- Haukiputaalla Revontien varren vaalimainostelineessä on ammottavia aukkoja. Vaaleihin puolueet eivät ole kuitenkaan lähteneet sammutetuin lyhdyin, sillä valopylväät Oulun suuntaan johtavan Haukiputantien varrella on kuvitettu kattavasti ehdokkaiden henkilökohtaisilla vaalimainoksilla. Kuva: Auli Haapala
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöinen saavutettavuus, palveluiden laatu sekä eri alueiden tarpeita vastaava palvelutarjonta ovat puolueiden mukaan keskeisiä tavoitteita Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella tulevalla vaalikaudella.
Rantapohja kysyi puolueiden edustajilta, millaisia linjauksia he pitävät tärkeinä tulevaisuuden sote-palveluissa. Myös henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat vastauksissa esiin.
Aluevaaleissa valitaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon 79 valtuutettua. Aluevaltuusto vastaa Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 30 kunnan alueella. Aluevaalit järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa sunnuntaina 13.4.
Marja-Leena Kemppainen,
Kristillisdemokraatit, P‑pohjanmaan ja Kainuun piirin puheenjohtaja
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Kristillisdemokraattien tavoitteena on jatkaa ihmislähtöistä palvelujen kehittämistyötä. Palvelujen tarve määräytyy alueen asukkaista. Mikäli alueen tarve ei edellytä palvelujen tarvetta joka arkipäivälle tulee palvelut olla saatavilla tiettyinä ajankohtina. Jokaisella alueella, myös pienemmät, tulee olla neuvolat ja sairaanhoitaja sekä kotihoito, joko fyysisesti tai tuotuna rattailla isommalta alueelta. Jokaisella ihmisellä tulee olla tiedossa puhelinnumero, mihin voi ottaa yhteyttä ja saada opastusta mistä palvelun löytää.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Henkilökunnan työssä jaksaminen ja pysyminen. Tällä on suuri vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Henkilökunta tuottaa palvelut alueen asukkaille. Palvelujen ja palveluprosessien arviointi sekä niiden pohjalta palvelujen kehittäminen.
Kehittämisessä tulee kuunnella eri verkostoja kuten asiakas/potilasjärjestöjä, kolmatta sektoria ja mahdollisia yksityisiä palvelujen tuottajia, silloin jos on kysymyksessä palvelut mitä Pohde ei itse kykene tuottamaan. Henkilöstön tulee olla mukana palveluja kehitettäessä.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Mikäli nykyisiä palveluja arvioidaan ja todetaan, etteivät ne vastaa alueen asukkaiden palvelujen tarvetta, tulee arvioidun palvelun/palvelujen palauttaminen tuoda päätöksentekoon.
Kaisu Heikkinen,
Liike Nyt, Pohjois-Suomen piirin puheenjohtaja
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Yhteistyöllä ja voimalla yli puoluerajojen ja kuuntelemalla myös alueemme asukkaita.
Yhtään toimipistettä ei saa lakkauttaa, jos talous sallii sen. Pienet alueet ovat yhtä arvokkaita kuin kylien keskukset. Tuleeko säästöjä, jos pienemmiltä alueilta lakkautetaan palveluja, kun Kelataksi maksaa ja tuo suuria kustannuksia Kelalle?
Palveluiden saavutettavuus on esimerkiksi Koillismaalla jo heikkoa, ja aikoja ei tahdo saada . Jos saa, kolmen kuukauden päästä tulee soitto ajan siirrosta taas kolmen kuukauden päähän. Omalääkärimalli tulisi saada toimivammaksi jokaisella alueella ja ikäneuvola kattamaan jo 65-vuotiaille.
Henkilöstön hyvinvoinnista ja työympäristön viihtyvyyteen tulee suunnata huomiota sekä valtakunnallisesti kohottaa palkkoja. Jokaisen terveyspalvelun tarjoajan/hoitajan täytyy osata suomen kieltä ymmärrettävästi väärinkäsitysten sekä hoitovirheiden välttämiseksi.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Palvelujen saatavuus lähellä. Lääkäriin on päästävä viikossa. Mielenterveyshoitojen saatavuutta on myös parannettava matalan kynnyksen periaatteella niin, että sitä on saatavilla het kun asiakas tuntee tarvitsevansa esimerkiksi keskusteluapua. Ikäihmiset tulee ottaa huomioon kotipalvelussa käsi kädessä, ei digi kädessä. Myös palo- ja pelastustoiminnan sekä VPK:n tärkeys tulisi nähdä kokonaisuudessa.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Ei ehkä palauttaa, mutta palveluja tulisi kehittää asiakaslähtöisesti. Leikkureille ei ole enää varaa! Olisi hienoa, jos pienille asuinalueille saataisiin “terveysbussi” (kirjastoautojen tapaan) tai kylätaloille entivanhainen neuvolatäti-malli, ja siten tarvittavia terveys- ja sosiaalipalveluita.
Anneli Näppä,
Keskusta, Kiiminki-Jäälin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, aluevaltuuston ja ‑hallituksen jäsen.
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Maan hallitus jatkuvasti leikannut Pohteen rahoitusta peruspalveluista. Tämä on pakottanut Pohteen päättäjät puun ja kuoren väliin.Terveyspalveluja tulee uudistaa ja kehittää digitaalisten teknologioiden ja terveysdatan avulla, jossa avainasemassa on tietojärjestelmien yhteen toimivuus. Tekoäly on myös tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. Painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, kansansairauksiin ja elintapamuutoksiin. Jo nyt on saavutettu kansansairauksien ehkäisyssä edistymistä. Hoito- ja palveluketjuja tulee kehittää ja parantaa.
Saavutettavuutta parannetaan etä- ja liikkuvilla palveluilla. Jos ne eivät ole mahdollisia kaikille ihmisille, esimerkiksi perinteinen puhelinpalvelu on tarkoituksen mukainen. Mikäli joutuu tekemään matkan terveydenhuollon toimintayksikköön, Kela korvaa matkan omavastuun ylittävältä osalta.
Pohteella on ollut käytössä Ikäihmisten ambulanssi vuodesta 2024. Liikkuva päivystysyksikkö tuo kiireettömän sairaalatason palvelut ikäihmisen kotiin, jotta hänen ei tarvitse lähteä päivystykseen.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Palvelurakenteiden suurimmat muutokset on saatu nyt päätettyä ja tulevalla vaalikaudella painopiste siirtyy palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen, hoitovelan purku ja kansalaisten luottamuksen parantaminen käynnistysvaiheen jälkeen sekä hoito- ja palveluprosessien kehittäminen.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Ylikiimingissä on kotihoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaalatoimintaa, äitiys- ja lastenneuvola, sairaanhoitajan vastaanottoa, näytteenottoa, digitaalinen sote- keskus ja koululaisten hammastarkastukset liikkuvalla yksiköllä. Yli-Iissä ovat muut edellä luetellut palvelut paitsi ei sairaanhoitajan vastaanottoa eikä näytteenottoa. Sote-palveluja järjestetään kouluilla tai muun palvelutoiminnan yhteydessä sekä asiakkaan kotona.
Juha-Matti Mustonen,
Vasemmistoliitto, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
– Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
Haluamme siirtyä järjestelmälähtöisestä ihmislähtöiseen palveluiden kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Haluamme vahvistaa lähipalveluita ja niiden saavutettavuutta sekä jakaa tietoa, jotta jokainen tietää, mistä palveluja saa. Pohteella tulee varmistaa ihmisten osaaminen digipalveluiden käytössä.
Tulee myös varmistaa, että palveluiden pariin pääsee helposti julkisilla ja liikkuvat, kotiin tuotavat palvelut on riittävän kattavia.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Vasemmistoliiton tavoite on turvata pääsy perusterveydenhuollossa omalle lääkärille viikossa.
Toinen tärkeä asia on turvata henkilöstön hyvinvointi, riittävyys ja mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Kyllä voidaan. Palveluiden osalta on katsottava, että palvelut ovat alueelle sopivat ja vastaavat palvelutarvetta.
Pekka Simonen,
Kokoomus, Aluevaltuuston 1. vpj. ja aluevaltuustoryhmän pj., Oulun Pohjoinen Kokoomus pj.
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Muutokset, joilla turvataan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta ja laadukkaat palvelut, tulee tehdä niin, että alueen asukkaat saavat tärkeimmät peruspalvelut läheltä ja harvemmin tarvittavat palvelut kauempaa. Osa palveluista voidaan toteuttaa liikkuvina palveluina. Hammashoitajan kannattaa mennä koululle eikä kuskata kaikkia lapsia hoitolaan.
Lisäksi kehitetään erilaisia digitaalisia palveluita. Näin voidaan vapauttaa ammattilaisia niille, jotka eniten tarvitsevat. Vaikka varsinainen terveyskeskus on jouduttu lopettamaan, tarjotaan jatkossa mm. laboratorio- ja neuvolapalveluita sekä sairaanhoitajan palveluita.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Palvelujen saatavuus ja laatu! Pohteella on ollut kohtuuttomia jonoja mm. lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, ikäihmisten hoivassa sekä erikoissairaanhoidossa, erityisesti kirurgiassa. Viime kuukausina suunta on ollut oikea, mutta työtä on vielä paljon.
Hoitojonojen purkuun on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Jos Pohde ei pysty itse tarjoamaan palvelua kohtuudella, on asiakkaalle tarjottava palveluseteliä.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Ei ole rehellistä luvata, että kaikki palvelut palaisivat entiselleen, mutta eri puolilla Pohdetta on turvattava tärkeimmät peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä ihmisten tarpeiden mukaan.
Digitaalisista palveluista huolimatta Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tarvitaan jatkossakin neuvola‑, laboratorio- ja kouluterveydenhoidon palveluita sekä asumispalveluita jne. Myös sairaanhoitajan palvelut tarvitaan niille, jotka eivät voi hakea palveluaan muualta.
Sanna Husa,
SDP, Oulun Sos.dem. piiri ry:n toiminnanjohtaja
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Hoitojonojen on oltava lyhyet, jotta hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti. Palveluiden laadun takaa vain riittävä ja hyvin koulutettu henkilöstö. Palvelut on taattava kaikille esimerkiksi digitaidoista riippumatta. Samalla kuitenkin digipalveluista on saatava osa arkista palvelukokonaisuutta niille, jotka niitä haluavat ja voivat käyttää.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Neljäntoista päivän hoitotakuun säilyttäminen on meille tärkein tavoite vastoin Orpo-Purran hallituksen päätöksiä. Pitkäksi venyvät hoitojonot vain lisäävät kustannuksia ja aiheuttavat paljon harmia ja huolta tavallisille ihmisille.
Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta. Haluammekin rakentaa Pohteesta nuorten mielenterveyteen liittyvissä palveluissa ykköshyvinvointialueen.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Palveluverkkoa ja palveluiden saatavuutta on tarkasteltava säännöllisin väliajoin. Kuntarajoilla ei saa olla palveluiden kannalta merkitystä, vaan tärkeintä on, että jokainen pääsee kohtuullisen matkan päähän ja nopeasti laadukkaiden sote-palveluiden piiriin. Ihanteellinen palveluverkko vaatii hyvä yhteistyötä ja vuoropuhelua kansalaisten, hyvinvointialueen ja kuntien välillä.
Aki Heiskanen,
Vihreät, Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Haluamme turvata hoidon jatkuvuuden ja laadukkuuden ottamalla käyttöön omalääkärimallia kokonaisvaltaisemman omatiimimallin koko Pohteen alueella. Edistämme erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemia matalan kynnyksen palveluita. Jatketaan edelleen digitaalisia palveluiden kehittämistä huomioiden, etteivät ne sovellu kaikille ainoana palvelumuotona. Etäpalveluiden lisääntyessä varmistetaan niissä mahdollisuus aitoon ihmiskontaktiin.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Kahden tärkeimmän tavoitteen määrittäminen on haaste, koska Vihreiden aluevaaliohjelma Pohteen alueelle pitää sisällään 14 eri toimenpidekokonaisuutta (https://www.oulunvaalipiirinvihreat.fi/aluevaaliohjelma-2025/).
Ensimmäisenä tavoitteena on toteuttaa aito terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio. Yhteistyön toimivuus ja eri alojen osaamisen hyödyntäminen tuo runsaasti lisäarvoa. Toiseksi haluamme pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Haluamme turvata ja edistää henkilöstön hyvinvointia ja osaamisen säilymisen ja kehittämisen.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Tämä ei ole mahdollista ainakaan nyt asetetulla alijäämien kattamisen aikarajalla. Palveluiden saatavuus ja hyvinvointialueen rahoitus nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Nyt aikaraja, joka hyvinvointialueille on asetettu alijäämien kattamiseksi, ei mahdollista terveyspalveluiden säilyttämistä.
Janne Koskela,
Perussuomalaiset, Oulun PS:n puheenjohtaja, P‑Pohjanmaan piirin vpj.
Miten aiotte varmistaa, että terveyspalvelut pysyvät saavutettavina ja laadukkaina, vaikka säästöjä tehdään ja palveluja siirretään väestöpohjaltaan pienemmiltä alueilta kauemmas?
– Laadukkalla ensihoidolla, joka monesti on parempi kuin yö- tai päivystys, josta joudutaan lähettämään jatkohoitoon. Ambulanssit kun ovat nykyään niin hyviä ja ensihoitajat pystyvät konsultoimaan Oys:n lääkäreitä, joten niiden määrä ja saatavuus pidettävä hyvällä tasolla. Akuutit tilanteet hoituvat näin koska välimatkat on pitkiä.
Digipalvelut ja liikkuvat palvelut täydentävät! Panostetaan joka soten osa-alueella ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin, jolloin raskaampien palvelujen tarve vähenee. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Turhat kulut byrokratiasta pois, päälliköiden vähentäminen, töiden organisointi, päättäjien vähentäminen johtoportaasta, ylimääräiset kokouspalkkiot ja puoluetuet pois. Sotealueen ylimääräiset kiinteistö kulut alas, miksi maksaa tyhjistä kiinteistöstä.
Mitkä ovat kaksi tärkeintä tavoitettanne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevalla kaudella?
– Mielenterveyspalvelut kuntoon ensi tilassa! Välitön jonojen purkaminen, nopeampi hoitoon pääsy ja ennaltaehkäisevät toimet. Matalan kynnyksen palvelut, nuorten tuki. Tämä kaikki lisää työllisyyttä, yleistä hyvinvointi sekä vähentää (toivottavasti) päihteiden käyttöä, huostaanottoja ja raskaampia palveluita.
Hoitoon pääsy turvattava! Toimivat kuljetuspalvelut ja digituen tarjoaminen, jotta palveluun pääsy ei ole kiinni välimatkasta tai teknologiasta. Jos palvelu ei tule ihmisen luo, on varmistettava, että ihminen pääsee palvelun luo: julkinen liikenne, KELA-kuljetukset ja taksipalvelut ovat avainasemassa.
Voidaanko mielestänne sote-palveluja palauttaa esimerkiksi Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin tai muille paikkakunnille, mistä niitä on lakkautettu tai ajettu hyvin alas?
– Esimerkiksi lääkäri ja sairaanhoitaja voisivat olla saatavilla ainakin pari päivää viikossa jo olemassa olevissa kaupungin tiloissa. Hoidetaan vain akuutit tilanteet. Rutiininomaiset vuositarkastukset voidaan ohjata suurempiin yksiköihin. Peruspalvelut tulee palauttaa lähemmäs asukkaita, mikä säästää kuljetuskustannuksissa. Tämä on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jotta ei tarvita erityissairaanhoitoa, koska ihmiset ei hakeudu hoitoon tarpeeksi ajoissa. Liikkuvat palvelut ja etävastaanotot. Erityisesti vanhemmalle väestölle tarvitaan digipalvelujen käyttötukea. Palvelut kuuluvat kaikille, myös haja-asutusalueella.