Upea Lego-Marion syn­tyi Haukiputaalla

Iijo­kea Raa­sa­kan alu­eel­la 1960-luvul­la ruo­pan­nut Marion-jät­ti­kai­vin­ko­ne ins­pi­roi hau­ki­pu­taa­lais­ta Mar­kus Ala­saa­re­laa raken­ta­maan iko­ni­sen koneen Legois­ta. Aiem­min­kin legoi­lua har­ras­ta­nut mies heit­täy­tyi ura­kan kimp­puun tutus­tu­mal­la Jar­mo Ala­siu­ruan kir­joit­ta­maan kir­jaan Marionista.

– Halusin raken­taa juu­ri Poh­jo­lan Voi­man Mario­nin sen väri­tyk­sen vuok­si. Kemi­jo­ki Oy:n ja Oulu­jo­ki Oy:n Mario­nit oli­vat tyl­sem­piä väri­tyk­sel­tään, ja onhan tämä enem­män oman koti­seu­dun kone.

Ala­saa­re­la ker­too, että Iijoel­la oli­si kiva jat­kos­sa käy­dä kat­so­mas­sa paik­ko­ja mis­sä Marion on aikoi­naan kaivanut.

Lego-Marion on pul­lol­laan liik­ku­via osia, kuten esi­ku­van­sa. Mar­kus Ala­saa­re­la läh­ti toteut­ta­maan teos­taan yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta. Pro­jek­ti otti kaik­ki­aan noin kak­si kuu­kaut­ta ja val­mis­ta tuli marraskuussa.

Lego-Marion liik­kuu kuten oikea kai­vu­ri, ja sitä lii­ku­tel­laan kau­ko-ohjai­mel­la. Sii­nä on usei­ta eri moot­to­rei­ta, jot­ka huo­leh­ti­vat, että kai­vin­ko­ne liik­kuu kävel­len, kuten oikea­kin. Omat moot­to­rin­sa on kään­nöl­le sekä puo­min ja kau­han nos­tol­le ja laskulle.

– Han­ka­lin­ta täs­sä pro­jek­tis­sa oli­vat­kin nämä voi­man­siir­to­rat­kai­sut. Sopi­vien väli­tys­ten löy­ty­mi­nen esi­mer­kik­si kau­han veto- ja nos­to­vai­je­rin suh­teen oli haas­ta­vaa. Myös käve­ly­ko­neis­ton kes­tä­väk­si saa­mi­nen koet­te­li, Ala­saa­re­la kertoo.

Itse Lego­jen kans­sa han­ka­lin­ta oli van­ho­jen nupil­lis­ten palo­jen sekä uusien nupit­to­mien palo­jen yhdistäminen.

Tätä ennen Mar­kus Ala­saa­re­la on val­mii­den sar­jo­jen lisäk­si raken­ta­nut muun muas­sa Jyry-Sisun mit­ta­kaa­vas­sa 1:17. Seu­raa­vak­si on suun­nit­teil­la pyö­rö­kuor­maa­jan rakentaminen.

– Lap­suu­den jäl­keen legoi­lus­sa oli noin 13 vuo­den tau­ko, kun­nes ihan herä­teos­tok­se­na ostin tar­jouk­ses­ta itsel­le­ni tek­ni­sen Lego-sar­jan. Sii­tä se sit­ten läh­ti. Pää­asias­sa raken­te­lut ovat olleet fik­tii­vi­siä, kuten avaruus-aiheisia.

Kui­va­nie­mes­tä kotoi­sin ole­va Ala­saa­re­la on amma­til­taan kir­ves­mies, ja eri­lai­set koneet ovat aina kiin­nos­ta­neet hän­tä. Koto­na hänel­lä on myös pari maa­ta­lous­trak­to­ria eri­lai­si­na projekteina.

– Mario­nia kävin esit­te­le­mäs­sä Muhos­Muk­su-tapah­tu­mas­sa, jos­sa se herät­ti pal­jon kiin­nos­tus­ta sii­hen liit­ty­vän his­to­rian­sa vuok­si. Ensi vuo­den elo­kuus­sa Lego-Marion on esil­lä Pii­Poon Lego-tapah­tu­mas­sa Oulussa.

Legot ovat Ala­saa­re­lal­le myös keräi­ly­har­ras­tus. Van­hin set­ti on 1970-luvul­ta ja uusin 2020-luvul­ta, mut­ta suu­rim­mak­si osak­si setit ovat 1980- ja 1990-luvuilta.

– Kaik­ki legot eivät mah­du lego­huo­nee­seen, vaan van­hem­pien luo­na on myös yksi vit­rii­ni. Osa on myös pah­vi­laa­ti­kois­sa koot­tu­na. Set­tien mää­rää en tar­kas­ti ole las­ke­nut, mut­ta rei­lut sata nii­tä on.

Ala­saa­re­lan mukaan tal­vi on paras­ta aikaa legoharrastukselle.

– Kyl­mät ja pimeät illat eivät aina hou­kut­te­le ulos ja töi­den jäl­keen raken­te­lu on hyvä tapa ren­tou­tua. Kesäl­lä en ehdi lego­jen kans­sa vär­kä­tä. Kesät on kir­ves­mie­hel­lä kiireisiä.

Mar­kus Ala­saa­re­lan legoi­lu­ja löy­tyy ins­ta­gra­mis­ta tilil­tä makelegosgreatagain.

Marion 7400 käve­le­vä laa­ha­kai­vu­ri 1962

• 5 moot­to­roi­tua toi­min­toa. Puo­min nos­to, kau­han nos­to ja veto, kään­tö ja kävely.

• Lego­moot­to­rei­ta on 4, kau­han vedol­la ja puo­min nos­tol­la on yhtei­nen moottori.

• Puo­min pituus 117 cm. Kun puo­min las­kee alas niin koko koneen yhteis­pi­tuus on 154 cm.

• Mit­ta­kaa­va on 1:45. Myös figuu­rit on mit­ta­kaa­van sopi­vat oikean Mario­nin kokoa hahmottamaan.

• Kone­huo­neen takao­sas­sa on avat­ta­vat pario­vet ja sen takaa löy­tyy 24 ladat­ta­vaa paris­toa kote­lois­saan. 12 paris­toa toi­mii vir­ta­läh­tee­nä ja loput ovat vain vastapainoina.

• Ohjaa­mos­ta saa oikean Mario­nin tapaan ison ikku­nan auki, jos kuu­ma tulee.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.