Ran­ta­poh­jan perus­ta­ja oli yksi ensim­mäis­ten Poh­jois-Suo­men Kale­van kiso­jen mita­lis­teis­ta 60 vuot­ta sitten

Ensim­mäi­set Kale­van Kisat Poh­jois-Suo­mes­sa jär­jes­tet­tiin Oulus­sa, Raa­tin ken­täl­lä 15.–16.8.1964. Kisa­tai­val oli alka­nut Tam­pe­reel­ta 1907, kiso­ja oli jär­jes­tet­ty pää­osin ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa, poh­joi­sim­mat kisa­pai­kat ennen Oulua oli­vat Kuo­pio, Sei­nä­jo­ki ja Vaasa.

Oulun kisois­sa saa­vut­ti prons­si­sen mita­lin nais­ten kuu­lan­työn­nös­sä Vie­no Väliah­de, jon­ka aika monet pai­kal­li­set hen­ki­löt tun­te­vat Ran­ta­poh­jan perus­ta­ja­na ja pää­toi­mit­ta­ja­na vuo­des­ta 1969 alkaen. Vie­no Väliah­de oli aloit­ta­nut toi­mit­ta­jan uran­sa Pyhä­jo­ki­seu­dus­sa ja toi­mi sen jäl­keen Sii­ka­jo­ki­laak­so ‑leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na vuo­des­ta 1966, ollen sil­loin Suo­men nuo­rin päätoimittaja.

Vie­no Väliah­de oli myös urhei­lun saral­la aika­moi­nen edel­lä­kä­vi­jä. Hän syn­tyi Kär­sä­mäel­lä 29.3.1944.

Mat­ti Han­nuk­sen kir­jas­sa Sisu­pus­se­ja ja San­ka­rei­ta on pät­kä Pyhä­jo­ki­seu­tu-leh­des­tä vuo­del­ta 1960 jou­lu­kuul­ta: ”Luo­ma­joen kan­sa­kou­lun raken­nus­työ­maan ainoa­na nai­se­na hank­kii Vie­no voi­mia tule­vaa kaut­ta var­ten. Mut­ta Kär­sä­mäen kuu­la­tyt­tö ei tyy­dy tähän – ei toki. Välit­tö­mäs­ti kau­den pää­tyt­tyä hän piti pie­nen lepo­tauon, mut­ta jo mar­ras­kuun alku­päi­vis­tä läh­tien on hän har­joi­tel­lut tii­viis­ti. Pai­non­nos­to ras­kail­la pun­teil­la kehit­tää voi­maa, jon­ka hank­ki­mi­nen onkin har­joit­te­lun pää­teh­tä­vä juu­ri tähän aikaan…Harjoitustyönnöt suo­ri­te­taan piha­lam­pun valos­sa, puo­lel­la vauh­dil­la ja kor­keut­ta tavoi­tel­len… vii­ti­sen­kym­men­tä työn­töä käsit­tä­vän ohjel­man päät­teek­si täräh­tää jo muu­ta­ma täysipituinenkin.”

Uran­sa alku­vuo­si­na koti­kun­tan­sa urhei­luseu­raa, Kär­sä­mäen Kata­jaa edus­ta­nut ja vuo­des­ta 1962 Oulais­ten Hui­maa edus­ta­nut Vie­no Väliah­de teki mit­ta­van, vaik­ka lyhyeh­kön ylei­sur­hei­lu-uran. Se oli vain noin vii­den vuo­den mit­tai­nen. Var­maan­kin leh­ti­työ sai urhei­lu-uran päät­ty­mään, ei kah­ta työ­tä voi, eikä jak­sa pää­toi­mi­ses­ti teh­dä yhtä aikaa.

Urhei­lu-ura alkoi kah­del­la tyt­tö­jen kuu­lan­työn­nön suo­men­mes­ta­ruu­del­la vuo­si­na 1960 ja 1961 tulok­sin 12,14 ja 12,48. Jäl­kim­mäi­se­nä vuon­na kie­kon­hei­tos­sa tuli myös prons­si­nen mita­li tulok­sel­la 31,73.

Kale­van Kiso­jen mita­li­met­säs­tys alkoi jo hyvin nuo­re­na. Vuon­na 1961 oli saa­vu­tuk­se­na prons­si­mi­ta­li tulok­sel­la 11,92. Seu­raa­va­na vuon­na Vie­no oli lähim­pä­nä ylei­sen sar­jan voit­toa, vain 32 sent­tiä erot­ti hänet Inke­ri Leh­to­ses­ta, joka sii­hen aikaan oli kuu­lan­työn­nön ykkö­nen Suo­mes­sa. Mita­li­ton vuo­si oli 1963, jol­loin mita­li jäi 14 sen­tin päähän.

Oulun kisois­sa 1964 tuli prons­si par­haal­la Kale­van Kisa­tu­lok­sel­la 12,75. Pii­rien­nä­tyk­sen 13,05 Vie­no työn­si Lam­pin­saa­res­sa vain 17-vuo­ti­aa­na 1961. Se säi­lyi pii­rien­nä­tyk­se­nä 22 vuot­ta ja sen ylit­ti OP:n Anna-Lii­sa Jun­nik­ka­la Ähtä­ris­sä 1983.

Ennä­tys­vuo­te­naan Vie­no edus­ti Suo­mea Ruot­si-maa­ot­te­lus­sa ja saa­vut­ti prons­si­sen mita­lin Poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­ki­sois­sa Oslos­sa ja voit­ti siel­lä Inke­ri Tal­vi­tien­kin puo­lel­la metrillä.

Pii­rin­mes­ta­ruuk­sia aikuis­ten sar­jas­sa ker­tyi kuu­las­sa nel­jä ja kie­kos­sa kol­me. Lisäk­si tuli kuusi Poh­jois-Suo­men mes­ta­ruut­ta ja nel­jä voit­toa kalottiotteluissa.

Voi­daan perus­tel­lus­ti sanoa, että Vie­no Väliah­de oli aikaan­sa edel­lä urhei­li­ja­na. Sen mihin hän ryh­tyi, sii­hen hän käyt­ti kai­ken tar­mon­sa ja voi­man­sa ja tulok­sia syn­tyi. Kuin­ka pit­käl­le hän oli­si pääs­syt­kään urhei­li­ja­na. Hänel­le riit­ti olla Poh­jois-Suo­men paras ja lähes Suo­men paras. Sen jäl­keen hän toteut­ti Hau­ki­pu­taal­la unel­man­sa, Rantapohjan.

Sep­po Viirret

Ran­ta­poh­ja on pian 55-vuotias

Ran­ta­poh­jaa ryh­dyt­tiin perus­ta­maan kesäl­lä 1969 ja ensim­mäi­nen nume­ro ilmes­tyi näy­te­nu­me­ro­na loka­kuun lopus­sa 1969.
Ensim­mäi­nen kokous pai­kal­lis­leh­den perus­ta­mi­ses­ta pidet­tiin Oulun seu­dun Osuus­kas­san Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­län kont­to­ris­sa 1.7.1969 klo 19.00. Kokouk­ses­sa oli­vat läs­nä nimis­mies Erk­ki Rau­ha­la, kont­to­rin­hoi­ta­ja Oiva Kur­ke­la ja pii­rioh­jaa­ja Lau­ri Ukko­la Hau­ki­pu­taal­ta, enti­nen kas­san­hoi­ta­ja Otto Kurt­ti­la ja reh­to­ri Ers­so Ervas­ti Iis­tä sekä Vie­no Väliahde.
Leh­den kus­tan­ta­mis­ta var­ten perus­tet­tiin Ran­ta­poh­ja Oy. Perus­ta­va yhtiö­ko­kous pidet­tiin 25.10.1969. Omis­tus on jakau­tu­nut leh­den levikkialueelle.
Vuo­des­ta 1969 aina vuo­teen 2001 saak­ka yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na toi­mi Erk­ki Rauhala.
Yhtiön hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na on vuo­des­ta 2013 läh­tien toi­mi­nut Kei­jo Kauppila.
Ran­ta­poh­ja on ilmes­ty­nyt vuo­des­ta 1984 kak­si­päi­väi­se­nä ja se on Poh­jois-Suo­men tila­tuin paikallislehti.
Leh­ti työl­lis­tää täl­lä het­kel­lä suo­raan 8 hen­ki­löä. Lisäk­si työl­lis­tä­vää vai­ku­tus­ta syn­tyy leh­den pai­na­mi­ses­ta, jake­lus­ta ja muis­ta leh­den käyt­tä­mis­tä ulko­puo­li­sis­ta palveluista.
Ran­ta­poh­jal­la on kat­ta­vat digipalvelut.
Ran­ta­poh­ja juh­lis­ti viit­tä­kym­men­tä toi­min­ta­vuot­taan kesäl­lä 2019 alu­een­sa kesä­ta­pah­tu­mis­sa sekä syk­syl­lä juh­la­vuo­den pää­ta­pah­tu­mas­sa Hau­ki­pu­taan Teat­te­ri­kuo­pal­la. Juh­la­vuo­den kun­niak­si jul­kais­tiin myös näköis­pai­nos his­to­rian ensim­mäi­ses­tä Rantapohjasta.
Ran­ta­poh­jan his­to­ri­aan voi tutus­tua verk­ko-osoit­tees­sa www.rantapohja.fi