Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Itsenäisyyspäivä

Suo­men kan­sal­lis­päi­vä on Suo­men itse­näi­syys­päi­vä, jota vie­te­tään 6. jou­lu­kuu­ta sen kun­niak­si, että Suo­mi itse­näis­tyi 6.12.1917 bol­se­vis­ti­ses­ta Venä­jäs­tä. Bol­se­vi­kit oli­vat kaa­pan­neet Venä­jäl­lä val­lan loka­kuun val­lan­ku­mouk­ses­sa 7.–8. 1917. Se mah­dol­lis­ti myös P. E. Svin­huf­vu­din vapau­tu­mi­sen kar­ko­tuk­ses­ta Sipe­rias­ta, ja hänes­tä tuli Suo­men senaa­tin puheenjohtaja.

Senaat­ti antoi 4.12.1917 Suo­men itse­näi­syys­ju­lis­tuk­sen. Suo­men edus­kun­ta hyväk­syi itse­näi­syys­ju­lis­tuk­sen 6. jou­lu­kuu­ta 1917 äänin 100 ‑88. Se perus­tui sii­hen, että edus­kun­ta oli kei­sa­rin val­lan romah­ta­mi­sen jäl­keen julis­tau­tu­nut 15. mar­ras­kuu­ta 1917 kor­keim­man val­lan käyt­tä­jäk­si Suomessa.

Itse­näi­syys­päi­vän ajan­koh­das­ta oli aluk­si eri mie­li­pi­tei­tä, mut­ta vuo­des­ta 1919 läh­tien jou­lu­kuun 6. päi­vää alet­tiin pitää laa­jas­ti itse­näi­syys­päi­vä­nä. Val­tio­neu­vos­to mää­rä­si päi­vän vapaa­päi­väk­si val­tion viras­tois­sa, kou­luis­sa ja tuomioistuimissa.

Vuon­na 1929 päi­vä sää­det­tiin lail­la ylei­sek­si pal­kal­li­sek­si vapaa­päi­väk­si. Vuon­na 1937 sää­det­tiin laki itse­näi­syys­päi­vän viet­tä­mi­ses­tä ylei­se­nä vapaa- ja juh­la­päi­vä­nä ja pal­kal­li­se­na vapaa­päi­vä­nä. Päi­vä mää­rät­tiin viral­li­sek­si liputuspäiväksi.

Suo­mes­sa itse­näi­syys­päi­vää on vie­tet­ty perin­tei­sin menoin san­gen vaka­va­mie­li­se­nä juh­la­na. Sotien ja kaa­tu­nei­den sekä vete­raa­nien muis­ta­mi­nen on ollut kes­kei­ses­ti esil­lä. Itse­näi­syys­päi­vän juh­lis­ta­mi­nen on vah­vas­ti val­tio- ja kirkkojohtoista.

Itse­näi­syys­päi­vän perin­tei­siä juh­lis­ta­mi­sen muo­to­ja ovat Täh­ti­tor­nin­mäen lipun­nos­to (Suo­ma­lai­suu­den liit­to), juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­lus (Hel­sin­gin tuo­mio­kirk­ko), san­ka­ri­hau­to­jen muis­ta­mi­nen, kun­nia­merk­kien jako ja ylen­nyk­set, yli­op­pi­lai­den soih­tu­kul­kue, kynt­ti­löi­den polt­to ikku­noil­la, Itse­näi­syys­päi­vän vas­taan­ot­to pre­si­den­tin­lin­nas­sa, val­ta­kun­nal­li­nen itse­näi­syys­päi­vän paraa­ti, Veik­ko Hurs­tin tapah­tu­ma ja Tun­te­ma­ton soti­las ‑elo­ku­va televisiossa.

Ran­ta­poh­jas­sa alkoi 3.10.2024 Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­le­ja käsit­te­le­vä artik­ke­li­sar­ja. Sen kir­joit­ta­ja on Kii­min­gis­sä asu­va his­to­rioi­si­ja, Oulun yli­opis­ton Suo­men ja Skan­di­na­vian his­to­rian eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Jou­ko Vahtola.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ