Ros­kien polt­ta­mis­ta ohjaa­vat tar­kat säädökset

Kun syk­syn piha­sii­vouk­set ja risu­jen rai­vauk­set on teh­ty, voi olla hou­kut­te­le­vaa polt­taa leh­det ja muu puu­tar­ha­jä­te omal­la ton­til­la. Tämä ei ole kui­ten­kaan suo­si­tel­ta­vaa eikä ase­ma­kaa­va-alueil­la tai taa­jaan asu­tuil­la alueil­la edes sal­lit­tua. Polt­ta­mi­sen sijaan ympä­ris­tö- ja jäte­huol­to­vi­ran­omai­set suo­sit­te­le­vat risu­jen ja kas­vi­jät­teen kom­pos­toi­mis­ta omal­la piha­maal­la tai nii­den toi­mit­ta­mis­ta jäteasemalle.

Ros­kien polt­ta­mi­nen voi jos­kus joh­taa myös sii­hen, että hätä­kes­kuk­seen teh­dään ilmoi­tuk­sia ja pelas­tus­lai­tok­sel­le liikkeellelähdön.

Edel­lis­vii­kol­la hätä­kes­kus vas­taa­not­ti ilmoi­tuk­sen run­saas­ta savu­ha­vain­nos­ta Poh­jois-Iis­sä. Pelas­tus­lai­tos läh­ti teh­tä­vään usean sam­mu­tusyk­si­kön voi­min, sil­lä kysees­sä epäil­tiin ole­van kes­ki­suu­ren raken­nus­pa­lon. Koh­tees­sa savun läh­teek­si todet­tiin ros­kien­polt­to. Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­jo­ki­var­res­sa palo­kun­ta kävi tar­kis­ta­mas­sa tulen­lies­kois­ta ja savus­ta teh­dyn ilmoi­tuk­sen, mis­sä kysees­sä oli roskienpoltto.

Pelas­tus­pääl­lik­kö Har­ri Pyyh­tiö Poh­jois-Poh­jan­maan Pelas­tus­lai­tok­sel­ta ker­too, että syk­syi­sin koko alu­eel­la ros­kien­pol­tos­ta aiheu­tu­nei­ta ilmoi­tuk­sia tulee hätä­kes­kuk­seen vii­kot­tain, ja pelas­tus­lai­tos käy nii­tä tar­kis­ta­mas­sa. Kevääl­lä lisä­nä ovat kulo­tuk­ses­ta aiheu­tu­vat tehtävät.

Ros­kien­polt­toa kos­ke­vat tar­kat sää­dök­set sisäl­ty­vät kun­tien ja kau­pun­kien ympä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räyk­siin. Näin ollen ros­kien pol­tos­ta mah­dol­li­ses­ti aiheu­tu­vis­ta savu­hai­tois­ta ilmoit­ta­mi­nen ja val­von­ta kuu­lu­vat näi­den taho­jen vas­tuul­le. Vaa­ra­ti­lan­teis­sa ja epäi­lyt tuli- ja maas­to­pa­lois­ta tulee kui­ten­kin aina teh­dä hätä­kes­kuk­seen 112.

Pelas­tus­lain mukaan tapauk­sis­sa, jois­sa tuli­pa­lo on syty­tet­ty tuot­ta­muk­sel­li­ses­ti tai tahal­li­ses­ti vahin­gon aiheut­ta­mis­tar­koi­tuk­ses­sa, ja kun on syy­tä epäil­lä esi­mer­kik­si tuho­polt­toa, pelas­tus­lai­tos tekee tilan­tees­ta riko­sil­moi­tuk­sen poliisille.

Ylei­se­nä nyrk­ki­sään­tö­nä on, että ros­kien ja jät­tei­den polt­to on kiel­let­tyä ase­ma­kaa­va-alu­eel­la, mut­ta puh­das­ta puu­ta ja risu­ja saa polt­taa kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­la. Sil­loin­kin tulen­teos­ta on teh­tä­vä ilmoi­tus pelastustoimi.fi ‑pal­ve­lus­sa, mikä­li savun­muo­dos­tus on run­sas­ta. Jät­tei­den, kuten talou­jät­tei­den, polt­to on kiel­let­tyä. Maas­to­pa­lo­va­roi­tuk­sen aika­na kaik­ki avo­tu­len­te­ko on kiellettyä.

Oulun kau­pun­gin ympä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räyk­sis­sä tode­taan, että risu­jen, oksien, leh­tien, hei­nien, hak­kuu­täh­tei­den ja vas­taa­vien avo­polt­to on kiel­let­ty ase­ma-kaa­va-alu­eel­la. Ase­ma­kaa­voi­te­tun alu­een ulko­puo­lel­la kyseis­ten mate­ri­aa­lien avo­polt­to ei saa aiheut­taa koh­tuu­ton­ta hait­taa naa­pu­reil­le tai muu­ta ympä­ris­tön pilaan­tu­mi­sen vaa­raa. Mikä­li savun­muo­dos­tus on run­sas­ta, polt­ta­mi­ses­ta pitää teh­dä tulen­te­koil­moi­tus pelastuslaitokselle.

Iin kun­nan ympä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räys­ten mukaan taa­jaan raken­ne­tuil­la alueil­la ja nii­den välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä on oksien, risu­jen, leh­tien, olkien, hei­nin ja mui­den jät­tei­den avo­polt­to sekä kulo­tus kiel­let­ty. Taa­jaan raken­ne­tun alu­een ulko­puo­lel­la saa avo­polt­taa vähäi­siä mää­riä kui­via risu­ja, oksia sekä puh­das­ta puu­ta sil­loin, kun sii­tä ei aiheu­du hait­taa naa­pu­reil­le. Mui­den jät­tei­den kuten talous­jät­tei­den avo­polt­to on kielletty.

Puun pien­polt­to kiin­teis­töis­sä; uuneis­sa, takois­sa ja sau­nan­kiu­kais­sa voi hei­ken­tää ilman­laa­tua tii­viis­ti raken­ne­tuil­la pien­ta­loa­lueil­la. Läh­tö­koh­tai­ses­ti puh­taan ja kui­van puun polt­ta­mi­nen asian­mu­kai­ses­sa kiin­teis­tön tuli­si­jas­sa on sal­lit­tua kaik­kial­la Suomessa.

Naa­pu­ruus­suh­de­lain mukaan hai­tan­kär­si­jää kos­kee sie­to­vel­vol­li­suus, sil­lä kaik­kea savua ei voi tuli­pe­sien käy­tös­sä vält­tää. Tavan­omai­nen rasi­tus kuu­luu siten sie­to­vel­vol­li­suu­den pii­riin. Kun asu­taan mel­ko tii­viis­ti, vel­vol­li­suus on sie­tää naa­pu­rus­ton koh­tuul­lis­ta ja asian­mu­kais­ta puun pien­polt­toa. Kaik­keen hai­tan­kär­si­jän havait­se­maan savuun viran­omai­sen ei siten ole mah­dol­lis­ta puuttua.

Ohjeis­tus ja neu­von­ta ensi­si­jai­sia toimia

Mitä jos risu­jen ja ros­kien pol­ton koe­taan aiheut­ta­van koh­tuu­ton­ta hait­taa, mihin ilmoi­te­taan, kuka val­voo ja miten toi­mi­taan? Kysy­myk­siin vas­taa Oulun kau­pun­gin ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja Mai­ja Joki­har­ju Oulun seu­dun ympäristötoimesta.

– Ensi sijas­sa hai­tan kär­si­jää ohjeis­te­taan ole­maan suo­raan yhtey­des­sä polt­ta­jaan. Jos se ei auta, sit­ten voi ilmoit­taa uudes­taan meil­le, jol­loin tapaus käsi­tel­lään val­von­ta-asia­na. Kii­reel­li­sis­sä ja vaka­vis­sa tapauk­sis­sa on neu­vot­tu soit­ta­maan 112:een.

– Jos kysei­set alu­eet ovat ase­ma­kaa­va-aluet­ta, ros­kien polt­ta­mi­nen on kiel­let­ty, samoin jos muil­la alueil­la polt­ta­mi­ses­ta aiheu­tuu hait­taa tai polt­toon ei ole maa­no­mis­ta­jan lupaa. Esi­mer­kik­si ran­ta-alueil­la on huo­mioi­ta­va myös lin­tu­jen pesintäaika.

– Ylei­ses­ti aja­tel­laan, että jos polt­ta­mi­nen aiheut­taa ilmoi­tuk­sia (vali­tuk­sia), se on aiheut­ta­nut koh­tuu­ton­ta haittaa.

Jos hai­tan kär­si­jän ilmoi­tuk­ses­sa on riit­tä­vät tie­dot, ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja soit­taa tai lait­taa kir­jeen polt­ta­jal­le. Ensi­si­jai­se­na toi­me­na on ohjaus ja neu­von­ta, Mai­ja Joki­har­ju kertoo.

Poik­keus­ta­pauk­sis­sa käy­dään pai­kal­la, jos ilmoi­tuk­sia tulee usein tai samas­ta koh­tees­ta useal­ta eri taholta.

Savu­hai­tois­ta teh­ty­jen ilmoi­tus­ten mää­rä vaihtelee.

Mai­ja Joki­har­jun mukaan ilmoi­tuk­sia ympä­ris­tö­toi­meen ei juu­ri­kaan tule risu­jen ja oksien pol­tos­ta, vaan savu­piip­pusa­vuis­ta ja ‑hajuis­ta.

– Muu­ta­ma vali­tus on kos­ke­nut hei­nä­paa­lien polt­toa ja ros­kien polt­toa ulko­na tyn­ny­ris­sä. Hai­tan koke­mi­ses­sa­kin on suur­ta vaih­te­lua, mikä naa­pu­ria hait­taa tai ärsyt­tää; mak­ka­ran­pais­to nuo­tiol­la vai jät­tei­den polt­to ulko­na tyn­ny­ris­sä tai tuli­si­jas­sa. Ilmoi­tus­ten koko­nais­mää­rä, jos­sa on muka­na kaik­ki savu- ja polt­to­va­li­tuk­set, on vuo­des­sa arviol­ta noin 10–20. Osa vali­tuk­sis­ta tulee ympä­ris­tö­toi­meen kau­pun­gin palau­te­pal­ve­lun kaut­ta, osa säh­kö­pos­tit­se ja puhe­li­mit­se. Hai­tan­kär­si­jä voi myös teh­dä polii­sil­le polt­ta­mi­ses­ta tutkintapyynnön.

– Usein lähe­täm­me oppaan puun pien­pol­tos­ta, sil­lä useim­mat savu­va­li­tuk­set kos­ke­vat puun polt­ta­mis­ta läm­mi­tys­lait­teis­tos­sa, ja jos­kus on muka­na epäi­lys, että samal­la pol­te­taan myös jätet­tä. Pyrim­me aina tar­kis­ta­maan, onko kiin­teis­töl­lä jät­teen­kul­je­tuk­ses­ta sopi­mus. Jät­teen­kul­je­tuk­seen liit­ty­mi­ses­sä on mah­dol­lis­ta käyt­tää hal­lin­to­pak­koa, mikä edel­lyt­tää joh­to­kun­nas­sa käsit­te­lyä. Tämä käsit­te­ly voi vie­dä usei­ta kuukausia.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.