Keramiikkataiteilija Talvikki Pisilän haave yrityksen perustamisesta ja omasta keramiikkapajasta on toteutunut, vaikkakin hieman viiveellä. Hän perusti 2017 oman yrityksen Creamixin ja kodin yhteyteen Haukiputaan Jussilanperälle on valmistunut keramiikkapaja entiseen hevostalliin.
Sitten perheen iltatähti, nyt puolitoistavuotias kuopus, ilmoitti tulostaan. Talvikin oli tarkoitus upottaa kädet saveen toden teolla kevättalvella, mutta koronatilanne sotki suunnitelmia. Savitoimitukset viivästyivät ja koteihin siirtynyt lasten koulunkäynti pisti arjen uusiksi. Ensimmäinen taidenäyttely on Nuutajärven Lasikylässä heinäkuussa, mikä aiheutti paineita.
– Mielessäni häilähti ajatus, selviänkö noin tiukalla aikataululla, mutta sitten tartuin toimeen. Oikeastaan ajan niukkuus ja paineet ovat kasvattaneet luovuutta, hän kuvailee tunnelmia ateljeessaan.
Näyttelytyöt ovat valmistuneet tai viimeistelyä vaille. Kontakti-näyttely on Talvikki Pisilän keramiikkaveistosten ja Sirpa Tuomaalan maalausten yhteisnäyttely, kahden taiteenlajin toimiva vuoropuhelu.
Pudasjärveltä kotoisin oleva Talvikki Pisilä koki vahvaa vetoa keramiikka-alalle ja taiteisiin jo nuorena, olihan hän kasvanut isänsä maalauksien, puuveistosten ja äitinsä keramiikkatöiden sekä edesmenneen mummonsa maalaustaiteen ympäröimänä.
Hän taipui kuitenkin neuvoihin “lukea jokin järkevä ammatti “ ja hakeutui mielenterveysalan koulutukseen. Myöhemmin tiet veivät Limingan taidekouluun ja Lybeckerin taideteolliseen, mistä hän valmistui kaluste- ja sisustusmuotoilijaksi.
Oman taiteen tekemisen ja suunnittelun ohella hän on pitänyt keramiikkakursseja. Unelma omasta yrityksestä ja ateljeesta toteutui perheen muutettua viitisen vuotta sitten Haukiputaalle ja ryhdyttyä kunnostamaan taloa. Entisestä hevostallista tehtiin oivallinen keramiikkapaja, jossa on näyttely- ja työtilan ohella pieni toimistotila ylisillä.
Aiheita luonnosta ja maailmalta
Pisilät ovat asuneet muutamia vuosia Kiinassa Matti-puolison työskennellessä Nokialla. Aiemmin he ovat asuneet myös pari vuotta Kaliforniassa.
– Näillä kokemuksilla, kuten myös opiskeluajan harjoittelullani Hollannissa, on vaikutusta töihini. Eniten kiehtoo Kiina, vaikka lähdin sinne skeptisin ajatuksin. Kiinan yhteiskunta on moderni, mutta samalla niin alkukantainen. Pääsin tutustumaan siellä maan upeaan taidekulttuuriin ja ammentamaan vaikutteita.
Yhtä lailla ehtymättömiä ideoita antaa Suomen luonto ja Lappi. Idean lähtökohtana voi olla kasvi tai sen osa tai vaikkapa puun pinta.
Talvikki kertoo, että kun jossain vaiheessa aikataulut tuntuivat liian kireiltä, lukon taiteen tekemiseen aukaisi hämmästyttävällä tavalla Inga-tyttären kanssa yhdessä tutkittu sienikirja ja suurennettu kuva mikrokokoisesta, oranssista ripsisienestä.
– Tämä keramiikkapaja on minulle myös oma rauhoittumisen paikka, jonne voin tulla vain hetkeksi istahtamaan ja selailemaan lehtiä tai kirjoja. Joskus kuuluu rapinaa, ja joku lapsista hipsii tänne, naurahtaa kahdeksan lapsen äiti ja keramiikkataiteilija.
Savea Talvikki veistää käsillään, minkä vuoksi jokainen esine on uniikki. Hänen tyylinsä on rouhean rohkea ja konstailematon.
Apuvälineinä saven muotoilussa ovat silmukkarauta, veitsi tai paistinlasta, mutta parhaan suunnan muodoille antavat omat kädet. Dreijaa hän käyttää enää hyvin harvoin. Dreijatun tai muotilla tehtyjen esineiden muoto on siloiteltu, kuten teollisesti sarjatuotetuissa esineissä tapaa olla.
Taide-esineiden ohella hän suunnittelee ja valmistaa käyttökeramiikkaa kuten ruokailu- ja tarjoiluastioita ja kukka-astioita. Monet arkailevat käyttää saviastioita, mutta ne ovat hyvin kestäviä. Kun saviastia on kuivunut, se poltetaan 900-asteisessa uunissa. Viimeksi tehtävä lasituspoltto tekee astiasta vedenkestävän.
– Käyttöastian pitää myös näyttää ja tuntua hyvältä kädessä.
Haluttaessa erilaisia värejä ja sävyjä tai muuta spesiaalia ilmettä keramiikkaesineisiin saadaan savustuksella. Väriaineina ovat luonnonmateriaalit, kasvit kuten heinät ja avokadon siemenet tai sahanpuru. Rasvatonta maitoa käyttämällä saadaan sävyjä ruskeasta mustaan.
Kirkolliset aiheet ovat taiteilijan sydäntä lähellä, niitä ovat rippiristit, kastemaljat sekä tuhkauurnat. Yksilölliset koristeet haudoille ovat myös tänä päivänä haluttuja.
– Toiveena minulla on voida pystyttää näyttely näistä esineistä johonkin kirkolliseen ympäristöön, suunnittelee Talvikki.
Savesta muotoutuu myös elämää kuvaavia elämänkaariteoksia. Esineeseen voi upottaa valokuvan tai jotakin henkilökohtaista, sormenjäljet tai ajatuksia tekstin muodossa.
Hyvin uniikkeja ovat myös keraamiset lavuaarit, joita valmistuu tilaustyönä toiveiden ja mittojen mukaan.
Viime aikoina hän on innostunut valaisimista. Kaksi valaisinta on lähdössä myös Nuutajärven näyttelyyn. Pyöreät lampunkuvut löytyivät kierrätyksestä ja jalustat muotoutuivat savesta.
– Rakastan valoa!
Oman yrityksen perustaminen oli Talvikille mielenkiintoinen, iso ja haastavakin projekti. Hyviä käytännön neuvoja on antanut yrityskummi Jorma Ketola. Vinkkejä hän on saanut myös iiläiseltä kuvanveistäjältä Sanna Koivistolta. Suuri innoittaja ja kannustaja on oman perheen lisäksi myös suvun piirissä oleva yli 90-vuotias taiteilijaprofessori Raimo Metsänheimo.
– Vaikeinta minulle kuten varmasti monelle muullekin taiteilijalle on omien töiden markkinointi.
Uutena kanavana taiteeseenkin on tullut verkkokauppa, ja Creamixillakin on omat verkkosivut, jotka ovat puolison kädenjälkeä. Netin kautta voi esitellä teoksiaan ja palveluitaan, ja asiakkaan on sitä kautta helppo tutustua tyyliin, mutta monet haluavat silti nähdä tuotteen omissa käsissä ennen hankintaa.
Ateljeensa ovia hän pitää avoinna sovittaessa. Suunnitelmissa on myös jatkaa keramiikkakursseja. Lasten kurssit ovat olleet suosittuja, ja mikä sen luovempaa kuin lapsi, joka muovaa savesta omaa taideteostaan. Syntynyt on upeita töitä.
– Kunpa jonain päivänä ponnahtaisin töilläni ulkomaillekin, haaveilee Talvikki.