Tur­val­li­suu­den takaa­mi­sek­si tar­vi­taan varau­tu­mis­ta, val­miut­ta ja yhtenäisyyttä

Suo­meen ei koh­dis­tu itä­ra­jal­la väli­tön­tä soti­laal­lis­ta uhkaa, vaik­ka olem­me paras­ta aikaa Venä­jän tahol­ta hybri­di- ja infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­sen koh­tee­na. Toi­min­taym­pä­ris­tö on jän­nit­tei­nen ja tule­vaa on vai­kea enna­koi­da, muu­tok­set voi­vat olla nopei­ta, sanoi Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun alueo­sas­ton pääl­lik­kö, evers­ti­luut­nant­ti Paa­vo Sara­la.

Hän sai Hau­ki­pu­taan Rota­ryklu­bil­ta kut­sun tul­la ker­to­maan ajan­koh­tai­sis­ta kuu­lu­mi­sis­ta maan­puo­lus­tuk­sen näkö­kul­mas­ta Samant­tas­sa jär­jes­tet­tyyn tilai­suu­teen, jos­sa kuu­li­joi­na oli rota­rei­den ohel­la edus­ta­jia eri sidos­ryh­mis­tä. Aihe kiin­nos­ti kovas­ti ja herät­ti keskustelua.

Puti­nin Venä­jän vii­me­ai­kai­set uhit­te­lut siir­tää sota­ka­lus­toa lähel­le Suo­men rajaa vas­ta­lausee­na Naton laa­jen­tu­mi­sel­le pelot­taa monia, mut­ta Paa­vo Sara­la halusi rau­hoi­tel­la. Venä­jän sota­ko­neis­to ja resurs­sit on nyt kes­ki­tet­ty pää­asias­sa Ukrai­naan. Sel­vää kui­ten­kin on, että Venä­jän int­res­seis­sä on eten­kin poh­joi­sen ark­ti­set alu­eet, joil­la on sil­le suu­ri stra­te­gi­nen mer­ki­tys, samoin kuin Itä­me­rel­lä logis­ti­se­na huoltoreittinä.

Suo­mes­sa alet­tiin ene­ne­väs­sä mää­rin paran­taa val­miut­ta poik­keus­o­loi­hin ja krii­sin­hal­lin­taan niin maan­puo­lus­tuk­sel­li­ses­ti kuin kehit­tä­mäl­lä viran­omais­ten yhteis­työ­tä 2015–16, kun Suo­meen saa­pui tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den aal­to ja Venä­jän Ukrai­naan 2022 aloit­ta­man hyök­käys­so­dan myö­tä. Hyvä viran­omai­syh­teis­työ tes­tau­tui vas­ti­kään itä­ra­jal­la, kun Suo­meen koh­dis­tui Venä­jäl­tä masi­noi­tua maa­han­tu­loa. Jo aiem­min mm. val­mius­la­kiin ja soti­las­tie­dus­te­lu­la­kiin oli teh­ty tar­vit­ta­via muu­tok­sia toi­min­ta­val­miuk­sien parantamiseksi.

Ukrai­nas­ta on voi­tu ottaa oppia Suo­mes­sa. Ukrai­na on onnis­tu­nut pis­tä­mään Venä­jäl­le kam­poi­hin onnis­tu­neen koko­nais­tur­val­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­sen ansios­ta. Varau­tu­mis­ta ja val­mis­tau­tu­mis­ta alet­tiin vah­vis­taa Venä­jän val­lat­tua Kri­min nie­mi­maan 2014. Maas­sa val­lit­see vah­va kan­sal­li­nen puo­lus­tus­tah­to ja yhteis­hen­ki, mil­lä voi olla mate­ri­aa­kin vah­vem­pi mer­ki­tys. Län­si­mai­den tuki on tie­ten­kin myös mer­kit­tä­vä tekijä.

Hau­ki­pu­taan Rota­ryklu­bin pre­si­dent­ti Ismo Piri sanoi, että Suo­mes­sa me jokai­nen voim­me vai­kut­taa sii­hen, että säi­ly­täm­me hyvän kan­sal­li­sen yhte­näi­syy­den. Tilan­ne on sel­lai­nen, että kes­ki­näi­set kau­nat jou­ta­vat romu­kop­paan ja mei­dän pitäi­si kes­kit­tyä yhteis­hen­gen vahvistamiseen.

Juu­ri yhte­näi­syyt­tä ja yleis­tä jär­jes­tys­tä Venä­jä pyr­kii hor­jut­ta­maan käyn­nis­sä ole­val­la infor­maa­tio- ja hybri­di­vai­kut­ta­mi­sel­la. Iske­mään se pyr­kii yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta arkoi­hin ja haa­voit­tu­viin koh­tiin. Varau­tu­mi­seen kuu­luu myös huol­to­var­muu­den ja oma­va­rai­suu­den vah­vis­ta­mi­nen, sanoi Paa­vo Sarala.

– Mitä mei­hin koh­dis­tu­vat toi­met tule­vat ole­maan, sitä emme voi tie­tää, mut­ta vai­kut­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti jat­kuu ehkä pitkään.

Perus­tur­vam­me hor­jut­taa myös sota Lähi-Idäs­sä. Täl­lä het­kel­lä kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin perus­tu­va rau­ha ja jär­jes­tys on romut­tu­nut. Venä­jän sisäi­ses­sä tilan­tees­sa on myös liikehdintää.

USA on kes­kei­nen toi­mi­ja ja vai­kut­ta­ja Euroo­pan tur­val­li­suus­ti­lan­tee­seen sii­nä, miten sen tuki Ukrai­naan jat­kuu. EU:ssakin rat­kai­se­vaa on, miten eri mai­den poliit­ti­nen yhte­näi­syys jat­kuu Ukrai­nan tukemiseksi.

Puo­lus­tuk­sel­li­ses­sa kump­pa­nuu­des­sa Suo­mi tekee yhteis­työ­tä Naton ja mui­den poh­jois­mai­den kans­sa ene­ne­väs­sä mää­rin. Naton teh­tä­vä­nä on taa­ta jäsen­val­tioi­den­sa vapaus ja tur­val­li­suus poliit­ti­sin ja soti­laal­li­sin kei­noin. Nato on poliit­ti­nen ja soti­laal­li­nen puo­lus­tus­liit­to, jon­ka 5. artiklan mukaan hyök­käys jota­kin sen jäsen­maa­ta vas­taan on hyök­käys Natoa vas­taan. Kukin jäsen­maa vas­taa kui­ten­kin omas­ta puo­lus­tuk­ses­taan ja tekee omat kan­sal­li­set päätöksensä.

Natoon liit­ty­mi­sen myö­tä Suo­mes­sa näh­dään kan­sain­vä­li­siä jouk­ko­ja eri teh­tä­vis­sä ja har­joi­tuk­sis­sa, mut­ta oman soti­laal­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen kehit­tä­mi­seen ja yllä­pi­toon Nato ei tuo muu­tok­sia. Muis­sa Nato-mais­sa ei ole vas­taa­vaa yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta kuin Suomessa.

Kut­sun­nat Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Kai­nuus­sa ovat lop­pusuo­ral­la, vii­mei­sin 62:sta kut­sun­ta­ti­lai­suu­des­ta on Oulus­sa 15.12. Alu­eel­la on 3900 kutsunnanalaista.

Ylei­sö­ky­sy­myk­ses­sä halut­tiin kuul­la min­kä­lai­nen on kut­sun­tai­käis­ten nuor­ten kun­to. Paa­vo Sara­lan mukaan huo­no­kun­tois­ten osuus on lisään­ty­nyt koko ajan, mut­ta jou­kos­sa on toki hyvä­kun­toi­sia­kin nuoria.

– Suun­taus ei ole vain puo­lus­tus­voi­mien kan­nal­ta vaan koko yhteis­kun­nan ja nuor­ten tule­van työ­ky­vyn kan­nal­ta huo­les­tut­ta­va ilmiö.

Iin kun­nan­joh­ta­ja Mar­juk­ka Man­ni­nen ker­toi, että Iis­sä on tie­dos­tet­tu tilan­ne ja kut­sun­tai­käi­sil­le on alet­tu tar­jo­ta ilmai­sia kuntosalivuoroja.