Pate­nie­men pres­su­pirt­ti kät­kee aarteita

Pate­nie­men saha­museo sijait­see vuon­na 1856 perus­te­tun Oulun suu­ren lai­va­var­vi- ja lai­van­ra­ken­nus­yh­tiön varas­to­ra­ken­nuk­ses­sa, joka myö­hem­min toi­mi vuon­na 1873 perus­te­tun Pate­nie­men sahan pressupirttinä.

Pir­tis­sä ommel­tiin ja kor­jat­tiin sahan tapu­lien suo­jak­si tar­koi­tet­tu­ja pres­su­ja. Saha­museo avat­tiin 19.6.1989 ja se oli aikoi­naan lajis­saan Suo­men ensim­mäi­nen. Museo toi­mii nykyi­sin vain yhdes­sä huo­nees­sa ja on auki heinäkuussa.

Pres­su­pirt­ti on noin nel­jä­kym­men­tä met­riä pit­kä kol­mi­ker­rok­si­nen raken­nus, jos­sa säi­ly­te­tään run­saas­ti vuon­na 1990 toi­min­tan­sa lopet­ta­neen sahan esi­neis­töä. Näi­tä toi­vot­tai­siin parem­min esille.

Niin­pä Pate­nie­mi-Seu­ra oli kut­su­nut Oulun Museo- ja Tie­de­kes­kus Luu­pin kult­tuu­ri­pe­rin­tö­työn joh­ta­jan Pasi Kova­lai­sen museol­le kes­kus­te­le­maan aihees­ta. Pate­nie­mi-Seu­ran edus­ta­ji­na pai­kal­la oli­vat seu­ran puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck ja hal­li­tuk­sen jäse­net Jark­ko Ekman, Ola­vi Kar­vo­nen ja Kari Hol­ma, jot­ka yhdes­sä Pasi Kova­lai­sen kans­sa kier­si­vät pres­su­pir­tin kaik­ki tilat.

Samal­la tut­kit­tiin ja muis­tel­tiin esi­neis­tön käyt­töä. Esi­neet oli­vat hyvin säi­ly­nei­tä. Osa niis­tä oli nume­roi­tu eli inven­toi­tu. Löy­tyi pal­jon pie­nem­pää käyt­tö­esi­net­tä sekä suu­rem­paa lai­tet­ta, kuten esi­mer­kik­si kelu­ve­ne, pruut­ta ja muu­ta palo­ka­lus­toa, plo­ke­ja, vesi­säi­liö jää­tien tekoon, ank­ku­rei­ta, ket­tin­ke­jä, Loko­mon iso ala­sin, Peko-man­ke­li käyt­tö­oh­jei­neen, Sin­ge­rin ompe­lu­ko­ne ja sahan rau­tai­nen tun­nus, joka sel­lai­se­naan voi­si toi­mia vaik­ka­pa Pate­nie­mi-Seu­ran logonakin.

Veto­re­ki, jota oli aikoi­naan käy­tet­ty työn­joh­ta­jien kul­jet­ta­mi­seen, oli haus­kan­nä­köi­nen lai­te. Sep­po Barck ker­toi, että Aino­lan lii­ken­neo­sas­tol­ta löy­tyy savo­toil­le veto­lait­tee­na käy­tet­ty, taka­pyö­rän piik­ki­ren­kaal­la varus­tet­tu, Har­rik­ka eli Har­ley David­son vuo­del­ta 1939, jon­ka voi­si tuo­da esil­le yhdes­sä veto­lait­teen kanssa.

Hän myös toi esil­le sen, että kun ihmi­set lah­joit­ta­vat museol­le tava­roi­taan, niin heil­lä saat­taa olla se käsi­tys, että nii­tä tulee sit­ten myös esil­le. Mut­ta usein tähän ei näy­tä ole­van mah­dol­li­suuk­sia, mikä on harmillista.

– Säi­ly­tys­ti­lois­ta on jat­ku­va puu­te. Nyt­kään ei ole käy­tös­säm­me yhtään yli­mää­räis­tä tilaa. Tämä­kin tila toi­mii omal­la taval­laan säi­ly­tys­ti­la­na, ker­toi Pasi Kovalainen.

Luu­pin tilo­ja löy­tyy tätä nykyä Hau­ki­pu­taal­ta, Kii­min­gis­tä ja kol­me tilaa Rus­kos­ta. Rahaa­kaan ei ole lii­kaa. Luu­pin kaik­ki käyt­tö­me­not ovat noin vii­si miljoonaa.

– Museo­ti­lo­ja meil­lä on Pate­nie­men lisäk­si Poh­jois-Poh­jan­maan museo, Mati­lan talo, Oulun­sa­lon koti­seu­tu­museo, Tur­kan­saa­ri, Ora­van kou­lu­museo, Kie­rik­ki ja Lin­nan kel­la­ri. Työn­te­ki­jöi­tä niis­sä on pari­sen­kym­men­tä. Pate­nie­men saha­museon hoi­ta­ja­na toi­mii Tuu­la Turu­nen.

Mikä­li Pate­nie­mes­sä halut­tai­siin saa­da joi­ta­kin tilo­ja ja esi­nei­tä tänä vuon­na esil­le, niin seu­ran pitäi­si teh­dä saha­museo­ha­ke­mus ennen kesää, ilme­ni Kova­lai­sen vie­rai­lun aikana

– Seu­ran pitäi­si sitou­tua hank­kee­seen omal­la tal­koo­työl­lään. Asi­aa voi­tai­siin vie­dä eteen­päin vähän ker­ral­laan. Esi­mer­kik­si ensi kesä­nä voi­tai­siin ottaa käyt­töön vaik­ka­pa yksi huo­ne. Hal­lin­ta pitäi­si olla Luu­pil­la. Toi­saal­ta hen­ki­lö­kun­ta­ti­lan­ne on aina huo­le­nai­he, huo­maut­ti Pasi Kovalainen.

Sep­po Barck puo­les­taan visioi, että kaik­kien esi­nei­den pitäi­si olla jos­sain vai­hees­sa esil­lä. J. G. Berg­bo­min, sahan muis­to­mer­kik­si suun­ni­tel­tu raa­mi, voi­si sijai­ta lähei­ses­sä Hed­ma­nin puistossa.

– Sijoi­tus­suun­ni­tel­ma pitäi­si teh­dä yhdes­sä Oulun Infran kans­sa. Esi­ne­muis­to­mer­kin koh­dal­la pitää huo­mioi­da myös tur­val­li­suus­te­ki­jät. Kau­pun­ki voi­si myös ottaa muis­to­mer­kin hal­lin­taan­sa eli seu­ra voi­si sen lah­joit­taa kau­pun­gil­le, hok­saut­ti Kovalainen.

Oulun kau­pun­gil­le on tulos­sa uusi kokoel­ma­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mä. Van­has­sa jär­jes­tel­mäs­sä on noin 56 000 esi­net­tä, jot­ka siir­ty­vät migraa­tion myö­tä uuteen jär­jes­tel­mään. Noin 30 000 esi­net­tä on vie­lä siir­tä­mät­tä digi­taa­li­seen muo­toon. Lisäk­si jär­jes­tel­mään siir­re­tään 150 000 valokuvaa.

Jär­jes­tel­män pitäi­si olla val­mii­na tämän vuo­den lop­puun men­nes­sä. Kau­pun­gil­la on myös uuden museon raken­ta­mi­nen edes­sä. Jou­lu­kuus­sa jär­jes­te­tään ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu ja sen mukai­ses­ti uuden ase­ma­kaa­van pitäi­si olla val­mii­na vuo­den 2023 syys­kuus­sa, jon­ka jäl­keen alkaa työmaa.

Museo on muka­na vii­des­sä Oulu2026 hank­kees­sa, joi­hin kuluu mm. ter­va­kaup­pa ja meren­kul­ku sekä mie­len­ter­vey­teen liit­ty­vä näyt­te­ly. Uusil­la tek­nii­koil­la saa­daan näyt­te­lyis­tä mie­len­kiin­toi­sem­pia. Val­mis­ta pitäi­si olla alku­vuo­des­ta 2026, joka on Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­si. Tämä näkyy myös rahoi­tuk­ses­sa. Voi­tai­siin­ko kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­hank­kei­siin yhdis­tää myös saha­museon kehittäminen?

– Mik­si­päs ei, tote­aa Pasi Kovalainen.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.