Riit­ta-Lii­sa Ropo­sen seu­raa­va iso tavoi­te olympialaiset

Hau­ki­pu­taa­lai­nen Riit­ta-Lii­sa Ropo­nen, 42 osoit­ti MM-laduil­la Sak­san Oberst­dor­fis­sa ole­van­sa huip­pu­kun­nos­sa ja kuu­lu­van­sa nais­ten hiih­don par­haim­mis­toon. Vies­ti­prons­si ja paras suo­ma­lais­si­joi­tus (10.) vapaal­la kym­pil­lä sii­vit­tä­vät hän­tä koh­ti seu­raa­vaa isoa tavoi­tet­ta, vuo­den 2022 Pekin­gin talviolympialaisia.

– Jat­kan har­joit­te­lua ja yri­tän vie­lä kehit­tää puut­tei­ta­ni, joten seu­raa­va iso tavoi­te on olym­pia­lai­set, hän paljastaa.

Ropo­nen pala­si MM-kisois­ta kotiin Hau­ki­pu­taal­le sunnuntaina.

– Ensim­mäi­se­nä hala­sin Ida-tytär­tä ja labra­do­rin­nou­ta­ja Ibraa. Söin savu­ka­laa ja sau­noin. Kun­han karan­tee­niai­ka on ohi, menen isän ja äidin luo, ker­too Riit­ta-Lii­sa iloisena.

– Odo­tan jo pää­se­vä­ni koti­la­duil­le. Tämä viik­ko kuluu fii­lis­tel­les­sä eli hiih­dän perus­kes­tä­vyys­lenk­ke­jä oman maun mukaan 2–4 tun­tia ker­ral­laan. Tämän tal­ven kiso­jen koh­ta­los­ta en tie­dä vie­lä. SM-hiih­dot Ris­ti­jär­vel­lä oli­si ohjel­mas­sa maa­lis­kuun lopussa.

Riit­ta-Lii­sa Ropo­nen ker­too ole­van­sa ääret­tö­män kii­tol­li­nen tues­ta, jota on saa­nut lähei­sil­tä, ystä­vil­tä ja kai­kil­ta hau­ki­pu­taa­lai­sil­ta, joi­den hän tie­tää elä­neen muka­na kisois­sa. Tsem­pil­lä ja kan­nus­tuk­sel­la on aivan val­ta­va merkitys.

– Sain jo ennen kisaa niin pal­jon tsemp­pi­vies­te­jä ja lisäe­ner­gi­aa muka­na elä­neil­tä kave­reil­ta­ni. Tun­tuu hyväl­tä, että hiih­tom­me ovat lii­kut­ta­neet ja tuot­ta­neet hyvää oloa niin monel­le suomalaiselle!

Riit­ta-Lii­sa Ropo­nen teki MM-kisois­sa his­to­ri­aa, sil­lä hänen ensim­mäi­nen arvo­ki­sa­mi­ta­li, MM-vies­ti­ho­pea, tuli niin ikään Oberst­dor­fis­sa 16 vuot­ta sit­ten vuon­na 2005. Lak­ka­ris­sa on nyt seit­se­män MM-vies­ti­mi­ta­lia ja olym­pia­prons­sia vies­tis­tä vuo­del­ta 2010.

Vii­mei­sim­mät MM-kisa­saa­vu­tuk­set mer­kit­si­vät Ropo­sel­le pal­jon, sil­lä pal­jon ennen kiso­ja oli pal­jon puhet­ta iäs­tä ja valin­taa kisoi­hin spe­ku­loi­tiin, mut­ta hän pys­tyi lois­ta­vas­ti osoit­ta­maan kuu­lu­van­sa jouk­ku­ee­seen. Kym­pin kisas­sa oli­vat muka­na kaik­ki maa­il­man par­haat hiih­tä­jät. Tulok­set näyt­tä­vät, että vuo­sien työ on kannattanut.

– Onnis­tu­nei­den tulos­ten taka­na on myös toi­mi­va jouk­kue, koros­taa Roponen.

Riit­ta-Lii­san puo­li­so Toni seu­ra­si kiso­ja Den­ve­ris­sä, mis­sä hän työs­ken­te­lee yli­opis­to­jouk­ku­een hiih­to­val­men­ta­ja­na. Niis­sä mai­se­mis­sa Riit­ta-Lii­sa­kin tree­na­si vii­me tal­ve­na, kun­nes koro­na­ti­lan­ne muut­ti suunnitelmia.

– Kyl­lä Tonil­la­kin yöunet jäi­vät mini­miin kiso­ja seu­ra­tes­sa ja jän­nit­täes­sä. Ennen kymp­piä vii­mei­nen vies­ti Tonil­ta oli: Nau­ti! Ja sen tein. Olen ollut muka­na arvo­ki­sois­sa vuo­den 2002 Salt Lake Cityn olym­pia­lai­sis­ta läh­tien, joten tie­dän, että tämä huvi ei jat­ku enää kauan.

Ida oli seu­ran­nut vies­tiä kave­rei­den kans­sa ja he oli­vat kuu­lem­ma huu­ta­neet äänen­sä käheik­si. Var­mas­ti isä ja äiti jän­nit­ti­vat muka­na niin kuin kaikki.

– Isä soit­ti kun pää­sin hotel­lil­le ja molem­mat itkim­me ilosta.

Nais­ten vies­ti­jouk­kue hui­keis­sa pal­kin­to­jen­ja­ko­tun­nel­mis­sa, Jas­mi Joen­suu (vas.), Johan­na Matin­ta­lo, Riit­ta-Lii­sa Ropo­nen ja Kris­ta Pär­mä­kos­ki. Kuva: Jes­se Väänänen.