Villasukat on voinut ainakin toistaiseksi heittää talviteloille kun Ilmatieteenlaitokselta kerrottiin “kuuman sulkukorkeapaineen” vallanneen maamme pohjoista myöten. Hellevaroitus on annettu lähes koko maahan. Ei kannata valittaa, lämpö hellii meitä nyt koko talven jatkuneen marraskuun ja kevään rankan koronakurimuksen jälkeen. Tämä lämpö ja auringonpaiste on niin ansaittu.
Ei lämmin luita riko, sanoo vanha sanontakin, mutta helteeseen on syytä siihenkin varautua. Pöytätuulettimet on ehkä kaivettu esille ja muistetaan juoda riittävästi ja saada suolaakin sopivasti. Auringossa ei pidä kärventää ihoaan, eikä ruskettaminen ole terveellistä eikä enää muotiakaan.
Jo viime kesän lämpöaallon aikana päätin hankkia niinsanotut viileämmät kesäpeitot suurin odotuksin. Ei ole eläissään ollut niin lämpimiä peittoja. Nyt voi vain toivoa, että talven käytössä olleet “kesäpeitot” ovat kuluessaan viilentyneet.
Olipa kesä sitten minkälainen tahansa, säästä ja sääskistä riittää puheenaihetta. Vaikka nyt näyttää olevan poikkeuksellisen hyttysrikas kesänalku, on näitä äkäisiä inisijöitä helpompi sietää auringonpaisteessa kuin harmaankalsealla sadesäällä. Varmaa on, että kesän tuoksumuistoihin kuuluu paitsi sääskimyrkyn myös käsidesin pistävä lemu.
Jännää on jälleen lukea iltapäivälehtien sääotsikointia, joista yksi vaikuttavimmista tähän asti on Iltalehden kuvaus loppuviikosta: Armoton trooppinen tiristäjä iskee. Ehkä tänä kesänä saamme syödä myös jäätelöpuikon viimeistä kertaa Eskimo-nimisenä, koska valmistaja kaavailee nimenvaihdosta sen mahdollisen loukkaavuuden takia. Kyseiset jäätelöt tulivat markkinoille vuonna 1968. Monet muistavatkin, ettei tuohon aikaan irtojäätelöitä ollut kuin kolmea sorttia: puikkoja, purkkeja ja tuutteja.
Seuraavaksi on ehkä mietittävä muita tuotemerkkejä, joita ihan ihmisten nimillä kaupitellaan?
auli.haapala(at)rantapohja.fi