Suositukset sisältävät vinkkejä keskusteluun lasten ja nuorten kanssa. Opasta hyödynnetään myös koulujen ja kotien yhteistyössä. Opas löytyy osoitteesta www.turvataitokasvatus.fi
Paneelikeskustelun järjesti Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden Haukiputaan alueen toimijat ja palvelukeskittymä. Striimi paneelista on nähtävillä 2.3. asti Oulun kaupungin verkkosivuilta ja Youtube-kanavalta.