Unel­mis­ta tot­ta: Kak­si uut­ta hyvin­voin­tiy­ri­tys­tä aloit­ti Coren tiloissa

Laura-Maria Alapuranen Tuulenhavinasta (vas.) ja TerapiaStudio Resonancen Mirka Isoniemi ovat sisustaneet omista, vierekkäin sijaitsevista hoitotiloistaan viihtyisät. Kuvassa yrittäjät ovat Tuulenhavinan hoitolassa. Sisäänkäynti hoitolan tiloihin on Coren liikuntakeskuksen Revontien puolelta. Kuvat: Auli HaapalaLaura-Maria Alapuranen Tuulenhavinasta (vas.) ja TerapiaStudio Resonancen Mirka Isoniemi ovat sisustaneet omista, vierekkäin sijaitsevista hoitotiloistaan viihtyisät. Kuvassa yrittäjät ovat Tuulenhavinan hoitolassa. Sisäänkäynti hoitolan tiloihin on Coren liikuntakeskuksen Revontien puolelta. Kuvat: Auli Haapala

Hau­ki­pu­taan Anna­lan­kan­kaal­la syys­kuus­sa ava­tun uuden lii­kun­ta­kes­kus Coren tilois­sa on aloit­ta­nut toi­min­tan­sa kak­si uut­ta hyvin­voin­tiy­ri­tys­tä, Mir­ka Iso­nie­men Tera­piaS­tu­dio Reso­nance ja Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­sen Tuu­len­ha­vi­na. Uudet hoi­to­la­ti­lat ja yri­tys­toi­min­nan aloit­ta­mi­nen lii­kun­ta- ja hyvin­vion­ti­kes­kuk­sen yhtey­des­sä ovat molem­mil­le nai­sil­le unel­mien täyt­ty­mys sekä mer­kit­tä­vä ja roh­kea askel elämässä.

Iso­nie­mi ja Ala­pu­ra­nen ker­to­vat ole­van­sa innois­saan voi­des­saan aloit­taa yrit­tä­ji­nä Hau­ki­pu­taal­la ja liit­tyä pai­kan ener­gi­seen nais­yrit­tä­jien jouk­koon. Coren inno­va­tii­vi­set yrit­tä­jät, San­na Halo­nen ja Kat­ri Kiva­ri ins­pi­roi­vat hei­dät mukaan. Kes­kuk­ses­sa toi­mii myös kau­neus­hoi­to­la Kidea. Kii­tos­ta saa­vat myös mie­het, jot­ka raken­si­vat lii­kun­ta­kes­kuk­sen tilois­ta hie­not ja toimivat.

Kehoa ja miel­tä voi­daan hoi­taa fysio­te­ra­pian eri mene­tel­min, sanoo Mir­ka Isoniemi.

Tera­piaS­tu­dio Reso­nance tukee koko­nais­val­tais­ta hyvinvointia

Tera­piaS­tu­dio Reso­nancen yrit­tä­jä Mir­ka Iso­nie­men on kun­tou­tusa­lan ammat­ti­lai­nen, fysio­te­ra­peut­ti­na hän on toi­mi­nut vuo­des­ta 2006 läh­tien perus­ter­vey­den­huol­los­sa, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa ja yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Pää­toi­mi­se­na yrit­tä­jä­nä hän on toi­mi­nut vuo­des­ta 2021 kau­pun­gis­sa, ja on nyt tyy­ty­väi­nen saa­des­saan ava­ta uuden toi­mi­pai­kan Hau­ki­pu­taal­la, jon­ka uskoo ole­van rau­hal­li­sem­pi ja ihmis­lä­hei­sem­pi ympä­ris­tö ver­rat­tu­na kau­pun­gin vilinään.

Tera­piaS­tu­dion pal­ve­lu­va­li­koi­maan kuu­luu moni­puo­li­sia fysio­te­ra­pia- ja val­men­nus­pal­ve­lui­ta kai­ken ikäi­sil­le. Fysio­te­ra­pia tar­jo­aa sekä ennal­taeh­käi­se­viä että kun­tout­ta­via pal­ve­lui­ta, joi­ta voi­daan toteut­taa yksi­löl­li­ses­ti tai ryh­mis­sä, vas­taa­no­tol­la, etä­kun­tou­tuk­se­na tai koti­kun­tou­tuk­se­na. Iso­nie­men eri­tyis­osaa­mi­sa­luei­siin kuu­lu­vat neu­rop­sy­kiat­ri­nen val­men­nus, psy­ko­fyy­si­nen fysio­te­ra­pia, sek­su­aa­li­te­ra­pia sekä tun­ne­tai­to­jen ohjaa­mi­nen moni­me­ne­tel­mäl­li­sin kei­noin, mikä tekee pal­ve­luis­ta koko­nais­val­tai­ses­ti hyvin­voin­tia tukevia.

Fysio­te­ra­pias­sa pää­apai­no on tuki- ja lii­kun­tae­li­mis­tön ongel­mien hoi­dos­sa ja kun­tou­tuk­ses­sa, johon kuu­luu hoi­to­suun­ni­tel­ma ja ennal­taeh­käi­se­vää neuvontaa.

– Oli­pa taus­tal­la sit­ten tuki- ja lii­kun­tae­lin­vai­va, pit­kit­ty­nyt kipu, muis­ti­sai­raus, hui­maus, masen­nus, tois­tu­va työ­uu­pu­mus, ahdis­tus- tai paniik­kioi­rei­lu tai vaka­va lap­suu­den tai nuo­ruu­den ajan trau­maat­ti­nen koke­mus, keho­miel­tä voi­daan hoi­taa eri­lai­sil­la fysio­te­ra­peut­ti­sil­la lähes­ty­mis­ta­voil­la, Iso­nie­mi kertoo.

Hänen sydän­tä lähel­lä ovat ihmi­set, joil­la on elä­mää rajoit­ta­vaa kipua tai toi­min­nal­li­sia haas­tei­ta. Rat­kais­ta­va­na on, miten toi­min­ta­ky­kyä ja liik­ku­vuut­ta voi­daan paran­taa ja oli­si­ko jois­ta­kin apu­vä­li­neis­tä hyö­tyä. Fysio­te­ra­peut­ti­na Iso­nie­mi aut­taa asia­kas­ta löy­tä­mään omat voi­ma­va­ran­sa ja kehit­tä­mään itse­hoi­to­kei­no­ja, jot­ka tuke­vat pit­kä­ai­kais­ta hyvinvointia.

– Tar­vit­taes­sa sovel­lan hoi­dos­sa yksi­löl­li­siin tar­pei­siin moni­me­ne­tel­mäl­li­siä kei­no­ja kuten keho­tie­toi­suus- ja tie­toi­suus­tai­to­har­joit­tei­ta sekä toi­min­nal­li­sia ja luo­via mene­tel­miä, joi­ta voi­daan toteut­taa tera­pia­ti­lo­jen ohel­la vaik­ka luon­nos­sa, asiak­kaan koto­na tai muis­sa sovel­tu­vis­sa ympäristöissä.

Myös perin­tei­sel­lä hie­ron­nal­la Mir­ka Iso­nie­mi arvioi ole­van run­saas­ti kysyn­tää jat­kos­sa­kin. Hie­ron­ta kes­kit­tyy lihas­ten ren­tout­ta­mi­seen ja veren­kier­ron paran­ta­mi­seen, mikä sekin on usein osa fysioterapiaa.

– Hoi­toon hakeu­tu­van asiak­kaan kans­sa on tär­ke­ää kes­kus­tel­la ja kar­toit­taa tilan­ne ja hoi­don tar­ve. Hoi­to­työs­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on aina ihmi­sen koh­taa­mi­nen, kuun­te­le­mi­nen ja huo­mioi­mi­nen koko­nais­val­tai­ses­ti. Vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa asiak­kaan kans­sa haluan luo­da tur­van tun­net­ta ja koh­da­ta hänet kii­reet­tö­mäs­ti, Mir­ka Iso­nie­mi kuvai­lee. Koh­taa­mat­to­muus on nyky­ään iso ongelma.

Tuteet, mie­li ja keho muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den, jos­sa jokai­nen osa vai­kut­taa oleel­li­ses­ti toi­siin­sa. Psy­ko­fyy­si­nen fysio­te­ra­pia mah­dol­lis­taa oman kehol­li­suu­den koke­mi­sen, tun­nis­ta­mi­sen ja hyväk­sy­mi­sen. Sii­nä kes­ki­ty­tään eri­tyi­ses­ti kehol­li­seen lähes­ty­mis­ta­paan ja tie­toon, jon­ka mukaan mie­len lii­ku­tuk­set eli emoo­tiot vai­kut­ta­vat kehon fysio­lo­gi­siin muu­tok­siin. Selit­tä­mät­tö­män pit­kit­ty­neen kivun taus­tal­ta voi jos­kus löy­tyä kipei­tä koke­muk­sia ja tunteita.

– Keho ker­too meil­le tar­peis­tam­me, tun­teis­tam­me ja pitää meis­tä huol­ta, ja sik­si­kin kehom­me tar­vit­see myös huo­len­pi­toa, Iso­nie­mi toteaa.

Neu­rop­sy­kiat­ris­ta eli nep­sy-val­menn­nus­ta hyö­dyn­ne­tään hen­ki­löi­den kans­sa, joil­la on esi­mer­kik­si aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riös­tä aiheu­tu­via haas­tei­ta. Nep­sy-val­men­nuk­sen avul­la tavoi­tel­laan saa­maan hal­li­tum­pi ote omas­ta elä­mäs­tä sekä löy­tä­mään uusia kei­no­ja arjen rutiineihin.

Sek­su­aa­li­suus on osa jokai­sen ihmi­sen iden­ti­teet­tiä ja vai­kut­taa yksi­lön itse­tun­toon ja hyvin­voin­tiin. Sek­suu­aa­li­neu­von­taan hakeu­tu­mi­sen syi­nä voi­vat olla kroo­ni­nen kipu, sai­raus, tau­ti tai vam­mau­tu­mi­nen, sel­kiy­ty­mä­tön tai haa­voit­tu­nut minä­ku­va, miel­tä askar­rut­ta­vat sek­su­aa­li­ky­sy­myk­set kuten eri­lai­set toi­min­nal­li­set häi­riöt, pari­suh­deon­gel­mat tai epä­sel­vä sek­su­aa­li­nen iden­ti­teet­ti. Sek­su­aa­li­nen eheys on voi­nut rik­kou­tua esi­mer­kik­si sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan seurauksena.

Mir­ka Iso­nie­mi kokee laa­ja-alai­sen tera­pia- ja val­men­nus­työn­sä erit­täin pal­kit­se­vak­si. Hän uskoo, että jopa ” pie­nen sie­me­nen istut­ta­mi­ses­ta” voi kas­vaa jota­kin suu­rem­paa. Hän ker­too, että yrit­tä­jyys on tuo­nut muka­naan lisää vas­tuu­ta työn eri vai­heis­ta, sen tulok­sis­ta ja vai­kut­ta­vuu­des­ta. Lisäk­si se on vaa­ti­nut kas­va­vaa vas­tuu­ta amma­til­lis­ten vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­jen kehit­tä­mi­ses­tä ja myös omas­ta jaksamisesta.

Iso­nie­mi hoi­taa myös ter­vey­den­huol­lon ja Kelan kun­tou­tuk­sen mak­susi­tou­mus­asiak­kai­ta. Surul­lis­ta on, että Poh­teen myö­tä kun­tou­tus­käy­tän­nöt ovat muut­tu­neet niin, että fysio­te­ra­pi­aan ohjau­tu­mi­nen on lähes lop­pu­nut, ja ihmi­set jää­vät yksin ongel­mien­sa kans­sa. Oma­kun­tou­tus on mer­kit­tä­vä teki­jä kun­tou­tus­pro­ses­sis­sa, mut­ta sen tuke­mi­sek­si tar­vi­taan kun­tou­tusam­mat­ti­lai­sen rin­nal­la kul­ke­mis­ta ja sitout­ta­vaa yhteistyötä.

Myön­teis­tä taas on, että yksi­tyi­set fysio­te­ra­pia­hoi­dot on hyväk­syt­ty vuo­den alus­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen piiriin.

Hoi­to­työs­sä on tär­ke­ää huo­leh­tia myös omas­ta hyvin­voin­nis­ta. Mir­ka Iso­nie­mel­le arkeen tuo­vat valoa ja ener­gi­aa pysäh­ty­mi­nen, luon­non kau­neus ja hil­jai­suus, luke­mi­nen, kir­joit­ta­mi­nen, valo­ku­vaa­mi­nen, rutii­nit, riit­tä­vä uni, luo­vuus sekä roh­keus tart­tua uusiin haasteisiin.

Arjen vink­ki­nä hän halu­aa neu­voa pysäh­ty­mään ja otta­maan het­ki itsel­le rau­hoit­tu­mi­seen. Palau­tu­mi­nen on olen­nai­nen osa arkea, sil­lä kii­re ja stres­si jää hel­pos­ti päälle.

– Istah­da alas, sul­je sil­mä­si ja anna itsel­le­si het­ki aikaa ais­tia ympä­ris­töä. Pie­ni lepo­het­ki, vaik­ka minuu­tin mit­tai­nen työ­päi­vän aika­na, voi teh­dä ihmei­tä. Tie­tois­ta läs­nä­oloa voi ja kan­nat­taa harjoitella!

aura-Maria Ala­pu­ra­nen aset­te­lee ren­tou­tus­hoi­dos­sa asia­kas­ta muka­vas­ti vilt­tien alle kuin läm­pi­mään pesään. Asa­nan eli asen­non nimi on “Lepää­vä Jumalatar”.

Tuu­len­ha­vi­na – Rau­haa ja lem­peyt­tä kehol­le ja mielelle

Hyvin­voin­ti­val­men­ta­ja ja ‑tera­peut­ti, joo­gaoh­jaa­ja Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­nen sai uuden oival­luk­sen kehon hyvin­voin­nis­ta vuo­sia sit­ten. Nämä tun­teet ja koke­muk­set val­loit­ti­vat hänet täy­sin, ja sii­tä läh­tien hän on halun­nut jakaa ne myös muille.

Oman yri­tyk­sen Tuu­len­ha­vi­nan hän perus­ti vuon­na 2017 ja ryh­tyi vetä­mään pie­niä joo­ga­ryh­miä koto­na Tak­ku­ran­nal­la, ja seu­raa­va­na vuon­na hän aloit­ti joo­ga­ryh­mien ohjaa­mi­sen Corella.

Tuu­len­ha­vi­na sai tuul­ta sii­pien­sä alle Coren uuden lii­kun­ta- ja hyvin­voin­ti­kes­kuk­sen val­mis­tut­tua Anna­lan­kan­kaal­le. Tilois­ta löy­tyi Tuu­len­ha­vi­nal­le sopi­va oma hoi­to­la­ti­la, jos­sa Ala­pu­ra­nen pää­see toteut­ta­maan unel­maan­sa täy­dem­min tar­joa­mal­la laa­jem­min kehon ja mie­len hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­ta. Nii­hin kuu­lu­vat joo­gan pien­ryh­mät, Hea­ling yin — paran­ta­van läs­nä­olon kas­vu­ryh­mät tai yksi­lö­oh­jaus, rat­kai­su­kes­kei­nen lyhyt­te­ra­pia, ener­gia­hoi­dot ja korva-akupunktio.

“Hea­ling yin — paran­ta­va läs­nä­olo” on Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­sen oma rekis­te­röi­ty tava­ra­merk­ki ja “sateen­var­jo”, jon­ka alla hän tekee ohjaus­ta ja hoitoja.

Yin-joo­gan viik­ko­tun­nit, jot­ka ovat Coren jäse­nil­le vapaas­ti valit­ta­vis­sa, jat­ku­vat hänen ohjauk­ses­saan myös tut­tuun tapaan Coren puo­lel­la ryhmäliikuntasalissa.

Yri­tyk­sen nimi Tuu­len­ha­vi­na on Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­sel­le mer­ki­tyk­sel­li­nen. Se ker­too yri­tyk­sen mie­li­ku­vas­ta ja visiosta.

– Tuu­len­ha­vi­na kuvaa tyyn­tä hil­jai­suut­ta ja rau­haa, jota keho ja mie­li tar­vit­se­vat. Tuu­len­ha­vi­nas­sa aurin­gon­sä­tei­den sii­vit­tä­mät haa­pa­puun leh­det havi­se­vat hil­jal­leen tuu­len­vi­rees­sä, rau­hal­li­ses­ti vir­taa­van joen katveessa.

Yin- ja Hat­ha­joo­ga ovat joo­ga­muo­dois­ta Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­sen sydän­tä lähin­nä, sil­lä ne ovat kehoa ja miel­tä rau­hoit­ta­vaa ja palaut­ta­vaa lem­pe­ää joo­gaa. Niis­sä asa­nat eli asen­not, har­joi­tuk­set ja liik­keet teh­dään teh­dään rau­hal­li­ses­ti lat­tia­ta­sos­sa. Hen­gi­tyk­sel­lä on tär­keä roo­lin­sa, kuten rau­hoit­tu­mi­ses­sa ja palau­tu­mi­ses­sa yleensäkin.

– Oikeaop­pi­sel­la hen­gi­tyk­sel­lä voi rau­hoit­taa mie­len ja kehon mis­sä tilan­tees­sa tahansa.

Ener­gia­hoi­to on yksi­lö­hoi­toa ja se käsit­tää aluk­si “hil­jai­sen”, öljyn kans­sa teh­tä­vän kevyen kehon ener­gioi­ta tasa­pai­not­ta­van hie­ron­nan sekä päät­teek­si kes­kus­te­lun. Rat­kai­su­kes­kei­nen lyhyt­te­ra­pia on tavoit­teel­li­nen ja voi­ma­va­ra­läh­töi­nen tera­pia­muo­to, jos­sa kes­ki­ty­tään nyky­ti­lan­tee­seen ja tule­vai­suu­den toi­vei­siin kon­kreet­ti­sia rat­kai­su­ja etsien yhdes­sä ohjaa­jan kanssa.

Kor­va-aku­punk­tio­ta käy­te­tään hoi­to­muo­to­na lie­ven­tä­mään stres­siä, paran­ta­maan unen­laa­tua, hal­lit­se­maan kipua ja tuke­maan vapau­tu­maan riippuvuuksista.

Lau­ra Ala­pu­ra­sel­le työs­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on ihmi­sen koh­taa­mi­nen. Hänel­le on tär­ke­ää, että asia­kas tulee näh­dyk­si ja kuul­luk­si. Lisäk­si on arvo­kas­ta, jos asia­kas luot­taa ja halu­aa avautua.

– Pie­net koh­taa­mi­set myös taval­li­ses­sa arkie­lä­mäs­sä, kuten hymy ja muu­ta­mat ystä­väl­li­set sanat, voi­vat olla erit­täin tär­kei­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­siä, kun pysäh­dym­me het­kek­si huo­maa­maan ne.

Elä­mäs­sä eteen tule­vat vas­toin­käy­mi­set ja kovat koke­muk­set uuvut­ta­vat, myös nyky-yhteis­kun­ta vaa­ti ihmi­sil­tä pal­jon. Kii­reen ja stres­sin vas­ta­pai­nok­si keho ja mie­li tar­vit­se­vat hil­jen­ty­mis­tä ja rau­hoit­tu­mis­ta, Ala­pu­ra­nen pohtii.

– Luot­ta­vai­nen ja levol­li­nen läs­nä­olo ja ren­tou­tu­mi­nen voi­vat vai­keas­sa­kin tilan­tees­sa ava­ta oven ihmi­sen omas­sa sisim­mäs­sä muu­tok­sen mah­dol­li­suu­del­le koh­ti parem­paa, jos sel­lai­seen kokee tar­vet­ta. Levol­li­nen läs­nä­olo tar­koit­taa kai­ken teke­mi­sen vas­ta­koh­taa, ja sil­le pitäi­si antaa tilaa. Kes­kus­te­lu ja yhtei­söl­li­syys voi­vat myös voi­maan­nut­taa, ja sel­lais­ta voi­daan kokea yhdes­sä myös pienryhmissä.

Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­sel­le on ollut tär­ke­ää sisus­taa Tuu­len­ha­vi­na hänel­le tär­keil­lä esi­neil­lä. Ikku­nas­ta näkyy tai­vas­ta ja pui­ta. Hoi­to­lan pöy­däl­lä on kak­si pak­kaa voi­ma­kort­te­ja, jot­ka voi­vat olla halut­taes­sa muka­na myös hoi­to­ti­lan­teis­sa. Kor­tit ovat Nii­na-Matil­da Kuusis­ton maa­lauk­sin kuvi­tet­tu­ja kort­te­ja, jois­ta jokai­nen sisäl­tä­vät oman voimaviestin.

– Monet asiak­kaat halua­vat minun nos­ta­van pakas­ta voi­ma­kor­tin tai itse nos­taa kor­tin, jon­ka vies­ti voi herät­tää aja­tuk­sia ja ken­ties uusia roh­kai­se­via oival­luk­sia oman elä­män­ti­lan­teen tueksi.

Lau­ra-Maria Ala­pu­ra­nen ker­too ole­van­sa intui­tii­vi­nen näki­jä, mikä ei tar­koi­ta ennus­ta­jaa tai mitään kum­mal­lis­ta tai mys­tis­tä. Intui­tii­vi­nen näki­jä voi roh­kais­ta ja aut­taa tois­ta ihmis­tä löy­tä­mään rat­kai­su­ja sekä ymmär­tä­mään itse­ään paremmin.

– Tämä omi­nai­suus on olen­nai­nen osa minua, eikä sitä tar­vit­se tuo­da miten­kään koros­te­tus­ti esil­le. Koen lah­ja­na sen, että ais­tin, tun­nen ja kuu­len. Olen lap­ses­ta asti tun­te­nut minus­sa voi­mak­kaas­ti läs­nä ole­van tun­ne­tie­toi­suu­den ja hen­ki­syy­den, kyvyn ais­tia ihmis­ten ympä­ril­lä ole­vaa ener­gi­aa, ja koen vah­vas­ti empa­ti­aa ja myö­tä­tun­toa. Ihmi­sen ener­gias­ta voin ais­tia kipu­pis­tei­tä, mut­ta yhtä lail­la pur­sua­vaa iloa.

Ala­pu­ra­nen sanoo, että työs­sään hän halu­aa olla rin­nal­la­kul­ki­ja ja läs­nä ihmis­ten kans­sa. Vai­kei­den asioi­den koh­da­tes­sa on hyvä loh­dut­tau­tua, että han­ka­lat asiat voi­vat olla kuin “täh­tiä vyös­sä” ja par­haim­pia opettajia.