Rant­sik­ka: Nuk­ku­kaa tarpeeksi!

Ala- ja ylä­kou­lui­käi­sil­lä (myös van­hem­mil­la) on yleen­sä vai­keuk­sia “saa­da unen pääs­tä kiin­ni”. Mones­ti sii­tä seu­raa väsy­mys­tä aamul­la. Mut­ta voi­si­ko sii­tä seu­ra­ta jotain vaka­vam­paa­kin? No minä­pä selitän:

Yleen­sä, kun men­nään nuk­ku­maan, ei saa­da heti unta. Vähän ajan pääs­tä tun­tuu niin vir­keäl­tä, että voi­si nous­ta ylös. Jos äly­pu­he­lin on vie­res­sä, se hel­pos­ti luis­kah­taa käsiin. Ja sit­ten kun äly­pu­he­lin­ta on kat­sot­tu mon­ta tun­tia put­keen, huo­ma­taan­kin, että kel­lo on jo pal­jon yli kes­kiyön. Siis­pä unet jää­vät aika monil­la lyhyik­si. Aika monet, var­sin­kin tei­nit, ajat­te­le­vat, että uni ei ole niin tär­ke­ää, ja he val­vo­vat myö­hään. Mut­ta he eivät tie­dä unet­to­muu­den seu­rauk­sia. Sii­tä seu­raa pal­jon muu­ta­kin kuin pelk­kää väsy­mys­tä. Nimit­täin uni­va­je esi­mer­kik­si hei­ken­tää vas­tus­tus­ky­kyä. Uni­va­je joh­taa usein stres­siin, muis­tin, tark­kaa­vai­suu­den ja päät­te­ly­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen sekä tapa­tur­miin. Unes­ta on enem­män hyö­ty­jä kuin haittaa.

Kos­ka uni on niin tär­ke­ää ihmi­sel­le, kan­nat­tai­si vain maa­ta sän­gys­sä rau­has­sa ja teh­dä unen­saan­ti­har­joi­tuk­sia. Myös unen­saan­tia häi­rit­se­vät häi­riö­te­ki­jät kan­nat­tai­si eli­mi­noi­da. Esi­mer­kik­si puhe­li­men voi­si vie­dä keit­ti­öön yms. Jos uni ei sil­ti­kään tule, niin kan­nat­taa lukea kir­jaa. Tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että kir­jan luke­mi­nen puhe­li­men käy­tön sijas­ta on ter­vey­den kan­nal­ta hyö­dyl­li­sem­pää, kos­ka kir­jan luke­mi­nen alkaa väsyt­tää, etkä myös­kään ole teke­mi­sis­sä puhe­li­men sini­va­lon kans­sa, sil­lä se vir­kis­tää. Jos kävi­si niin, että mikään muu­kaan ei auta, kan­nat­tai­si hank­kia apua jol­ta­kin ammat­ti­lai­sel­ta, kos­ka kysees­sä voi­si olla jokin vaka­vam­pi asia.

Suo­sit­te­li­sin kaik­kien saa­van vähin­tään 8–10 tun­tia unta, kos­ka se vai­kut­taa ihmi­sen ter­vey­teen ja koko kehoon.

Rymy Nis­ka­la 8A, Hau­ki­pu­taan koulu