Poh­joi­sen ran­nik­ko­väy­liä juh­li­taan pit­kin syksyä

Ensim­mäi­nen Oulun ja Tor­nion väli­nen ran­nik­ko­väy­lä val­mis­tui 150 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1874. Tätä merk­ki­ta­paus­ta juh­lis­te­taan Perä­me­ren ran­noil­la syk­syn mit­taan. Juh­lin­ta käyn­nis­tyy sun­nun­tai­na 20. loka­kuu­ta Kel­lon Nuo­ri­so­seu­ral­la, kun Suo­men Majak­ka­seu­ra ja Perä­me­ren Poo­kit ry jär­jes­tä­vät kai­kil­le avoi­men tilai­suu­den. Myö­hem­min syk­syl­lä juh­li­taan myös Oulun Top­pi­lan sata­man 300-vuotispäivää.

Kel­lon tapah­tu­mas­sa esi­te­tään uusi lyhy­te­lo­ku­va, jos­sa ker­ro­taan väy­län syn­nys­tä ja sen taus­tois­ta 1700-luvul­ta läh­tien. Vuon­na 1874 ran­nik­ko­väy­län käyt­töön­ot­toa var­ten kaik­ki luot­si­tu­vat ja poo­kit, sekä suu­ri mää­rä pui­sia ja kivi­siä meri­merk­ke­jä, oli­vat valmiina.Väylän val­mis­tu­mi­nen vil­kas­tut­ti elä­mää koko ran­ni­kol­la Oulus­ta Tornioon.

– Kel­los­sa näh­dään myös Majak­ka­seu­ran uutuuse­lo­ku­va UTÖ – 300 myrs­kyi­sää vuotta, ker­too Perä­me­ren Poo­kit ry:n vara­pu­heen­joh­ta­ja ja Suo­men Majak­ka­seu­ran kier­tue­vas­taa­va Pek­ka Väi­säi­nen. Hän on myös Utö-elo­ku­van tuot­ta­ja, toi­nen käsi­kir­joit­ta­ja ja Perä­me­ri – 500 vuot­ta meri­tie­tä poh­joi­seen ‑kir­jan toi­nen pääkirjoittaja.

Perä­me­ren Poo­kit ry, joka puo­lus­taa Perä­me­ren meri­merk­ke­jä ja vaa­lii nii­den his­to­ri­aa, on perus­tet­tu kevääl­lä 2023. Tuo­reen yhdis­tyk­sen jäsen­mää­rä on hie­man alle 50. Yhdis­tyk­sen emo­jär­jes­tö­nä toi­mii 2000-jäse­ni­nen Suo­men Majakkaseura.

– Oulu-Tor­nio ‑väy­län val­mis­tu­mi­nen 150 vuot­ta sit­ten osui hyvin yksiin juu­ri nousus­sa olleen höy­ry­lai­va­lii­ken­teen kans­sa. Tuo­hon aikaa väy­liä ei pys­tyt­ty kai­va­maan syvem­mik­si. Ne piti vain ohja­ta kul­ke­maan meri­mer­kein sin­ne, mis­sä syväys lai­voil­le riit­ti, Pek­ka Väi­sä­nen kertoo.

Mar­ja­nie­men majak­ka val­mis­tui jo vuon­na 1872 ja se pysyi uuden väy­län ainoa­na majak­ka­na vuo­teen 1937, jol­loin Kemin­kraa­se­lin majak­ka val­mis­tui. Alun­pe­rin sekin oli lois­to. Vuon­na 1939 val­mis­tui perä­ti 15 beto­nis­ta lois­toa jäl­leen uusi­tun ran­nik­ko­väy­län varrelle.

Vuon­na 1939 raken­ne­tuis­ta arvok­kais­ta beto­ni­lois­tois­ta noin puo­let on pois­tet­tu käy­tös­tä ja yksi on koko­naan tuhou­tu­nut. Oulun Kos­ke­lan lois­to on yksi huo­no­kun­toi­sim­mas­ta, mut­ta se on Väi­sä­sen mukaan tar­koi­tus entisöidä.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­la lois­to­ja on usei­ta, ja niis­tä autioi­tu­nei­ta ovat muun muas­sa Sata­ka­ri, Krii­si ja Krop­su. Sen sijaan Kes­ki­hiu­ve­tin lois­to on saa­nut uudet omis­ta­jat Perä­me­ren Poo­kiin kuu­lu­vas­ta poruks­ta, joka yhdes­sä yhdis­tyk­sen kans­sa halu­aa kun­nos­taa ja yllä­pi­tää lois­ton. 14-met­ri­nen Kes­ki­hiu­ve­tin lois­to on peräi­sin vuo­del­ta 1939 ja se on yksi kor­keim­mis­ta ja kau­neim­mis­ta loistoista.

Luot­sia­se­mis­ta on jäl­jel­lä Mar­ja­nie­mi ja Ulkok­run­ni sekä Iin Röyt­tä, joka raken­net­tiin 1920-luvul­la Hiu­ve­tin ja Sata­ka­rin lois­toa­se­mien ainek­sek­sis­ta saman­lai­sik­si kuin ne oli­vat olleet vuo­des­ta 1874 lähtien.

Lois­tois­ta par­hai­ten on säi­ly­nei­tä ovat äsket­täin kun­nos­te­tut Han­hi­ka­ri ja Län­si­let­to. Myös Hau­ki­pu­taan edus­tal­la sei­so­va Rivin­le­ton lois­to on koh­tuul­li­ses­sa kun­nos­sa. Sitä oikais­tiin pari­kym­men­tä vuot­ta sitten.

Iin mies lois­taa Utö-elokuvassa

 

Majak­ka­seu­ran uutuuse­lo­ku­va UTÖ — 300 myrs­kyi­sää vuot­ta esi­te­tään Kel­los­sa sun­nun­tai­na. Elo­ku­va ker­too Turun ete­lä­puo­lel­la sijait­se­van legen­daa­ri­sen luot­si- ja majak­ka­saa­ren tari­nan, pai­not­taen sen nyky­het­keä. Muka­na on myös arvo­kas­ta van­haa filmimateriaalia.

62 minuu­tin mit­tai­nen Utö-elo­ku­va on saa­nut jo kii­tos­ta sisäl­lös­tään ja eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta­vis­ta hen­ki­löis­tä. Yksi heis­tä on Iis­tä kotoi­sin ole­va saa­ren huol­to­mies Jan­ne Joen­suu, joka puhuu elo­ku­vas­sa leve­ää Iin mur­ret­ta. Hän on yksi saa­rel­la ympä­ri vuo­den asu­vis­ta noin 40 utöläisestä.

Pek­ka Väi­sä­nen lupaa ker­toa tilai­suu­des­sa myös Ulkok­run­nin “ryös­tös­tä” 1930-luvun lopul­la. Hän tut­ki asi­aa Perä­me­ri-kir­jaa varten.

– Hau­koin hen­keä lukies­sa­ni arkis­to­do­ku­men­tit sii­tä, kuin­ka oulu­lai­nen raas­tu­va­noi­keu­den puheen­joh­ta­ja käy­tän­nös­sä anas­ti iiläis­ten ja hau­ki­pu­taa­lais­ten yhteis­käy­tös­sä ja kalas­tus­tu­ki­koh­ta­na olleen Ulkok­run­nin saa­ren har­haut­ta­mal­la jopa val­tio­val­taa. Kysees­sä on aika ainut­laa­tui­nen puhal­lus, jos­ta jäi Iihin ja Hau­ki­pu­taal­le syvät haavat.

– Ehkä kir­joi­tan vie­lä aihees­ta kir­jan, mut­ta lyhyes­ti tari­na on jo kir­jas­sam­me. Uskon, että temp­pu kuih­dut­ti pysy­väs­ti Perä­me­ren rannikkokalastusta.

Kel­lon tilai­suu­des­sa on myyn­nis­sä PePon ja Majak­ka­seu­ran majak­ka-aihei­sia tuot­tei­ta Oulun seu­dul­ta ja Utös­tä sekä Perämeri-kirjaa.

Majak­ka­seu­ran ja Perä­me­ren Poo­kit ry:n Poh­joi­sen ran­nik­ko­väy­liä juh­lis­ta­va tapah­tu­ma alkaa Kel­lon Nuo­ri­so­seu­ral­la sun­nun­tai­na 20.10. kel­lo 14 (Kel­lon­tie 272). Ohjel­mas­sa ran­nik­ko­väy­län raken­ta­mi­ses­ta ker­to­va uusi lyhy­te­lo­ku­va. Tauon jäl­keen kel­lo 15 näh­dään Utö-elokuva.