Pate­nie­men rau­ha­nyh­dis­tys juh­lii 90-vuo­tis­ta toimintaansa

Vuon­na 1934 perus­te­tun Pate­nie­men rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 90-vuo­tis­juh­laa vie­te­tään sun­nun­tai­na 22.9. Merk­ki­vuo­den kun­niak­si on ilmes­ty­nyt juh­la­kir­ja Kat­so tätä ran­taa, joka jul­kis­te­taan rau­hayh­dis­tyk­sen toi­mi­ta­lol­la kel­lo 15 alka­vas­sa juhlassa.

Yhdis­tyk­sen tär­kein toi­min­ta­muo­to on ollut alus­ta saak­ka seu­rat, kuten myös läh­det­täes­sä uudel­le vuo­si­kym­me­nel­le. Seu­ro­jen ohel­la toi­min­taa jär­jes­te­tään kai­ken ikäi­sil­le; pyhä­kou­lu­ja, kave­ri­ker­ho­ja, per­he- ja dia­ko­nia­toi­min­taa, aikuis­ten ker­ho­ja sekä raa­mat­tu­luok­kaa. Ker­ran vuo­des­sa ilmes­tyy myös oma Maininki-lehti.

Juh­la­kir­ja Kat­so tätä ran­taa on kat­ta­va ja mie­len­kiin­toi­nen teos, joka ker­too les­ta­dio­lai­suu­den ja rau­ha­nyh­dis­tyk­sen vai­heis­ta Pate­nie­mes­sä ja valot­taa his­to­ri­aa ja ajan­ku­vaa laa­jem­min­kin 150 vuo­den ajal­ta. Kir­ja tar­jo­aa kieh­to­van kat­sauk­sen yhdis­tyk­sen väen elä­mään, jos­sa hen­ki­lö­koh­tai­set tari­nat ja valo­ku­vat kie­tou­tu­vat tii­viis­ti myös Pate­nie­men saha­teol­li­suu­den his­to­ri­aan. Juh­la­kir­jan on kir­joit­ta­nut Jari Heik­ki­lä, ja artik­ke­lei­den kir­joit­ta­mi­seen on osal­lis­tu­nut lisäk­si jouk­ko rau­ha­nyh­dis­tyk­sen jäseniä.

Hau­ki­pu­taan pitä­jän Pate­nie­men kylä syn­tyi alu­eel­la toi­mi­neen lai­va­var­vin ympä­ril­le 1800-luvun puo­li­vä­lin jäl­keen. Pur­je­lai­va­ra­ken­nuk­sen loput­tua pai­kal­le raken­net­tiin höy­ry­sa­ha. Pate­nie­men saha (1871–1990) kerä­si työn­te­ki­jöi­tä laa­jal­ti koko Poh­jois-Suo­mes­ta. Samaan aikaan poh­joi­ses­ta leviä­vä väke­vä les­ta­dio­lai­nen herä­tys saa­vut­ti Oulun seudun.

Sahan työn­te­ki­jöi­den jou­kos­sa oli les­ta­dio­lai­sia, jot­ka ryh­tyi­vät kokoon­tu­maan yhteen kuu­le­maan Juma­lan sanaa ja lau­la­maan. Seu­ra­toi­min­ta vil­kas­tui, kun Pate­nie­men sahal­le tuli usko­vai­nen sahan­hoi­ta­ja, joka ryh­tyi orga­ni­soi­maan les­ta­dio­lais­ten pai­kal­lis­ta toimintaa.

Kun seu­ra­vä­keä alkoi olla niin pal­jon, että he eivät enää sopi­neet pirt­tei­hin, syn­tyi tar­ve omal­le toi­mi­ta­lol­le, mikä edel­lyt­ti jär­jes­täy­ty­mis­tä. Pate­nie­meen Rau­ha­nyh­dis­tys ry perus­tet­tiin kevääl­lä vuon­na 1934 ja oma toi­mi­ta­lo val­mis­tui 1938 Sii­oni­tiel­le. Raken­nus­ta kun­nos­tet­tiin ja laa­jen­net­tiin use­aan ottee­seen. Uusi, nykyi­nen toi­mi­ta­lo otet­tiin käyt­töön vuon­na 1998 Pate­nie­men Keskuskadulla.

Pate­nie­men Rau­ha­nyh­dis­tys ry:n puheen­joh­ta­ja Juha Aho tote­aa juh­la­kir­jan saa­te­sa­nois­sa, että nimi Kat­so tätä ran­taa on keho­tus, rukous ja muis­tu­tus; Juma­lan puhet­ta ihmi­sel­le ja ihmi­sen puhet­ta Juma­lal­le: “Saam­me kun­nioit­taen kat­sel­la ja muis­tel­la men­nei­den suku­pol­vien työ­tä. Isäm­me ovat tääl­lä ahke­roi­neet, raken­ta­neet ja taistelleet…Juhlakirjan nimi ker­too ennen kaik­kea Juma­lan siu­nauk­ses­ta ja evan­ke­liu­min voimasta.”

Les­ta­dio­lai­sen herä­tyk­sen tie­de­tään saa­pu­neen Hau­ki­pu­taal­le noin vuon­na 1860, kun Rui­jas­ta palan­neet hau­ki­pu­taa­lai­set toi­vat herä­tyk­sen koti­seu­dul­leen. Elo­kuus­sa 1863 pidet­tiin Hau­ki­pu­taan ensim­mäi­set les­ta­dio­lais­seu­rat Tör­mä­län talos­sa kir­kon­ky­läs­sä. Myös vuon­na 1863 perus­te­tun Mau­nun sahan väen­pir­tis­sä pidet­tiin seu­ro­ja. Les­ta­dio­lai­nen herä­tys ete­ni voi­mal­la; kol­man­nes väes­tös­tä arvioi­tiin kuu­lu­neen liik­keen pii­riin vuo­si­sa­dan lopulla.

Konflik­teil­ta­kaan ei väl­tyt­ty, kun laa­je­ne­va herä­tys­lii­ke tör­mä­si perin­tei­seen kir­kol­li­suu­teen ja herän­näi­syy­teen. Vuon­na 1878 seu­ra­kun­ta sai les­ta­dio­lai­sen papin, Vik­tor Alfred Wirk­ku­lan (1854–1932), joka vie­rai­li sään­nöl­li­ses­ti Pate­nie­mes­sä­kin. Wirk­ku­lan valin­nas­ta seu­ra­si myö­hem­min myös väri­käs jäl­ki­näy­tös, jos­sa Kel­lon kylän herän­näi­set ryh­tyi­vät puu­haa­maan itse­näis­tä Kel­lon seu­ra­kun­taa ja kun­taa, mut­ta esi­tyk­set raukesivat.

Mai­nit­ta­koon, että Pate­nie­mi lii­tet­tiin Ouluun Hau­ki­pu­taan kun­nan ja kau­pun­gin yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä vuon­na 1965.

Pate­nie­men les­ta­dio­lais­seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä tär­keä merk­ki­paa­lu oli Ant­ti (Anders) Huu­mo­sen (1857–1936) tulo van­han sahan hoi­ta­jak­si. Seu­ro­ja pidet­tiin kodeis­sa ja sahan ruo­ka­las­sa. Erään ker­ran seu­roi­hin saa­pui kuu­li­joi­ta niin pal­jon, että puhu­jan piti men­nä ikku­nas­ta sisäl­le, kun oves­ta ei mah­tu­nut. Seu­ra­toi­min­ta oli vil­kas­ta ja seu­ro­ja pidet­tiin jopa viik­ko­kin yhteen menoon. Les­ta­dio­lai­set sai­vat kokoon­tua vapaas­ti. Yhteen­ot­to­ja tai mer­kit­tä­vää vas­ta­rin­taa Pate­nie­mes­sä ei syn­ty­nyt. Pate­nie­mes­sä on ollut kaut­ta aiko­jen myös omia puhujia.

Les­ta­dio­lai­sen herä­tyk­sen toi­nen kas­vu­aal­to Oulun seu­dul­la ajoit­tui 1920-lukuun. Kel­lon rau­ha­nyh­dis­tys perus­tet­tiin vuon­na 1924, Hau­ki­pu­taan rau­ha­nyh­dis­tys Putaan­ky­läl­le 1929, Joki­ky­lään 1932 ja Pate­nie­meen 1934.

Pate­nie­men rau­ha­nyh­dis­tys on edel­leen elin­voi­mai­nen kes­ki­ko­koi­nen, 220-jäse­ni­nen rau­ha­nyh­dis­tys. Yhdis­tyk­sen toi­min­ta­muo­to­ja kehi­te­tään ajan tar­peen mukaan, kuten yhdis­tyk­sen pit­kä his­to­ria osoit­taa. Tär­kein toi­min­nan ydin on kokoon­tu­mi­nen yhdes­sä sanan­kuu­loon. Strii­mat­tu­ja seu­ra­lä­he­tyk­siä voi seu­ra­ta myös yhdis­tyk­sen Youtube-kanavalta.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 90-vuo­tis­juh­las­sa kuul­laan juh­la­kan­taat­ti Mat­kal­le läk­sin tai­vaa­seen, jon­ka Pau­lii­na Ste­nudd on sävel­tä­nyt Sii­onin lau­lun 71 poh­jal­ta. Alku­pe­räi­sen sävel­män lau­luun on teh­nyt pate­nie­me­läi­nen Kal­le Jalo­paa­si. Esko Ala­saa­re­la on koor­di­noi­nut juh­la­vuo­den koko­nai­suu­den yhdes­sä juh­la­ryh­män kans­sa, johon ovat edel­lä mai­nit­tu­jen lisäk­si kuu­lu­neet Mart­ti Pent­ti­lä, Mar­ja-Lee­na Kok­ko, Elli Lai­ti­nen ja Kai­sa Säk­ki­nen.

Tapah­tu­mia ja tari­noi­ta vuo­si­kym­men­ten varrelta

Pate­nie­men rau­ha­nyh­dis­tyk­sen perus­ta­va kokous 90 vuot­ta sit­ten pidet­tiin Eevert Ryt­kö­sen talos­sa ja joh­to­kun­nan ensim­mäi­sek­si puheen­joh­ta­jak­si valit­tiin Heik­ki Halo­nen. Yhdis­tyk­sen toi­min­nas­ta ja his­to­rias­ta löy­tyy tie­toa verk­ko­si­vuil­ta: www. pateniemenrauhanyhdistys.fi.

Pate­nie­men rau­ha­nyh­dis­tys osal­lis­tui Hau­ki­pu­taan suvi­seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­seen vuon­na 1993, jon­ka jäl­keen käyn­nis­tet­tiin uuden toi­mi­ta­lon ja rukous­huo­neen suun­nit­te­lu. Uusi toi­mi­ta­lo Kes­kus­ka­dul­le otet­tiin käyt­töön vuon­na 1998. Talo­hank­keen kus­tan­nuk­set katet­tiin val­ta­kun­nal­li­sel­la rahan­ke­räyk­sel­lä, SRK:n avus­tuk­sel­la ja tal­koo­työl­lä, jos­sa tun­te­ja teh­tiin 21 500. Toi­mi­ta­lon suun­nit­te­lus­sa ja raken­ta­mi­ses­sa tar­vit­tiin monen­lais­ta osaa­mis­ta ja koke­mus­ta, mitä löy­tyi omas­ta väes­tä. Myös myy­jäi­siä jär­jes­tet­tiin ahke­ras­ti varo­jen hank­ki­mi­sek­si. Myy­jäi­siä pidet­tiin laa­jal­la alueella.

“Meil­lä oli iloi­nen poruk­ka ja autoim­me toi­nen tois­tam­me. Kai­kil­le löy­tyi hom­mia. Iso­jen myy­jäis­ten alla ja var­sin­kin, kun läh­det­tiin reis­suun, tava­raa piti olla pal­jon”, muis­te­lee Kai­su Neva­ta­lo juh­la­kir­jas­sa.

Hen­ki­lö­ta­ri­nois­sa muun muas­sa Saka­ri Iso­pah­ka­la muis­te­lee van­hem­pi­aan Hele­na ja Pent­ti Iso­pah­ka­laa. Hei­dän yhtei­nen tai­val alkoi 1955 Kel­lon käti­lön mökis­tä. Hele­na oli aloit­ta­nut kun­nan­kä­ti­lö­nä Hau­ki­pu­taal­la ja Pent­ti raken­nus­mes­ta­rio­pin­not Oulus­sa työs­ken­nel­len myö­hem­min kau­pun­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja­na. Paris­kun­ta oli aktii­vi­ses­ti muka­na rau­ha­nyh­dis­tyk­sen monis­sa toi­min­nois­sa. Koto­na majoi­tet­tiin usein myös seu­ra­pu­hu­jia. Noil­ta ajoil­ta jäi pal­jon iha­nia muis­to­ja las­ten mie­liin, Saka­ri Iso­pah­ka­la kuvailee.

Van­hem­pien yhtei­nen mat­ka päät­tyi 38-vuo­tis­hää­päi­vän aat­to­na lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa Tem­mek­sel­lä 1993. He pää­si­vät pois yhdes­sä, kuten oli­vat toivoneet.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.