Kuinka monta kertaa viikossa sähkösauna pöhisee ja suihku suhisee? Kuluuko lämmitä vettä tarpeettoman paljon? Kärsisikö huoneenlämpöä alentaa muutamalla asteella talven tullen? Entäpä katuvalot? Onko niiden tarpeen loistaa ja valaista usein jopa autioita katuja iltamyöhällä? Tarvitseeko mainosvalojen loimottaa yöllä?
Näitä asioita joudumme miettimään vakavasti kun sähköpula uhkaa ja meitä kaikkia suomalaisia patistetaan säästämään energiaa. Sähkön hinta kallistuu entisestään ja energiapula uhkaa. On jopa puhuttu, että sähkönjakelua voidaan viime kädessä joutua säännöstelemään kohdennetuilla sähkökatkoksilla riittävyyden turvaamiseksi.
Asumiskustannusten ohella ruuan hinta ja muidenkin kulutushyödykkeiden ja palveluiden kallistuminen on tosiasia. Lokakuussa käynnistyy valtakunnallinen energiansäästökampanja, joka haastaa paitsi kuluttajat myös yritykset ja julkisen sektorin toimijat sähkönsäästötalkoisiin. Hyvänä motiivina on, että toimilla voi vaikuttaa omaan sähkölaskuun ja sähkön riittävyyteen. Oma sähkösopimus kannattaa myös tarkistaa.
Kampanjan alkua ei toki kannata odottaa, vaan ryhtyä heti toimeen. Pieniä mutta merkityksellisiä tekoja ovat huoneenlämmön alentamisen ja lämpimän veden käytön sääntelyn ohella turhien valojen sammuttaminen, viihdelaitteiden valmiustilan kytkeminen pois päältä ja kodinkoneiden järkevä käyttö. Sähkön käytön ajoittamisella muuhun kuin kello 7–9 ja 16–18 välisiin kulutushuippuihin on myös merkitystä.
Kotitalouksien ohella sähkön kulutusta pitää miettiä yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Iso rooli on teollisuudella, joka käyttää puolet Suomen sähköstä.
Valtiovallan taholta päättäjiltä meillä on lupa odottaa viisaita toimia ja ratkaisuja, jotta tästäkin poikkeuksellisesta tilanteesta selvitään.
auli.haapala(at)rantapohja.fi