Haukiputaan ja Kellon asukasillassa oli esillä asioita runsain mitoin. Väkeä oli myös paljon paikalla Kellon kodikkaassa yhteisötilassa nuorisoseuran talolla viime keskiviikkona. Päällimmäiseksi nousivat hyvinvointialue Pohteen säästösuunnitelmat. Huojentavan tietona kuultiin, että Haukiputaan alueella palvelut säilyvät kutakuinkin nykyisellään paitsi ympärivuorokautisen vuorohoitoyksikön Hannankodin osalta, jota uhkaa lakkauttaminen. Poteen suunnitelmista oli kertomassa aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Anneli Näppä Kiimingistä.
Haukiputaan hyvinvointikeskuksen yhteydessä toimivaa 12-paikkaista Hannakodin yksikköä esitetään lakkautettavaksi ja tarvittavia hoitopaikkoja osoitettaisiin kauempaa, muun muassa Rajakylän Severinkodista. Näppä sanoi, että kyse on esityksestä, josta ei ole vielä lopullisia päätöksiä. Ne tehdään ja muutoksia aletaan toteuttaa tämän vuoden aikana.
– Myös tulevaisuudessa palveluvalikoima eri toimipaikoissa voi muuttua, sillä tarjontaa tarkastellaan tarpeen ja asukasmäärien mukaan.
Valtavana haasteena Pohteella on muiden hyvinvointialuieden tapaan talous. Pohteelta valtiovarainministeriö edellyttää 90 miljoonan euron säästöjen säästöjä vuoteen 2026 mennessä. Voi olla, että vielä enemmän leikkauksia tarvitaan. Niitä on jo nyt tehty aivan kauttaaltaan. Säästövaade perustuu alijäämän kattamisen ohella muun muassa siihen, että Pohde voi ottaa lisää lainaa OYS:n tulevaisuuden sairaalan rakentamiseen.
– Iso haaste on kuinka tässä tilanteessa saadaan kehitettyä ennaltahkäiseviä palveluita ja parannettua palveluita yleensä. Valtion taholta ei ole tulossa hyvinvointialueille lisää rahaa, Näppä sanoi.
Miten tähän on tultu? Sote- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi 2023. Tilanne on kuitenkin kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Kunnat ovat alimitoittaneet sosiaali- ja terveyspalveluiden menotarpeita budjeteissaan, myös Oulu. Vuoden lopussa aina nähtiin, että määrärahat ylittyivät.
Hannankodin lakkautusuhka Haukiputaalla herättää huolta ja kysymyksiä. Miten Pohde voi lopettaa aikoinaan Haukiputaan kunnan Hannah Martinin testamenttivaroilla perustaman Hannankodin? Asian selvittely jatkuu paikallisellakin tasolla.
Hyvinvointikeskuksen yhteydessä toimivassa Hannankodissa hoidetaan omaishoidettavia sen ajan, että omaishoitaja voi pitää vapaata. Riittääkö vuorohoitopaikkoja ja muita hoivapaikkoja tulevaisuudessa, sillä ikääntyvien määrä kasvaa. Myös omaishoitajat vanhenevat, kuinka kauan he jaksavat?
Joka tapauksessa Hannah Martinin testamenttirahasto on olemassa ja sitä hallinnoi Oulun kaupunki myöntäen ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseen tarkoitettuja avustuksia Haukiputaan ja Kellon alueella toimiviin yksiköihin.
Anneli Näppä kertoi ikäihmisten palveluista, että valtakunnallisen linjauksen mukaan Pohdekin vähentää ikäihmisten ympärivuorokautisia pitkäaikaishoidon laitospaikkoja, mutta vastaavasti lisätään kotona asumista tukevia palveluita, kotisairaanhoitoa ja paikkoja kuntoutusyksiköissä. Haasteena tulee kuitenkin olemaan henkilöstön saatavuus.
Isoja hankkeita ovat sähköisten palveluiden kehittäminen, potilastietojärjestelmän yhtenäistäminen sekä digitaalisen sote-keskuksen toiminnan laajeneminen koko alueelle.
Kritiikkiä asukasillassa sai sotepalveluiden usein muuttuva nimistö. Haukiputaan hyvinvointikeskuksesta tulee toiseksi korkeimman palvelutason Haukiputaan sosiaali- ja terveyskeskus. Aiemmin on puhuttu akuuttivastaanotosta, mutta nyt jatkossa päiväaikaisesta päivystyksestä/ja kiirevastaanotosta, mikä käytännössä tarkoittaa palveluiltaan samaa.
Tiedonsaanti haastaa myös, mikä tuli esille muun muassa Oulun kaupungin järjestämän Onni-palveluliikenteen osalta. Puhelimitse on vaikea saada yhteyttä palveluliikenteen puhelinnumeroon, mistä myös kyydit varataan. Kaikilla ikäihmisillä ei ole nettiä.
Onni tarjoaa kyytipalvelua ikääntyneille ja huonosti liikkuville matkustajille Oulussa kaikkiaan 14 linjalla. Haukiputaan ja Kellon alueilla kulkee linja 8, kertoi Arja Soukka.
Onni-palveluliikenteen esitteitä löytyy Kellon yhteisötilasta ja verkosta ouka.fi/onni-palveluliikenne.
Tiedotusta parantamaan on avattu Oulun asuinalueiden omat sivut kaupungin yhteisötoiminnan verkkosivuilla, kertoi osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Maiju Teeriaho.
Sisältönä ovat keskeiset kaupungin palvelut alueilla yhteystietoineen, poimintoja tapahtumista sekä asuinalueen hankkeista. Esimerkiksi ouka.fi/haukipudas ja ouka.fi/kello avaavat tietoa alueiden päiväkodeista ja kouluista, urheilu- ja liikuntapaikoista ja leikkipuistoista.
Nyt edistämään hyvinvointia ja terveyttä
Oulun kaupungilla on tarjolla seitsemän erilaista yhteisötoiminnan avustusmuotoa yhdistyksille ja toimijoille. Uutena on tullut sivistys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvoinnin edistämisen avustukset. Järjestöt ja yhdistykset pääsevät päättämään 10 000 euron alueellisen avustuksen käytöstä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijana toimiva Janika Harju kertoi, että ideoiden keruu on jo käynnissä. Hyvinvointia yhteistyössä ‑yhdistysilta pidetään Kellon yhteisötilassa 14.3. kello 17.30 alkaen. Illassa käsitellään Asemakylän, Haukiputaan, Kellon, Kiviniemen ja Martinniemen alueiden esityksiä ja ideoita, joita voi esittää etukäteen sähköisen järjestelmän kautta. Kyseeseen tulee esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyyn, yhteisöllisyyden lisäämiseen, luontohyvinvointiin, vanhemmuuden tukeen suuntautuvat ehdotukset. Mietittävänä on myös, miten 3. sektorin toimijat voivat yhdessä edistää hyvinvointia.
– Kerron mielelläni tästä uudesta avustuskokeilusta lisää, Harju totesi. Häneen voi olla yhteydessä sähköpostitse janika.harju@ouka.fi tai soittamalla p. 040 574 9312.
EU-rahoitteisista Leader-avustuksista kertoi Leader-neuvoja Piia Karttunen. Oulun Seudun Leader ry on rekisteröity yhdistys, jonka toimintaa ohjaa 9‑jäseninen hallitus. Käynnissä on Maaseudun yritys- ja hanketukien EU-rahoituskausi 2023–27.
Leader-hankkeissa ovat usein mukana myös kaupungit ja kunnat, sillä kyseessä on usein isomman mittaluokan kuten vesienhuoltoon, rakentamiseen ja matkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita. Leader-avustuksen tukemana on esimerkiksi KTU toteuttanut jalkapallokentän kunnostuksen Kellossa.
Suurin tulppa hankkeiden toteuttamiselle on usein, ettei yhdistyksillä ole tarvittavaa omarahoitusosuutta ja tarvitaan lainanottoa. Illan aikana pohdittiin sitä, miksi Oulun kaupunki suhtautuu pieniä kuntia nihkeämmin yhdistysten puskurilainoitukseen.
Piia Karttunen kertoi, että kannattaa olla rohkeasti yhteydessä, jos tarvitsee apua avustushakemuksen tekemiseen tai tietoa siitä, mihin kohteisiin avustusta on mahdollista saada. Lisää tietoa löytyy myös oulunseudunleader.fi ‑sivustolta.