Pau­la Mal­leus tar­tut­taa upcyclingiä

Kaik­ki kuu­li­jat nos­ta­vat käten­sä, kun uusio­tuo­tan­non edel­lä­kä­vi­jä, ompe­li­ja ja mal­li­mes­ta­ri Pau­la Mal­leus kysyy luen­nol­laan, kenel­le kier­to­ta­lous on tuttu.

– Kun kysyin asi­aa luen­nol­la­ni nel­jä vuot­ta sit­ten, nousi vain muu­ta­ma käsi. Upcycling ei ollut sil­loin tut­tu kenel­le­kään, ker­toi Mal­leus luen­noi­des­saan OSAO Hau­ki­pu­taan yksi­kön teks­tii­li- ja muo­tia­lan opis­ke­li­joil­le ja opet­ta­jil­le vii­me perjantaina.

Kera­va­lai­nen ompe­li­ja ja mal­li­mes­ta­ri Pau­la Mal­leus ja hänen Rema­ke-yri­tyk­sen­sä tun­ne­taan eten­kin Lin­nan juh­lien kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lis­ta val­mis­tet­tu­jen juh­la­pu­ku­jen val­mis­ta­ja­na. Pää­syä uusio­tuo­tan­to­pu­vuil­la tele­vi­sion lähi­ku­viin tai aika­kaus­leh­tien pals­toil­le on kui­ten­kin edel­tä­nyt pit­kä työ teks­tii­li- ja muo­tia­lal­la ja syvä pereh­ty­mi­nen alan kiertotalouteen.

Kitey­tet­ty­nä voi­daan ker­toa 41-vuo­ti­aan Mal­leuk­sen aloit­ta­neen ompe­le­mi­sen 9‑vuotiaana mum­mon­sa ompe­lu­ko­neel­la, val­mis­tu­neen sit­tem­min ompe­li­jak­si sekä mal­li­mes­ta­rik­si sekä perus­ta­neen yri­tyk­sen­sä pian 16 vuot­ta sit­ten. Rema­ke Eko­de­sign oli Suo­men ensim­mäi­nen uusio­tuo­tan­toon eli upcyclin­giin eri­kois­tu­nut eko-ompelimo.

Edel­lä­kä­vi­jä­nä Mal­leus on jou­tu­nut kek­si­mään teks­tii­lien kier­to­ta­lou­teen liit­ty­vää ter­mis­töä. Muo­dik­kaan kier­rä­tys-sanan käyt­töä hän halu­aa välttää.

– Kier­to­ta­lous on niin pal­jon enem­män kuin vain kier­rä­tys­tä. Todel­li­nen kier­rä­tys tapah­tuu vas­ta sit­ten, kun kaik­ki yli­jää­mä saa­daan takai­sin käyttöön.

Ei rii­tä, että kulut­ta­ja kii­kut­taa käy­tös­tä pois jää­neet vaat­teen­sa kirp­pu­to­ril­le tai teks­tii­li­ke­räyk­seen. Se on vain yksi osa, jon­ka lisäk­si täy­tyy huo­leh­tia, että esi­mer­kik­si tuo­tan­non yli­jää­mä, sivu­tuot­teet ja leik­kuu­jät­teet hyödynnetään.

Mal­leus ravis­te­lee kuu­li­joi­taan miet­ti­mään teks­tii­lien elinkaarta.

– Ihmis­kun­ta ei pys­ty käyt­tä­mään loput­to­mas­ti tuh­la­ten neit­seel­li­siä luon­non­va­ro­jam­me, vaan tar­vit­sem­me vii­saam­paa mal­lia. Sii­nä käy­te­tyt luon­non­va­rat pyri­tään pitä­mään käy­tös­sä mah­dol­li­sim­man pitkään.

Tähän pääs­täk­sem­me tar­vi­taan muu­tos­ta koko tuotantoketjuun.

– Mei­dän on pääs­tä­vä line­aa­ri­ses­ta mal­lis­tam­me sir­ku­laa­ri­seen ajat­te­luun, jos­sa yli­jää­mät eivät mene huk­kaan. Nykyi­ses­sä mal­lis­sa mah­dol­li­sim­man suur­ta voit­toa tavoit­te­le­vat osak­kee­no­mis­ta­jat suun­nit­te­lut­ta­vat mal­lis­to­ja, jot­ka tuot­ta­vat mah­dol­li­sim­man pal­jon. Sii­nä ei aja­tel­la, kuin­ka pal­jon luon­non­va­ro­ja kuluu tai myr­ky­te­tään­kö ympäristöä.

Pel­käs­tään voit­toa ajat­te­le­vas­sa teks­tii­li­teol­li­suu­des­sa ei vai­vau­du­ta ajat­te­le­maan, mitä teks­tii­lil­le tapah­tuu sen jäl­keen, kun sen osta­ja ei sitä enää tar­vit­se. Mal­leus tote­aa, että muu­tok­sen aikaan­saa­mi­ses­sa ovat avai­na­se­mas­sa yksi­löt, jois­ta jokai­sel­la on mah­dol­li­suus vai­kut­taa tulevaisuuteen.

– Kun mah­dol­li­sim­man moni valais­tuu, ettei halua tukea nykyis­tä sys­tee­miä, astum­me uudel­le polulle.

Ihan­teel­li­ses­sa mal­lis­sa vaat­tei­ta mää­rät­tö­mäs­ti tuot­ta­vas­ta pika­muo­ti­teol­li­suu­des­ta on pääs­ty pois. Sil­loin tuo­te­taan vähem­män ja laa­duk­kaam­pia teks­tii­le­jä, joi­ta voi­daan lai­na­ta, kor­ja­ta, myy­dä edel­leen ja muun­taa uuteen käyttöön.

Nykyi­sin käyt­tö­kel­poi­sia teks­tii­le­jä pää­tyy kirp­pu­to­reil­le, mut­ta lii­an usein myös jätteeksi.

– Teks­tii­li­jä­tet­tä menee polt­to­uu­nei­hin. Se ei ole jär­ke­vää, sil­lä nii­hin on sitou­tu­nut val­ta­va mää­rä uusiu­tu­via ja uusiu­tu­mat­to­mia luonnonvaroja.

Mal­leuk­sen oma yri­tys kor­jaa, muun­taa ja tekee mit­ta­ti­laus­vaat­tei­ta mui­den hyl­kää­mäs­tä mate­ri­aa­lis­ta. Näin mene­tel­len ei luon­non­va­ro­ja tuh­la­ta, vaan päin­vas­toin. Nykyi­sin Mal­leus itse ehtii yhä vähem­män tuo­tan­non pariin, sil­lä hän­tä halu­taan luen­noi­maan upcyclin­gin maa­il­mas­ta ympä­ri Suo­mea. Vii­me vuon­na hänel­tä ilmes­tyi aihees­ta myös kir­ja. Upcycling – Vaat­tei­den toi­nen elä­mä on uusio­tuo­tan­toon pereh­dyt­tä­vä kir­jaa teks­tii­li- ja muo­tia­lan toi­mi­joil­le. Seu­raa­vas­ta osas­ta on jo teh­ty sopi­mus. Upcycling — Neu­lei­den toi­nen elä­mä ‑kir­ja ilmes­tyy vuon­na 2024. Mal­leus opet­taa upcyclin­giä myös Kes­ki-Uuden­maan kou­lu­tus­kun­tayh­ty­mä Keudassa.

Uusin pois­to­teks­tii­lien keräys­pis­te on Iissä

Rei­lu vuo­si sit­ten voi­maan tul­leen jätea­se­tuk­sen mukaan kun­tien on ollut jär­jes­tet­tä­vä asu­mi­ses­ta syn­ty­vän teks­tii­li­jät­teen vas­taan­ot­to­pis­tei­tä alu­eel­laan vii­meis­tään 1.1.2023. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la vas­tuu jäte­huol­los­ta on Kier­to­kaa­ri Oy:llä, jon­ka osak­kai­ta ovat Oulu ja useat lähia­lu­een kunnat.

Kier­to­kaa­ren alu­eel­la on 11 pois­to­teks­tii­lien keräys­pis­tet­tä. Niis­tä uusin avat­tiin vii­me vii­kol­la Iis­sä las­ten­vaat­tei­den second hand shop Mii­mas­sa. Muu­al­la Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ei pois­to­teks­tii­lien keräys­pis­tet­tä ole. Oulun keräys­pis­teet ovat K‑Citymarket Kaak­ku­ris­sa, Höyh­tyän Välk­keel­lä, Jär­ki­kirp­pik­sel­lä, Kirp­pu­to­ri Vadel­ma­tar­has­sa, Oulun Kump­pa­nuus­kes­kuk­ses­sa sekä Rus­kon jäte­kes­kuk­ses­sa. Kier­to­kaa­ren eri­tyis­asian­tun­ti­ja Mari Jun­tu­nen ker­too, että keräys­pis­tei­tä tulee lisää pikkuhiljaa.

– Kier­to­kaa­ren tavoit­tee­na on, että kai­kis­sa kun­nis­sa on vähin­tään yksi keräyspiste.

Kier­to­kaa­ren alu­eel­la teks­tii­lien keräys­pai­kat ovat liik­kei­den sisä­ti­lois­sa, eikä kadun­var­si­ke­räys­tä Jun­tusen mukaan järjestetä.

Pois­to­teks­tii­li­ke­räyk­seen voi lait­taa lop­puun kulu­neet, pes­tyt ja kui­vat takit, housut, hameet, pai­dat, laka­nat, pyyh­keet, pöy­tä­lii­nat, ver­hot ja vähin­tään 20x20-sent­ti­set kan­gas­til­kut. Teks­tii­lit tulee lait­taa tii­viis­ti sul­jet­tuun muo­vi­pus­siin. Suo­si­tus on, että keräyk­seen tuo­daan ker­ral­la kor­kein­taan nel­jä muo­vi­pus­sil­lis­ta teks­tii­liä, ettei­vät rul­la­kot täy­ty heti.

Jun­tu­nen ker­too, että Kier­to­kaa­ri lajit­te­lee Oulun seu­dul­ta kerä­tyt teks­tii­lit. Lajit­te­lun jäl­keen mate­ri­aa­li jat­kaa eteen­päin uudel­leen­käyt­töön pai­kal­li­ses­ti tai Pai­mios­sa teh­tä­vään kuituerotukseen.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.