Saha­työl­le-muis­to­merk­ki pys­ty­tet­tiin Mar­tin­nie­men raitille

Iiläi­sen kuva­tai­tei­li­jan San­na Koi­vis­ton suun­nit­te­le­ma Saha­työl­le-muis­to­merk­ki kul­je­tet­tiin Iin Kone­pa­jal­ta Mar­tin­nie­meen vii­me tors­tai­aa­mu­na ja pys­ty­tet­tiin pai­koil­leen beto­ni­ja­lus­tal­le. Muis­to­merk­ki sijait­see Mar­ti­nie­men­tien ja Kur­tin­tien ris­teyk­ses­sä. Muis­to­merk­ki on nyt val­mii­na pai­koil­laan huo­men­na kes­ki­viik­ko­na pidet­tä­vää jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus var­ten ja on siten ehti­nyt olla jo tovin kylä­läis­ten makusteltavana.

– Aina­han se palau­te jän­nit­tää kovas­ti, mitä miel­tä teok­ses­ta ollaan, sum­ma­si tun­nel­mia pys­ty­tys­tä seu­raa­maan tul­lut Koi­vis­to, joka tun­ne­taan arvos­tet­tu­na ja moni­puo­li­se­na tai­tei­li­ja­na sekä lukui­sis­ta jul­ki­sis­ta monu­men­teis­taan ja ympäristötaideteoksistaan.

Muis­to­merk­ki sai nimek­seen yti­mek­kääs­ti “Saha­työl­le”, sil­lä se kun­nioit­taa Mar­tin­nie­men ja mui­den Hau­ki­pu­taan alu­een sahoil­la työs­ken­nel­lei­den ihmis­ten teke­mää arvo­kas­ta ja ras­kas­ta työ­tä ja mer­kit­tä­vää puu­teol­li­suu­den kult­tuu­ri­pe­rin­töä. Teok­ses­sa kuva­taan puun mat­kaa sahal­le ja työ­vai­hei­ta lai­vaa­mi­seen asti. Teos­ta suun­ni­tel­les­saan tai­tei­li­ja tut­ki myös pal­jon sahoi­hin liit­ty­vää his­to­ri­aa ja luki artik­ke­lei­ta pääs­täk­seen pereh­ty­mään syvem­mäl­le aiheeseen.

Seit­se­män met­rin kor­kui­nen muis­to­merk­ki on lei­kat­tu teräs­le­vyis­tä Iin Kone­pa­jal­la San­na Koi­vis­ton teke­mien suun­ni­tel­mien, las­kel­mien ja sabluu­noi­den mukaan. Muis­to­mer­kis­tä erot­tuu kon­kreet­ti­sia hahmoja.Teräksen pin­ta on rus­keah­ko ja se saa pati­noi­tua ajan saa­tos­sa, kuvai­li Koivisto.

Hän tuli seu­raa­maan pat­saan pys­ty­tys­tä yhdes­sä Iin Kone­pa­jan väen kanssa.

– Olen todel­la tyy­ty­väi­nen jo pit­kään teke­määm­me yhteis­työ­hön kone­pa­jan kans­sa, kiit­te­li Koivisto.

Työs­tä Iin Kone­pa­jal­la vas­tan­nut Mar­ko Yli-Toko­la oli hän­kin muka­na mui­den kone­pa­ja­lais­ten kans­sa pys­ty­tys­tä beto­ni­sel­le alustalle.

Muis­to­merk­ki­työ oli hänes­tä mie­len­kiin­toi­nen ja tie­tyl­lä tapaa eri­lai­nen kuin monet muut kone­pa­ja­työt, mut­ta tai­de­työt eivät sinän­sä ole kui­ten­kaan mitään uut­ta. Yli-Toko­la on työs­tä­nyt muun muas­sa edus­kun­ta­ta­lon edes­sä ole­van näyt­tä­vän Rei­jo Huk­ka­sen Lau­lu­puut-veis­tok­sen, jon­ka pai­no on 52 ton­nia. Mar­tin­nie­men saha­muis­to­merk­ki pai­naa rei­lut tuhat kiloa.

Pai­kal­la oli tors­tai­aa­mu­na myös Oulun Infran työn­te­ki­jöi­tä, saha­muis­to­mer­kis­tä aloit­teen vuon­na 2017 teh­nyt Han­nu Lil­ja­mo Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­län asu­ka­syh­dis­tyk­ses­tä sekä saho­jen his­to­ri­aan pereh­ty­nyt Kari Hol­ma, joka oli muka­na myös Pate­nie­mi-seu­ran muis­to­merk­ki­hank­kees­sa Pate­nie­men rai­til­le. Mar­tin­nie­me­läi­nen Pir­jo Soh­lo seu­ra­si hän­kin jän­nit­ty­nee­nä, mil­tä val­mis teos näyt­tää omal­la paikallaan.

– Valais­tuk­sen saa­mi­nen muis­to­mer­kil­le on tär­ke­ää, sanoi Sohlo.

Enem­män ylei­söä on var­mas­ti­kin tulos­sa pai­kal­le muis­to­mer­kin jul­kis­ta­mis­päi­vä­nä huo­men­na kes­ki­viik­ko­na kel­lo 13.

Muis­to­mer­kin pai­kan tasaa­mi­ses­ta ja beto­nia­lus­tan teke­mi­ses­tä vas­ta­si Oulun Infra, jon­ka työn­te­ki­jät huo­leh­ti­vat jat­kos­sa pai­kan siis­ti­mi­ses­tä edus­ta­vam­mak­si ja valais­tuk­sen lait­ta­mi­ses­ta pai­koil­leen ensi kevää­nä maan olles­sa sula.

– Nyt tänä tal­ve­na näi­tä toi­mia ei pys­ty­tä enää teke­mään, ker­toi puis­to­ra­ken­nus­puu­tar­hu­ri Tomi Sup­pe­ri. Muis­to­mer­kin ympä­ris­tön suun­nit­te­lu on myös Infran vas­tuul­la. Vas­taa­van­lai­nen työ oli vii­mek­si Pateniemessä.

Alun­pe­rin saha­muis­to­merk­kiä kaa­vail­tiin seu­ra­kun­ta­ta­lon virei­seen puis­tik­koon, mut­ta myö­hem­min kat­sel­tiin myös vaih­toeh­toi­sia paik­ko­ja, sil­lä puis­ti­kon kun­toon­saat­ta­mi­nen oli­si maas­to­töi­den osal­ta ollut haas­teel­li­sem­pi ja var­mas­ti kal­liim­pi­kin rat­kai­su. Muka­na kat­sel­muk­ses­sa oli tai­te­li­jan ja pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den kans­sa myös kult­tuu­ri­pe­rin­tö­työn joh­ta­ja ja nykyi­sin kau­pun­gin museo- ja tie­de­kes­kuk­sen vt. joh­ta­ja Pasi Kova­lai­nen.

Jat­kos­sa toi­vee­na on, että Saha­työl­le-muis­to­mer­kin yhtey­teen saa­daan info­tau­lu ker­to­maan saho­jen historiasta.

Muis­to­merk­ki­han­ke sai alkun­sa ja pont­ta pet­ty­myk­ses­tä, kun Mar­tin­nie­men ja San­ta­hol­man saho­jen pii­put puret­tiin vii­me vuo­si­kym­me­nen lopul­la. Hau­ki­pu­taal­le halut­tiin pysy­vä muis­to ja maa­merk­ki arvok­kaas­ta saha­pe­rin­tees­tä. Voi­mak­kaim­min muis­to­mer­kin sijoi­tus­pai­kak­si kan­na­tet­tiin Mar­tin­nie­meä, ker­too Han­nu Liljamo.