Uima­hal­lin raken­ta­mi­nen Hau­ki­pu­taal­le 20 vuot­ta sit­ten oli onnenpotku

Uima­hal­li Vesi-Jatu­li avat­tiin ylei­söl­le ennen juhan­nus­ta vuon­na 2003 eli l 20 vuot­ta sit­ten. Sitä ennen uima­hal­lis­ta haa­veil­tiin kak­si vuo­si­kym­men­tä. Aivan itses­tään sel­vää uima­hal­lin tulo Hau­ki­pu­taal­le ei ollut, sil­lä pää­tös kun­nan­val­tuus­tos­sa syn­tyi täpä­räs­ti yhden äänen enem­mis­töl­lä 22–21. Uima­hal­lin vas­tus­ta­jia­kin löy­tyi, ja syyt oli­vat lähin­nä taloudelliset.

Kun pää­tös oli teh­ty, läh­det­tiin hal­lia kui­ten­kin toteut­ta­maan kaik­ki yhdes­sä rin­ta­mas­sa, muis­te­lee Oulun kau­pun­gin vapaa-aika­toi­men pääl­lik­kö Olli Hei­no­nen, joka toi­mi sil­loin vas­taa­vas­sa teh­tä­väs­sä Hau­ki­pu­taan kunnassa.

– Tätä pää­tös­tä ei ole var­mas­ti­kaan kenen­kään tar­vin­nut katua, uskoo Heinonen. 

Samaan yhty­vät Vesi-Jatu­lin työn­te­ki­jät, uima­hal­li­vas­taa­va Erk­ko Kor­pe­la ja uimao­pet­ta­jat Pasi Mar­kuk­se­la ja Kari Kemo­la. Heti ensim­mäi­se­nä vuo­te­na uima­hal­li saa­vut­ti ja jopa ylit­ti kävi­jä­ta­voit­teet, vaik­ka nii­tä jot­kut tahot piti­vät uto­pis­ti­si­na. Uima­hal­li pal­ve­lee kaik­kia ikä­ryh­miä vau­vas­ta vaariin.

Aloit­taes­san viras­saan Hau­ki­pu­taal­la vuon­na 1997 Olli Hei­no­nen sai kun­nan­joh­ta­ja Heik­ki Sep­pä­läl­tä prio­ri­teet­ti­lis­tan, jos­sa ensim­mäi­se­nä oli uima­hal­li. Sep­pä­lä ajoi voi­mak­kaas­ti uima­hal­li­hank­keen toteut­ta­mis­ta. Kun tar­vit­tiin poliit­ti­nen pää­tös, Olli Hei­no­nen jou­tui huo­maa­maan, ettei­vät asiat toteu­du käden kään­tees­sä. Kysees­sä oli kun­nan mit­ta­vin ja kal­lein inves­toin­ti, ja voi­mak­kaas­ti kas­va­vas­sa kun­nas­sa oli raken­taa kou­lu­ja ja päi­vä­ko­te­ja tasai­seen tah­tiin. Onnek­si hyvin vero­tu­lo­ja toi muun muas­sa Nokia. Val­tio­na­vus­ta kil­pai­le­mas­sa samaan aikaan Hau­ki­pu­taan hal­lin kans­sa oli Lin­nan­maan uima­hal­li, jos­ta Hau­ki­pu­das veti pitem­män kor­ren pal­ve­le­maan poh­joi­sen alu­een tarpeita. 

Uima­hal­lis­ta jär­jes­tet­tiin aikoi­naan nimi­kil­pai­lu. Per­soo­nal­li­nen Vesi-Jatu­li (vesi ja tuli) osoit­tau­tui yli­voi­mai­ses­ti parhaaksi. 

Hau­ki­pu­taal­la ollaan ylpei­tä uima­hal­lis­ta, joka pal­ve­lee suur­ta käyt­tä­jä­kun­taa. Mikään muu kun­nal­li­nen lii­kun­ta­pal­ve­lu ei tavoi­ta yhtä kat­ta­vas­ti kai­ken ikäi­siä ja eri­lai­sia asiakasryhmiä.

Vesi-Jatu­lin vuo­tui­nen kävi­jä­mää­rä 150 000. Kävi­jä­ta­voit­teet saa­vu­tet­tiin heti alkuun­sa, vaik­ka nii­tä pidet­tiin joil­la­kin tahoil­la uto­pis­ti­si­na. Hal­li pal­ve­lee paik­ka­kun­ta­lais­ten ohel­la lähin­nä myös Iin ja Kii­min­gin asuk­kai­ta ja kävi­jöi­tä on myös Oulun kaupunkialueelta.

– Sitou­tu­nut ja ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lös­tö on se, joka tekee uima­hal­lis­ta hyvän, kiit­te­lee Olli Heinonen.

Hau­ki­pu­taan uima­hal­lin suun­nit­te­lus­sa ja raken­ta­mi­ses­sa oli myös hyvää tuu­ria, että teh­tä­vään saa­tiin Ark­te­sin Paa­vo Kar­ja­lai­nen ja NCC, joil­la oli koke­mus­ta vas­taa­vis­ta hankkeista.

Vesi-Jatu­lin hen­ki­lö­kun­nan puo­lel­ta halu­taan kiit­tää sydä­mel­li­siä asiak­kai­ta, joi­ta ilman uima­hal­li ei oli­si sitä mitä se on.

– Alus­ta asti läh­tö­koh­ta­na on ollut olla asiak­kai­ta var­ten paras, pal­ve­le­va ja siis­ti uima­hal­li, ja samat peri­aat­teet päte­vät edel­leen, sum­maa­vat Kor­pe­la, Mar­kuk­se­la ja Kemola.

Jos oltai­siin oltu kau­ko­vii­sai­ta, uima­hal­lis­ta oli­si teh­ty 6 radan sijaan 8‑ratainen, mikä oli­si riit­tä­nyt tänä päi­vä­nä pal­ve­le­maan laa­jaa käyt­tä­jä­kun­taa kil­pauin­nin har­joi­tus­tar­peet mukaan­lu­kien, poh­ti­vat Kor­pe­la, Makuk­se­la ja Kemo­la. Tyy­ty­väi­siä ollaan kui­ten­kin sii­hen, mitä on, mut­ta jois­sa­kin yhteyk­sis­sä on väläy­tel­ty myös toi­vei­ta ja esi­tyk­siä uima­hal­lin laajennuksesta.

Jatu­lin lii­kun­ta­kes­kuk­ses­sa ja uima­hal­lis­sa on hen­ki­lös­töä 15, jois­ta uimao­pet­ta­jia on vii­si. Kou­lu­lai­sis­ta Hau­ki­pu­taan, Pate­nie­men ja Kii­min­gin kou­lu­lai­set käyt­tä­vät Vesi-Jatu­lia. Vii­mei­sim­mäs­sä 6. luok­ka­lais­ten uima­tai­toa mit­taa­vis­sa tes­ti­tu­lok­sis­sa saa­vu­tet­tiin Vesi-Jatu­lis­sa alu­een paras uima­tai­to­tu­los. Vesi-Jatu­li valit­tiin vuon­na 2005 Suo­men par­haak­si uima­hal­lik­si ja vii­me vuon­na uima­hal­li sai kau­pun­gin vam­mais­neu­vos­tol­ta kun­nia­mai­nin­nan vam­mai­sys­tä­väl­li­ses­tä toiminnasta.

Toi­min­ta­kes­kus Jatu­li raken­net­tiin vuon­na 1979 ja sen uudem­pi osa lii­kun­ta­ti­loi­neen vuon­na 1983. Uima­hal­li raken­net­tiin samaan yhtey­teen 2003.

Jatu­lin toi­min­ta­kes­kuk­sen perus­kor­jaus on näky­nyt kau­pun­gin suun­ni­tel­mis­sa jo useam­man vuo­den ajan ja han­ke­suun­ni­tel­mia on teh­ty, mut­ta näh­tä­väk­si jää, mil­loin yli 8 mil­joo­nan euron perus­kor­jaus toteu­tuu. Uima­hal­li ei sisäl­ly näi­hin suunnitelmiin.

Oulun kau­pun­ki on aloit­ta­nut uuden uima­hal­lin raken­ta­mi­sen Lin­nan­maal­le ja myös Rak­si­lan uima­hal­lin kor­vaa­va uudis­ra­ken­nus on hank­keil­la. Seu­raa­vak­si lie­nee Vesi-Jatu­lin perus­kor­jauk­sen vuo­ro. Lat­tia­pin­to­ja ja moni­toi­mial­las on hal­lis­sa täy­sin uusit­tu ja joka vuo­si teh­dään tar­vit­ta­vat huoltotoimet. 

“Vesi-Jatu­li on paras uimahalli”

Vesi-Jatu­lis­sa tar­jot­tiin merk­ki­päi­vän kun­niak­si asiak­kail­le kak­ku­kah­vit vii­me tors­tai­na. Mukaan juh­la­hu­muun oli kut­sut­tu myös Jatu­lin enti­siä työn­te­ki­jöi­tä. Päi­vä oli sikä­li­kin eri­tyi­sen vil­kas, sil­lä uima­hal­li oli avoin­na vii­meis­tä päi­vää ennen vuo­tuis­ta kesä­huol­to­tau­koa. Uima­hal­li avaa oven­sa jäl­leen 14.8.

Hau­ki­pu­taa­lai­nen Mar­ja Ran­ta­kal­lio on käy­nyt Vesi-Jatu­lis­sa alus­ta asti ja eläk­keel­le jää­ty­ään kol­me ker­taa viikossa.

– Tämä on aivan paras uima­hal­li. Siis­teys on huip­pu­luok­kaa niin altais­sa kuin muis­sa­kin tilois­sa ja hen­ki­lö­kun­ta mitä ystä­väl­li­sin­tä ja aut­ta­vais­ta, kehui Rantakallio. 

Samaan yhtyi myös synt­tä­ri­kah­ve­ja naut­ti­nut muu pöy­tä­seu­rue. Hyväs­tä pal­ve­lus­ta ja siis­tey­des­tä on annet­tu myös myön­teis­tä palau­tet­ta. Kävi­jöi­den kes­kuu­des­sa arvel­tiin myös, että jos uima­hal­lia ei oli­si tuol­loin 20 vuot­ta sit­ten raken­net­tu, sitä ei oli­si saa­tu enää kos­kaan Haukiputaalle.

– Vaik­ka oli­si kuin­ka iso kou­lu­lais­ryh­mä ja vils­ket­tä, hen­ki­lö­kun­nal­la on aikaa ja pit­kä pin­na. Myös mei­tä iäk­kääm­piä pide­tään hyvin sil­mäl­lä, onko kaik­ki kun­nos­sa. Jo aamu­var­hai­sel­la tääl­lä kaik­ki ovat hyväl­lä tuu­lel­la ja val­mii­ta palvelemaan.

Ran­ta­kal­lio aikoo nyt Vesi-Jatu­lin kesä­tauon aika­na siir­tyä Raa­tin uima­hal­liin, sil­lä uin­ti­har­ras­tus­ta ei pas­saa heit­tää pois. Hän ker­toi selät­tä­neen­sä monia vai­vo­ja uimal­la ja teke­mäl­lä tiet­ty­jä venyt­te­ly­liik­kei­tä vedessä.

Tors­tai oli uin­ti­päi­vä myös 94-vuo­ti­aal­le Eero Simi­läl­le. Hän on uima­hal­lin iäk­käin asia­kas ja käy uimas­sa ker­ran vii­kos­sa. Hänet hal­lil­le tuo pojan­poi­ka Jari Simi­lä, joka itse­kin ui aina samal­la kertaa.

Eero Simi­lä on aina tykän­nyt uimi­ses­ta. Uin­ti pitää yllä kun­toa. Moni­toi­mial­taas­sa on muka­van läm­min­tä vettä.

Simi­lä teki yli 50-vuo­ti­sen työ­uran Pate­nie­men Sahal­la säh­kö­mie­he­nä. Uin­ti­paik­ka­na oli enti­sai­kaan Pate­nie­men ran­ta, joka oli aika vaa­ral­li­nen­kin. Vesi-Jatu­lin lisäk­si hän on aikoi­naan käy­nyt uimas­sa myös Raa­tin uimahallissa.