Tuu­li­voi­ma­suun­ni­tel­mat koh­dis­tu­vat eri­tyi­ses­ti Pohjois-Pohjanmaalle

Suo­men Tuu­li­voi­mayh­dis­tyk­sen puo­li­vuo­tis­kat­sauk­sen mukaan maa­tuu­li­voi­man lisäk­si myös poten­ti­aa­li­set meri­tuu­li­voi­ma-alu­eet kiin­nos­ta­vat han­ke­toi­mi­joi­ta. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on suun­nit­teil­la 13 meri­tuu­li­voi­ma­pro­jek­tia, joi­den teho on yhteen­sä lähes 13 500 megawat­tia. Meri­tuu­li­voi­maa on kehit­teil­lä yli 3 200 MW enem­män kuin keväällä.

Meri­tuu­li­voi­ma ei tähän men­nes­sä ole ollut talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, joten hank­kei­ta on kehi­tet­ty hitaas­ti. Meri­tuu­li­voi­man nopean kus­tan­nus­ten las­kun myö­tä mark­ki­naeh­toi­nen kan­nat­ta­vuus tulee toteu­tu­maan täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä, ja kiin­nos­tus suo­ma­lai­sia meri­tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta koh­taan on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti. Vii­mei­sen vuo­den aika­na eri­tyi­ses­ti talous­ve­sia­lu­eel­la eli Suo­men hal­lin­nas­sa ole­vil­la kan­sain­vä­li­sil­lä vesia­lueil­la on käyn­nis­tet­ty usei­ta merituulivoimahankkeita.

Uusia meri­tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta odo­te­taan käyn­nis­ty­vän alue­ve­sil­le eli Suo­men val­tion meria­lueil­le vuo­si­na 2023 ja 2024, kun Met­sä­hal­li­tus kil­pai­lut­taa valit­se­mil­leen alueil­le hank­kei­den kehittäjät.

Kehit­teil­lä ole­vien maa­tuu­li­voi­ma­hank­kei­den yhteis­te­ho on nyt 18 pro­sent­tia isom­pi kuin maa­lis­kuus­sa 2022 jul­kais­tus­sa han­ke­lis­tas­sa. Lähes puo­let suun­nit­teil­la ole­vis­ta tuu­li­voi­ma­pro­jek­teis­ta on tilas­ton mukaan yhä sijoit­tu­mas­sa Poh­jois-Poh­jan­maal­le, vaik­ka­kin Poh­jois-Poh­jan­maal­le sijoit­tu­vien hank­kei­den osuus on hie­man las­ke­nut maaliskuusta.

– Kyse ei kui­ten­kaan ole sii­tä, että Poh­jois-Poh­jan­maal­ta oli­si mer­kit­tä­väs­ti hävin­nyt hank­kei­ta, muu­al­le on vain käyn­nis­tet­ty nii­tä Poh­jois-Poh­jan­maa­ta enem­män, tuu­li­voi­mayh­dis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Anni Mik­ko­nen kertoo.

Ete­lä-Poh­jan­maal­le, Kai­nuuseen sekä Kes­ki-Poh­jan­maal­le suun­ni­tel­tu­jen hank­kei­den osuus on kas­va­nut kevääs­tä. Paik­ka­kun­nis­ta Pyhä­jär­vel­le on suun­nit­teil­la jopa 12 eri tuu­li­voi­ma­pro­jek­tia. Seu­raa­vak­si eni­ten tuu­li­voi­ma­tuo­tan­toa on kehit­teil­lä Ouluun ja Pudas­jär­vel­le. Käy­tän­nös­sä kaik­ki Oulun hank­keet sijoit­tu­vat Ran­ta­poh­jan alu­eel­le eli Yli-Iihin, Yli­kii­min­kiin ja Hau­ki­pu­taal­le. Myös Iis­sä on käyn­nis­sä useam­pi tuulivoimaprojekti.

Suun­ni­tel­mien mukaan tänä vuon­na oli­si val­mis­tu­mas­sa yhteen­sä 340 voi­ma­laa (1800 MW), ensi vuon­na yhteen­sä 250 voi­ma­laa (1500 MW) ja vuon­na 2024 vähin­tään 140 voi­ma­laa. Täl­lä het­kel­lä suun­nit­teil­la ole­vis­ta hank­keis­ta suu­rin osa on kui­ten­kin mel­ko var­hai­ses­sa vai­hees­sa. Ennen raken­ta­mis­vai­het­ta tuu­li­voi­ma­pro­jek­ti kul­kee usean kaa­voi­tus- ja luvi­tus­pro­ses­sin läpi ja osa alku­vai­heen suun­ni­tel­mis­ta tulee kaa­tu­maan syi­hin, jot­ka estä­vät tuu­li­voi­man raken­ta­mi­sen alu­eel­le. Nyt suun­nit­te­lu­vai­hees­sa ole­vis­ta 6 859 voi­ma­las­ta yli tuhat on luvi­tet­tu val­miik­si tai on jo rakenteilla.

Tie­dos­sa ole­vat vuo­si­na 2022–2025 raken­net­ta­vat hank­keet tar­koit­ta­vat yli 6:n mil­jar­din euron inves­toin­te­ja eri puo­lil­le Suo­mea. Tuu­li­puis­ton elin­kaa­ren aikai­sis­ta raha­vir­rois­ta noin 60 pro­sent­tia jää Suomeen.