Uudel­la Muo­dil­la pit­kä perin­ne vaatetusalalla

Mai­ja-Lee­na Laa­ja­nen tun­ne­taan Uusi Muo­ti ‑liik­kees­tä, vaa­te­tusa­lan edel­lä­kä­vi­jä­nä ja grand old lady­nä. Alal­la hän on työs­ken­nel­lyt nuo­res­ta läh­tien. Vie­lä tänä päi­vä­nä­kin, yli 80 vuo­den ikään ehti­nee­nä, hän pal­ve­lee asiak­kai­ta ystä­väl­li­sel­lä ja asian­tun­te­val­la tyylillään.

Laa­ja­sen löy­tää Uuden Muo­din Hau­ki­pu­taan liik­kees­tä, joka avat­tiin vas­ti­kään koro­na­tauon jälkeen.

– Koro­na on aiheut­ta­nut kyl­lä pal­jon hal­laa ihmi­sil­le ja yri­tyk­sil­le, eikä vain täl­lä alal­la. Posi­tii­vis­ta on, että nyt pääs­tään jo liik­ku­maan ja kau­pan­käyn­ti­kin on vir­kis­ty­mäs­sä, hän iloitsee.

Laa­ja­sel­la on pit­kä ura yrit­tä­jä­nä, mut­ta töi­tä hän jat­kaa, kos­ka ei koe sitä rasit­teek­si, vaan viih­tyy asiak­kai­den parissa.

Vai­kei­ta­kin asioi­ta mat­kan var­rel­le mah­tuu. Mut­ta pala­taan­pa ensik­si ajas­sa kau­as taak­se­päin. Uusi Muo­ti on vaa­te­tus­liik­kee­nä jo 95-vuo­tias. Uusi Muo­ti­lii­ke ‑hat­tu­liik­keen Ouluun perus­ti Kai­su Smeds (s. 1925). Luo­pues­saan liik­kees­tä 1970 hän hou­kut­te­li ja halusi myy­dä liik­keen­sä alan ammat­ti­lai­sel­le Mai­ja-Lee­na Laa­ja­sel­le, joka oli aloit­ta­nut modis­tio­pin­not vuon­na 1953 ja omis­ti tuol­loin oman hat­tu­liik­keen Ajan Hatun. Myö­hem­min hän opis­ke­li työn ohes­sa myyn­ti- ja lii­kea­laa, mut­ta pitää asia­kas­pal­ve­lun kan­nal­ta käy­tän­nön työs­sä saa­ta­vaa oppia ja koke­mus­ta tärkeänä.

Kun mys­syt syr­jäyt­ti­vät hatut, Uuden Muo­din tuo­te­va­li­koi­ma laa­je­ni moni­puo­li­sek­si nais­ten vaatetusliikkeeksi.

– Oulus­ta ei saa­nut hyviä nais­ten­vaat­tei­ta, joil­le oli kysyn­tää, joten halusin pai­ka­ta tätä puu­tet­ta. Toi­min­tam­me oli­kin menes­tyk­sel­lis­tä, hän muistelee.

Uusi Muo­ti on per­hey­ri­tys ja sel­lai­se­na se halu­taan pitää. Mai­ja-Lee­na Laa­ja­sen tytär Jaa­na Hoffrén siir­tyi suku­pol­ven­vaih­dok­sen jäl­keen ohjak­siin vuon­na 2004 ja myö­hem­min mukaan tuli myös hänen tyt­tä­ren­sä Johan­na, jol­loin muo­din paris­sa oli­vat nai­set kol­mes­sa polvessa.

Uuden Muo­din liik­kei­tä on ollut useam­pia Oulus­sa ja lii­ke myös Hau­ki­pu­taal­la. Enim­mil­lään työn­te­ki­jöi­tä oli kym­men­kun­ta. Alku­jaan kes­kei­sel­tä pai­kal­ta isos­ta vuo­kra­lii­ke­ti­las­ta pää­tet­tiin muut­taa pois pie­nem­piin tiloi­hin kun vuo­kra nousi lopul­ta koh­tuut­to­mak­si monien kiin­teis­tön omis­ta­jan­vaih­dos­ten jälkeen.

Täl­lä het­kel­lä Uudel­la Muo­dil­la on liik­keet Oulun Tori­ka­dul­la ja Hau­ki­pu­taan Välitiellä.

Yri­tys­toi­min­nas­sa mut­kia mat­kaan toi­vat monet tila­muu­tok­set, nii­den remont­ti­tar­peet, vuo­kran­ko­ro­tuk­set ja asia­kas­vir­toi­hin vai­kut­ta­neet kau­pun­gin katu­re­mon­tit, jot­ka söi­vät toimintaedellytyksiä.

Vii­me vuon­na koh­dan­neen kon­kurs­sin seu­rauk­se­na Uuden Muo­din toi­min­ta Hau­ki­pu­taal­la lop­pui muu­ta­mak­si kuukaudeksi.

– Hau­ki­pu­taal­la halusin ava­ta liik­keen täs­sä omas­sa lii­ke­huo­neis­tos­sa uudes­taan asiak­kai­den pyyn­nös­tä ja toi­vees­ta. Meil­lä on tääl­lä­kin uskol­li­nen asia­kas­kun­ta, jota haluam­me pal­vel­la, ker­too Maija-Leena.

Nykyi­sin Jaa­na Hoffrén työs­ken­te­lee Oulun liik­kees­sä ja Mai­ja-Lee­na Haukiputaalla.

– Aina­kin tois­tai­sek­si. Haluan näh­dä, että tämä läh­tee mene­mään ja kuu­los­tel­la min­kä­lais­ta tar­jon­taa asiak­kaat halua­vat. Olen tääl­lä ihmi­siä var­ten. Var­sin hyvin asiak­kaat ovat jäl­leen löy­tä­mäs­sä liik­keen, vaik­ka kylän itä­puo­li on hiljentynyt.

Myyn­ti­työs­sä hän pitää tär­keim­pä­nä pal­ve­lua ja asiak­kaan huo­mioi­mis­ta. Kat­se­le­maan voi tul­la, eikä pidä syn­tyä tun­net­ta, että pitäi­si ostaa jota­kin, hän roh­kai­see. Ajan hen­ges­sä ollaan myös muka­na niin, että Uusi Muo­ti on avan­nut verk­ko­kau­pan. Liik­keen takao­saan hän pys­tyt­tää pie­nen kirp­pa­rin ja lait­taa esil­le vaat­tei­den ohel­la astioi­ta ja mui­ta esi­nei­tä, kun “tava­raa pitää ulla­kol­ta vähentää”.

– Tämä yrit­tä­jän ura­ni on sel­lai­nen seik­kai­lu, jota haluai­sin jos­kus enem­män­kin muis­tel­la tai kir­joit­taa sii­tä. Onhan tämä toi­saal­ta ollut niin sito­vaa, ettei har­ras­tuk­sil­le ole jää­nyt juu­ri­kaan aikaa. Paras­ta täs­sä on, kun jokai­nen päi­vä on eri­lai­nen, niin kuin eri­lai­sia ovat asiak­kaat ja vaat­teet­kin, hän pohtii.

Kysy­myk­seen, mil­tä vaa­te­tusa­lan tule­vai­suus näyt­tää pie­ny­rit­tä­jän näkö­kul­mas­ta, Mai­ja-Lee­na Laa­ja­nen huo­kai­see. Hän toi­voo, että ihmi­set ymmär­täi­si­vät Kii­na-ilmiön ja hal­pa­tuon­nin ja ‑myyn­nin vai­ku­tuk­set. Hal­val­la tuo­tet­tu vaa­te ei kes­tä käy­tös­sä pit­kään. Kivi­jal­ka­myy­mä­löis­sä toi­mi­vat yrit­tä­jät jou­tu­vat mak­sa­maan kiin­teis­tö­ku­lu­jen ohel­la monen­lai­sia vero­ja ja mak­su­ja, joten on sel­vää, että myy­tä­vät tuot­teet voi­vat mak­saa vähän enem­män. Asioi­mal­la kivi­jal­ka­liik­kees­sä voi jokai­nen edis­tää pait­si kes­tä­vää kehi­tys­tä myös oman paik­ka­kun­nan elin­voi­mai­suut­ta ja työllisyyttä.

Kesän muo­ti on nyt väri­käs­tä, löy­tyy kel­tais­ta, orans­sia, kuk­kia ja jäl­leen pit­kiä hel­mo­ja­kin. Muo­ti muut­tuu, mut­ta Mai­ja-Lee­na Laa­ja­sen mie­les­tä aikui­sel­le nai­sel­le tär­kein­tä ei ole seu­ra­ta pin­ta­muo­tia vaan pukeu­tua itseä puke­van tyy­lin mukai­ses­ti ja tilan­tee­seen sopivasti.

Työs­sään hän on näh­nyt monen­lai­sia muo­din virtauksia.Yksi asia, jota hän ei tah­do sulat­taa, ovat jo val­miik­si rik­ki­näi­set ja revi­tyt farkut.

– Olen elä­nyt aika­na, jol­loin rik­koon­tu­neet vaat­teet pai­kat­tiin ja kor­jat­tiin huo­lel­li­ses­ti, kos­ka kan­gas­ta uusiin vaat­tei­siin ei ollut. Ken­ties meil­lä nyt on kaik­kea yllin kyl­lin. Ehkä tämä nykyi­nen poik­keus­ai­ka opet­taa mei­tä eko­lo­gi­suu­teen, kuten myös sii­hen, että ihmi­nen ei sel­viä yksin. Tar­vit­sem­me aina toisiamme.