Tur­va­vyö on yhä tär­kein tek­ni­nen turvalaite

Vuon­na 2019 tapah­tui 220 kuo­le­maan joh­ta­nut­ta lii­ken­neon­net­to­muut­ta, jois­sa meneh­tyi 233 hen­keä. Onnet­to­muuk­sia tapah­tui nel­jä vähem­män kuin edel­tä­vä­nä vuon­na, meneh­ty­nei­tä oli 13 vähem­män. Hen­ki­lö- tai paket­ti­au­ton kyy­dis­sä meneh­ty­neis­tä lähes puo­let ei käyt­tä­nyt tur­va­vyö­tä. Jalan­kul­ki­joi­den lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä oli alhai­sin tut­kin­ta­his­to­rian aikana.

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuu­tin (OTI) tuot­ta­ma vuo­si­ra­port­ti 2019 perus­tuu lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien tut­kin­toi­hin. Vuo­si­ra­port­tiin on koot­tu tie­dot val­mis­tu­neis­ta onnet­to­muus­tut­kin­nois­ta, joten se sisäl­tää tark­kaa tut­kit­tua tie­toa esi­mer­kik­si onnet­to­muuk­sien taus­ta­te­ki­jöis­tä ja onnet­to­muuk­siin vai­kut­ta­neis­ta riskeistä.

Vii­me vuon­na lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa meneh­ty­neis­tä hen­ki­lö- tai paket­ti­au­tos­sa mat­kus­ta­neis­ta lähes puo­let (45 %) ei käyt­tä­nyt tur­va­vyö­tä. Heis­tä joka kol­mas, 21 hen­keä, oli­si tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien arvion mukaan voi­nut sel­vi­tä onnet­to­muu­des­ta hen­gis­sä, jos tur­va­vyö oli­si ollut käytössä.

– Tur­va­vyö on edel­leen tär­kein tur­va­lai­te. Uusien­kin ajo­neu­vo­jen tur­va­va­rus­te­lu on suun­ni­tel­tu niin, että ne toi­mi­vat par­hai­ten, jos vyö on kiin­ni ja mat­kus­ta­ja pysyy pai­kal­laan ajo­neu­vos­sa. Lisäk­si vam­mau­tu­mis­ris­kin kan­nal­ta on tär­ke­ää, että vyö ase­tel­laan oikein. Tur­va­vyön tulee kul­kea olan yli rin­ta­ke­hän pääl­tä, ei kai­na­lon alta, ja lan­ne­vyön tulee olla lan­tio­lui­den koh­dal­la. Tal­vel­la kan­nat­taa esi­mer­kik­si pak­sum­pi top­pa­tak­ki ava­ta, jot­ta vyön saa ase­tel­tua napa­kas­ti lan­tiol­le, OTIn lii­ken­ne­tur­val­li­suus­tut­ki­ja Nii­na Sih­vo­la neuvoo.

Vuon­na 2019 noin joka vii­des (21 %) kuo­le­maan joh­ta­neen onnet­to­muu­den aiheut­ta­nut kul­jet­ta­ja ajoi alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na, vähin­tään 0,5 pro­mil­len huma­las­sa. Suu­rin osa ylit­ti tör­keän rat­ti­juo­pu­muk­sen 1,2 pro­mil­len rajan (68 % rat­ti­juo­pois­ta). Tyy­pil­li­sim­min rat­ti­juo­pu­muson­net­to­muuk­sis­sa meneh­tyy rat­ti­juop­po itse sekä mah­dol­li­ses­ti hänen kyy­dis­sään mat­kus­ta­neet henkilöt.

Onnet­to­muu­den aiheut­ta­neis­ta kul­jet­ta­jis­ta 10 pro­sent­tia ajoi huu­mei­den vai­ku­tuk­sen alai­se­na (7 % vuon­na 2018). Ajo­ky­kyyn vai­kut­ta­via lääk­kei­tä oli käyt­tä­nyt 13 pro­sent­tia (6 % vuon­na 2018). Sama kul­jet­ta­ja on voi­nut olla useam­man eri päih­dyt­tä­vän aineen vai­ku­tuk­sen alainen.

– Alko­ho­lil­la on edel­leen suu­ri mer­ki­tys kuo­le­maan joh­ta­neis­sa onnet­to­muuk­sis­sa. Rat­ti­juo­pu­muson­net­to­muu­det vähe­ne­vät hitaas­ti. Lisäk­si huu­mei­den osuus kuo­le­maan joh­ta­neis­sa onnet­to­muuk­sis­sa on nousus­sa, OTIn lii­ken­ne­tur­val­li­suus­joh­ta­ja Kal­le Park­ka­ri toteaa.

Yli­no­peut­ta onnet­to­muus­het­kel­lä aja­nei­ta oli eni­ten kaik­kein nuo­rim­mis­sa kul­jet­ta­jis­sa. Alle 21-vuo­tiais­ta kuo­lon­ko­la­rin aiheut­ta­neis­ta kul­jet­ta­jis­ta noin puo­let ajoi yli­no­peut­ta vähin­tään 10 km/h. Kaik­ki­aan yli­no­peut­ta ajoi yli kol­man­nes (37 %) kuo­le­maan joh­ta­neen onnet­to­muu­den aiheut­ta­neis­ta kuljettajista.

Jalan­kul­ki­joi­ta kuo­li lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa vuon­na 2019 yhteen­sä 13, mikä on yhdek­sän vähem­män kuin edel­tä­vä­nä vuon­na ja vähi­ten koko lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­kin­ta­his­to­rian aika­na. Pol­ku­pyö­räi­li­jöi­tä meneh­tyi yhteen­sä 27, kah­dek­san enem­män vuo­teen 2018 verrattuna.

– Yhden vuo­den tilas­to­jen perus­teel­la ei voi teh­dä pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä, mut­ta jalan­kul­ki­joi­den meneh­ty­mi­set ovat vähen­ty­neet jo vuo­sien ajan. Myön­tei­sen kehi­tyk­sen taus­tal­la on luul­ta­vas­ti muun muas­sa ajo­no­peuk­sien las­ke­mi­nen taa­ja­mis­sa. Vali­tet­ta­vas­ti pol­ku­pyö­räi­ly­on­net­to­muu­det eivät ole vähen­ty­neet samaan tapaan. Tar­vi­taan lisää toi­men­pi­tei­tä esi­mer­kik­si lii­ken­nein­fran kehit­tä­mi­sek­si tur­val­li­sem­mak­si pyö­räi­li­jöil­le, Park­ka­ri painottaa.

Jalan­kul­ki­joi­den ja pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den meneh­ty­mi­seen joh­ta­neet onnet­to­muu­det joh­tu­vat usein yhden tai useam­man osal­li­sen havain­to- ja arvioin­ti­vir­heis­tä. Moni onnet­to­muus tapah­tuu tutus­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa havain­noin­ti ja tark­kaa­vai­suus voi herpaantua.

– Kaik­kien osa­puol­ten on tär­ke­ää tark­kail­la ja enna­koi­da tilan­tei­ta myös tutus­sa ympä­ris­tös­sä eikä luot­taa esi­mer­kik­si, että ’ei siel­tä mut­kan takaa ole ennen­kään ketään tul­lut’, Sih­vo­la muistuttaa.

Suu­rin osa kuo­le­maan joh­ta­neis­ta onnet­to­muuk­sis­ta oli tiel­tä suis­tu­mi­sia ja nok­ka­ko­la­rei­ta. Suis­tu­mi­son­net­to­muuk­sia tapah­tui 69. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia eli nok­ka­ko­la­rei­ta tapah­tui 68. Kum­man­kin onnet­to­muus­tyy­pin osuus kai­kis­ta kuo­lon­ko­la­reis­ta oli 38 pro­sent­tia, eli yhteen­sä 76 prosenttia.

– Tiel­tä suis­tu­mis­ten seu­raus­ten lie­ven­tä­mi­seen ja nok­ka­ko­la­rei­den estä­mi­seen on mah­dol­li­suuk­sia lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­sel­lä, Park­ka­ri huomauttaa.

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) tekee työ­tä ennal­taeh­käis­täk­seen lii­ken­neon­net­to­muuk­sia Suo­mes­sa. OTI koor­di­noi lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien toi­min­taa ja hal­lin­noi tut­kin­nas­ta kerät­tyä tie­toa mui­den lii­ken­ne­va­hin­ko­ti­las­to­jen­sa lisäksi.