Pate­nie­men his­to­rial­li­nen rait­ti tutuksi

Vii­kon­vaih­tees­sa Oulus­sa vie­tet­ty­jen val­ta­kun­nal­lis­ten koti­seu­tu­päi­vien ret­ki suun­tau­tui lau­an­tai­na Pate­nie­men idyl­li­seen ja his­to­rial­li­seen sahan rait­tiin sekä Hau­ki­pu­taan kir­kon seu­tuun. Ainut­laa­tui­sia koh­tei­ta sai­vat ylpeä­nä esi­tel­lä ret­kien ohjel­mas­ta vas­tan­neet Pate­nie­mi-seu­ra ja Haukipudas-seura.

Ensim­mäi­se­nä etap­pi­na oli Hon­ka­pirt­ti, Pate­nie­men yhtei­sö­ta­lo, joka urhei­lu­kent­ti­neen on kaut­ta aiko­jen koon­nut sii­pien­sä suo­jiin alu­een harrastus‑, lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­toi­min­nan. Pate­nie­men kou­lun 5A-musiik­ki­luok­ka lau­loi koti­seu­tu­väel­le – pit­käs­tä aikaa pääs­tiin esiin­ty­mään koron­tauon jälkeen.

Pate­nie­men kou­lun reh­to­ri Mat­ti Kui­va­mä­ki ja apu­lais­joh­ta­ja Meri Aat­sin­ki-Hämä­läi­nen taus­toit­ti­vat Pate­nie­men sahan rai­tin his­to­ri­aa, ker­toi­vat sahayh­tei­sön elä­män­me­nos­ta ja tie­to­jen keruus­ta, jos­sa Pate­nie­mi-seu­ra on ollut kan­ta­va voi­ma yhteis­työs­sä kou­lun kans­sa. Alu­een his­to­rias­ta Pate­nie­mi-seu­ra on jul­kais­sut kol­me historiakirjaa.

Kun noin vuo­si­kym­men sit­ten mie­tit­tiin miten koti­seu­tu­his­to­ri­aa voi­tai­siin vie­lä laa­jem­min tuo­da tutuk­si nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le ja uusil­le asuk­kail­le, ryh­dyt­tiin teke­mään Pate­nie­men Rait­ti ‑ulkoi­lu­reit­tiä. Se joh­dat­taa kul­ki­jan tär­keil­le pai­koil­le, joil­le on pys­ty­tet­ty 12 info­kylt­tiä ker­to­maan his­to­rias­ta sekä sahal­la ja lai­va­var­vil­la eli ‑tela­kal­la työs­ken­nel­leis­tä henkilöistä.

Kyl­teis­sä on kuvia eri aika­kausil­ta, lyhyi­tä teks­te­jä sekä qr-koo­de­ja, joi­den takaa löy­tyy Pate­nie­men kou­lun oppi­lai­den kerää­miä haas­tat­te­lu­ja, ker­to­muk­sia ja lau­lu­ja. Kai­kil­le luok­ka-asteel­le on raken­net­tu rai­tis­ta myös oppi­mi­sa­lus­ta. Pate­nie­men kou­lu pal­kit­tiin 2016 Poh­jois-Poh­jan­maan ympäristötietoisuuspalkinnolla.

Pate­nie­men kou­lun oppi­laat ovat hyvin innos­tu­nei­ta alu­een­sa his­to­rias­ta, ker­toi­vat opet­ta­jat. Kou­lul­la toi­mii myös historiakerho.

Pate­nie­men sahan museol­le joh­ta­neen käve­ly­ret­ken alku­pääs­sä Hon­ka­pir­tin vie­res­sä sijait­se­vat idyl­li­set punai­set “Pori­lan” talot. Ne sai­vat aikoi­naan nimen­sä sii­tä, että Poris­ta vär­vät­tiin sahal­le ammat­ti­tai­tois­ta työ­vä­keä, joka aset­tui asu­maan taloi­hin. Raken­nus­ten ilme on saa­nut vai­kut­tei­ta Nor­jas­ta ja Ruot­sis­ta. Kau­niit talot ihas­tut­ti­vat, saman tyyp­pi­siä on lisää rai­tin varrella.

Kylän­rait­ti sai kii­tos­ta kau­neu­des­ta ja viih­tyi­syy­des­tä. Ympä­ris­töä ja raken­nuk­sia on hoi­det­tu hyvin. Rait­tia reu­nus­ta­vat kook­kaat pyl­väs­haa­vat näyt­tä­vät upeilta.

Pate­nie­mes­sä har­joi­tet­tiin lai­van­ra­ken­nus­ta jo 1600-luvul­la. Oulu­lai­set lii­ke­mie­het perus­ti­vat Pate­nie­men suu­ren lai­va­veis­tä­mön 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä. Kaup­pa­neu­vos Berg­bo­mil­le lai­va­var­vi siir­tyi 1865, ja hän perus­ti Pate­nie­meen kak­si­raa­mi­sen höy­ry­sa­han 1873. Kou­lu Pate­nie­meen avat­tiin samaan aikaan. Jo aiem­min Berg­bom oli perus­ta­nut Iin Kes­ti­län sahan ja hänen hal­lus­saan oli­vat monien Suo­men saho­jen ohel­la myös Mau­nun höy­ry­sa­ha Hau­ki­pu­taal­la ja Koi­te­lin van­ha vesisaha.

Suu­rim­mil­laan Pate­nie­men saha työl­lis­ti yli 1000 hen­ki­löä 1940- ja 1950-luku­jen tait­tees­sa. Ab Uleå Oy siir­tyi 1935 Oulu Oy:lle. Pate­nie­mi lii­tet­tiin Hau­ki­pu­taas­ta Oulun kau­pun­kiin 1965.

Sahan omis­ta­jak­si 1986 tul­lut Veit­si­luo­to Oy lopet­ti sahauk­sen 1990. Pate­nie­men puu­ra­ken­tei­nen suur­sa­han raken­nus vuo­del­ta 1907 ja sen vie­res­sä ollut tii­li­nen voi­ma-ase­ma tuhou­tui­vat tuli­pa­los­sa 1995.

Sahayh­tiö oli aikoi­naan maa­ta­lous­tuot­tei­den suh­teen hyvin oma­va­rai­nen, ja yhtiö piti muu­ten­kin hyvää huol­ta väes­tään ja koko kyläs­tä. Kar­ja­ta­lous päät­tyi Pate­nie­mes­sä 60-luvul­la. Pate­nie­men sahan museo sijait­see 1850-luvul­ta peräi­sin ole­vas­sa lai­va­var­vin varas­to­ra­ken­nuk­sen päässä.

Sahat ovat vii­me vuo­si­na herät­tä­neet pal­jon kiin­nos­tus­ta Oulussa.

– Onhan alu­eel­la ollut tois­ta­kym­men­tä sahaa, ker­toi Tyt­ti Iso­hoo­ka­na-Asun­maa, joka on toi­mi­nut oppaa­na sahois­ta ker­to­vil­la koti­seu­tu­ret­kil­lä kuten myös Hau­ki­pu­taan kir­kon esit­te­li­jä­nä puo­li­son­sa Mart­ti Asun­maan kanssa.

Pate­nie­mi-seu­ran puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck oli tyy­ty­väi­nen lau­an­tai­päi­vän antiin.

– Kou­lun väki oli paneu­tu­nut hie­nos­ti esit­te­lyi­hin ja ohjel­maan, kuten seu­rat­kin, kiit­te­li Barck.

Ilol­la voi­tiin tode­ta, että Pate­nie­mel­lä on lois­ta­va men­nei­syys, mut­ta myös tulevaisuus.

Pate­nie­mi eli Pate­la sijait­see van­han nelos­tien eli Hau­ki­pu­taan­tien var­rel­la vajaat 10 kilo­met­riä Oulun kau­pun­gin kes­kus­tas­ta poh­joi­seen. Alue on suo­sit­tu asui­na­lu­ee­na, van­haa vaa­li­taan ja uut­ta raken­ne­taan. Kou­lut ovat täyn­nä. Uusi asui­na­lue nousee Pate­nie­men­ran­taan. Rai­tin var­rel­la ole­van koi­vik­koa­lu­een val­jas­ta­mi­ses­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le on sen sijaan kiis­tel­ty­kin. Asuk­kai­ta alu­eel­la on run­saat 4000.

Koti­seu­tu­päi­vien ret­ki jat­kui Hau­ki­pu­taal­le Tyt­ti Iso­hoo­ka­na-Asun­maan opas­tuk­sel­la. Hau­ki­pu­taal­la tutus­tut­tiin kirk­koon, koti­seu­tu­museoon ja Hau­ki­pu­taan ensim­mäi­seen kan­sa­kou­luun Wirkkulaan.

Tänä vuon­na 70 vuot­ta täyt­tä­vä Hau­ki­pu­das-seu­ra jul­kai­si tänä kesä­nä kir­kon seu­dun his­to­rias­ta ker­to­van Hau­ki­pu­taan Perin­ne­po­lul­la ‑opas­kir­jan.