Poh­jois-Poh­jan­maal­la rau­hal­li­nen pelastusvuosi

Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tok­sen vuo­si 2024 oli häly­tys­teh­tä­vien valos­sa rau­hal­li­nen. Pelas­tus­lai­tok­sel­la oli vii­me vuon­na yhteen­sä 6 630 teh­tä­vää. Teh­tä­vä­mää­rä on las­ke­nut voi­mak­kaas­ti aiem­mis­ta vuo­sis­ta. Vuon­na 2023 oli 7 655 teh­tä­vää ja vuo­si­na 2021–2023 kes­ki­mää­rin 8 350 tehtävää.

Teh­tä­vä­mää­rä on las­ke­nut eten­kin ensi­hoi­to­pal­ve­lua tuke­vis­sa ensi­vas­te­teh­tä­vis­sä ja lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa. Vii­me vuon­na Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tok­sel­la oli 870 ensi­vas­te­teh­tä­vää, mikä on 48 pro­sent­tia edel­lis­vuot­ta vähem­män. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa las­kua oli noin 280 teh­tä­vää (-25 %).

Ensi­vas­te­teh­tä­vien mää­rän las­ku selit­tyy osin mää­rän vähen­ty­mi­sel­lä ja osin ensi­hoi­to­teh­tä­vien ris­kiar­vio- ja häly­tys­vas­te­uu­dis­tuk­sel­la. Uudis­tus vähen­si ensi­vas­teyk­si­köi­den hälyt­tä­mis­tä osak­si ensi­hoi­to­teh­tä­vää. Lii­ken­tees­sä eten­kin tal­vi­kuu­kausien onnet­to­muus­mää­rä las­ki, mut­ta myös ilta­päi­vä­lii­ken­tee­seen ja iltaan ajoit­tu­vien onnet­to­muuk­sien mää­rä oli tavan­omais­ta pienempi.

Vuo­teen 2023 ver­rat­tu­na pelas­tus­lai­tok­sen teh­tä­vä­mää­rää nos­ti eni­ten vahin­gon­tor­jun­ta­teh­tä­vät (+37 %) ja seka­lai­set tar­kas­tus­teh­tä­vät (+14 %). Vahin­gon­tor­jun­nan osal­ta tilas­tos­sa koros­tuu huh­ti­kuun sula­mis­ve­si- ja jää­pa­to­tul­vat sekä myrs­ky­päi­vä mar­ras­kuus­sa. Muu tar­kas­tus­teh­tä­vä on ylei­sim­min hätäil­moi­tuk­sen teki­jän ole­tus onnet­to­muu­des­ta tai vaa­ra­ti­lan­tees­ta. Ylei­sim­piä ovat eri­lai­set savu‑, haju- ja öljy­ha­vain­not, epäi­lyt veden varaan jou­tu­mi­ses­ta tai lii­ken­neon­net­to­muu­des­ta sekä ereh­dyk­set. Myös ongel­mat tuli­si­jo­jen kans­sa ovat ylei­siä. Teh­tä­vis­tä noin 45 pro­sent­tia on häly­tet­ty kiireellisenä.

Raken­nus­pa­lo­jen sekä raken­nus­pa­lois­ta aiheu­tu­nei­den omai­suus- ja hen­ki­lö­va­hin­ko­jen mää­rä oli aiem­pia vuo­sia suu­rem­pi. Palo­ja syt­tyi eten­kin tam­mi-hel­mi­kuun kirei­den pak­kas­ten aikaan. Pak­kas­jak­son palo­jen syyt oli­vat pelas­tus­lai­tok­sen mukaan moni­nai­sia, mut­ta tilas­tos­ta nousee esil­le muun muas­sa tuli­si­jo­jen ja savu­hor­mien käyt­töön, kun­toon ja suo­jae­täi­syyk­siin liit­ty­vät tekijät.

Vii­me vuo­den raken­nus­pa­lo­jen kes­ki­mää­räi­nen arvioi­tu omai­suus­va­hin­ko oli noin 135 000 euroa, kun se aiem­pi­na vuo­si­na on ollut kes­ki­mää­rin noin 70 000 euroa.

Mer­kit­tä­vim­piä omai­suus­va­hin­ko­ja aiheut­ta­neis­sa palois­sa toteu­tui usein kaa­va, jos­sa pelas­tus­lai­tos ehti koh­tee­seen toi­min­ta­val­miusai­ka­vaa­ti­mus­ten puit­teis­sa. Palo oli saa­vut­taes­sa täy­den palon vaih­tees­sa. Koh­tees­sa ei ollut auto­maat­ti­sia paloil­moi­tin tai ‑sam­mu­tus­lait­teis­to­ja eikä hen­ki­löi­tä suo­rit­ta­maan alkusam­mu­tus­ta. Palo saa­tet­tiin myös havai­ta niin myö­hään, että alkusam­mu­tus ei ollut enää mahdollista.

Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tok­sel­ta koros­te­taan, että aikai­nen palo­ha­vain­to ja alkusam­mu­tus ovat ensiar­voi­sen tär­kei­tä ehkäis­täes­sä palo­va­hin­ko­ja. Raken­nus­ten palo­tur­val­li­suus­jär­jes­te­lyi­tä ei pitäi­si pelas­tus­lai­tok­sen mie­les­tä vali­ta vain sää­dös­ten perus­teel­la, vaan myös syt­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siin ja omai­suus­va­hin­ko­ris­kei­hin liit­ty­vien teki­jöi­den perusteella.

Maas­to­pa­lo­jen mää­rä lisään­tyi noin 27 pro­sen­til­la (+35 kpl) vuo­des­ta 2023. Maas­to­pa­lo­jen pala­nut pin­ta-ala oli yhteen­sä noin 70 heh­taa­ria ja kes­ki­mää­rin noin 0,42 heh­taa­ria. Maas­to­pa­lois­ta noin puo­let oli maas­to­pa­lo­va­roi­tus­ten aika­na. Maas­to­pa­lois­ta noin 65 pro­sen­tis­sa aiheut­ta­jak­si on arvioi­tu ihmi­sen toiminta.

Kah­den vuo­den sääs­tö­toi­men­pi­tei­den jäl­keen Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tok­sen talous on tasa­pai­nos­sa. Sääs­tö­syis­tä jää­dy­tet­tyi­nä ollei­ta vir­ko­ja on voi­tu ava­ta, ja nii­hin on ollut pal­jon haki­joi­ta. Pelas­tus­lai­tok­sel­ta ker­ro­taan, että tänä vuon­na eri­lai­sia kehit­tä­mis­hank­kei­ta ja kalus­to­han­kin­to­ja pys­ty­tään toteut­ta­maan aiem­pia vuo­sia enem­män. Myös osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen ja työ­hy­vin­voin­tiin panos­te­taan laajasti.

Kah­den ensim­mäi­sen toi­min­ta­vuo­den aika­na pal­ve­lun tasoa on las­ket­tu hal­li­tus­ti pääs­tä­mät­tä sitä kui­ten­kaan alle laki­sää­tei­sen mini­min. Yhte­nä sääs­tö­toi­men­pi­tee­nä Poh­jois-Poh­jan­maal­la suun­ni­tel­tiin vii­den pelas­tus­a­se­man sul­ke­mis­ta, mut­ta yhdes­tä­kään ase­mas­ta ei lopul­ta jou­dut­tu luo­pu­maan. Sääs­töt on haet­tu muu­al­ta, kuten tilo­jen käy­tön tehos­ta­mi­ses­ta ja han­kin­to­jen uudel­leen­koh­den­ta­mi­ses­ta, prio­ri­soi­mi­ses­ta ja lykkäämisestä.