Palo­kun­ta har­joit­te­li savusu­kel­lus­ta Ran­ta­poh­jan van­hois­sa toimitiloissa

Ran­ta­poh­jan käy­tös­tä pois­te­tun Huvi­po­lun kiin­teis­tön pihal­le park­kee­ra­tut paloau­tot ja sisä­ti­lois­ta nouse­va savu herät­ti­vät monien hau­ki­pu­taa­lais­ten huo­mion viik­ko sit­ten tiis­tai­na. Tuli­pa­lon sijaan kysees­sä oli kui­ten­kin Hau­ki­pu­taan palo­kun­nan savusu­kel­lus­har­joi­tus, jol­lai­seen palo­lai­tok­sen hen­ki­lös­tö kokoon­tuu kol­mes­ti vuodessa.

Ennen har­joi­tuk­sen alkua paloe­si­mies Rami Kata­ja­mä­ki käy Huvi­po­lun kel­la­ris­sa käyn­nis­tä­mäs­sä savu­ko­neen. Konees­ta tule­va savu ei ole myr­kyl­lis­tä, toi­sin kuin aidos­sa palo­ti­lan­tees­sa syn­ty­vä savu.

– Tämän­ker­tai­nen har­joi­tus on kyl­mä­sa­vu­har­joi­tus, eli käy­täm­me siis kein­osa­vua. Har­joi­tuk­sen aika­na kui­ten­kin kuvi­tel­laan että palo­ti­lan­ne oli­si oikea, ja koh­tees­sa men­nään mata­la­na eteen­päin, Kata­ja­mä­ki kertoo.

Paloe­si­mies on käy­nyt pii­lot­ta­mas­sa koh­tee­seen myös savun kes­kel­le louk­kuun jää­nyt­tä uhria esit­tä­vän nuken. Har­joi­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on etsin­tä, ja har­joi­tus­ta suo­rit­ta­van savu­pa­rin tavoit­tee­na on löy­tää nuk­ke ja kul­jet­taa se ulos. Teh­tä­vä voi kuu­los­taa hel­pol­ta, mut­ta sitä se ei san­kan savun kes­kel­lä kel­la­rin pimey­des­sä ole.

– Kun et näe mitään, on toi­mit­ta­va vais­ton varas­sa. Käy­tän­nös­sä sil­loin kul­je­taan sei­niä pit­kin tun­nus­tel­len yksi tila ker­ral­laan, jot­ta iso­kin tila tulee tut­kit­tua mah­dol­li­sim­man tarkasti.

Kata­ja­mäen mie­les­tä Huvi­po­lun kel­la­ri on ihan­teel­li­nen har­joi­tus­paik­ka savusu­kel­lus­ta varten.

– Sain kel­la­ri­ker­rok­ses­ta oikeas­taan kai­ken päi­vän­va­lon pois, ja kun kel­la­ri vie­lä täy­te­tään savul­la, saa­daan har­joi­tuk­seen sopi­vas­ti haas­tet­ta. Tila on iso ja hyvä – ainoas­taan lukit­ta­via ovia oli­si voi­nut olla enem­män, niin oltai­siin samal­la saa­tu har­joi­tel­la ovien sahaus­ta tai lukon poraa­mis­ta, ker­too Katajamäki.

Täl­lä ker­taa har­joi­tuk­seen osal­lis­tuu Kata­ja­mäen lisäk­si nel­jä hen­ki­löä, eli savu­pa­rin lisäk­si har­joi­tuk­seen saa­daan muo­dos­tet­tua suojapari.

– Suo­ja­pa­ri­na toi­mi­vat sam­mu­tusau­ton kul­jet­ta­ja, joka huo­leh­tii pum­pun ja veden savu­pa­ril­le, sekä säi­liö­au­ton kul­jet­ta­ja, joka hoi­taa lisäveden.

Har­joi­tus alkaa ulkoa – har­joi­tuk­seen osal­lis­tu­vat yksi­kön jäse­net toi­mi­vat, kuin oli­si­vat juu­ri saa­pu­neet aidol­le häly­tys­teh­tä­väl­le. Pelas­ta­jat vetä­vät pääl­le asian­mu­kai­set suo­ja­va­rus­teet, ja pian savu­pa­ri syök­syy nyt jo savun täyt­tä­mään por­taik­koon pai­ne­let­ku kai­na­los­sa. Suo­ja­pa­ri jää ulos tark­kai­le­maan, Kata­ja­mä­ki seu­raa savu­pa­ria pie­nen etäi­syy­den pääs­tä. Hän ker­too, että halu­aa kou­lu­tus­ti­lan­tees­sa jää­dä kau­em­mas seu­rai­le­maan savu­pa­rin työskentelyä.

– Näen läm­pö­ka­me­ran kaut­ta san­kas­sa­kin savus­sa, miten pari toi­mii, onko toi­min­ta loo­gis­ta ja että löy­tyy­kö uhri. Kun en puu­tu lii­kaa, saa­daan aikaan kou­lu­tuk­sel­li­nen ote. Kaik­ki­han tääl­lä tänään ole­vat ovat koke­nei­ta ammat­ti­mie­hiä, mut­ta todel­li­sia etsin­tä­ti­lan­tei­ta ei vält­tä­mät­tä osu koh­dal­le usein. Tavoit­tee­na on taa­ta kai­kil­le jon­kin­lai­nen oppi­mis­ko­ke­mus, sanoo Katajamäki.

Huvi­po­lun palo­hä­ly­tin alkaa soi­da, kun ensim­mäi­nen savu­pa­ri on vie­lä kel­la­ris­sa. Savu on nyt sank­kaa myös ylä­ker­ran puo­lel­la. Kata­ja­mä­ki on kavun­nut ylös kel­la­ris­ta het­keä aiem­min, ja pian ensim­mäi­nen savu­pa­ri seu­raa peräs­sä. Pelas­tet­ta­vaa poti­las­ta ei kui­ten­kaan näy.

– Se on tosi vai­keas­sa pai­kas­sa, kuu­luu kom­ment­ti ensim­mäi­se­nä vuo­ros­sa olleilta.

Pikai­sen palau­te­kier­rok­sen jäl­keen toi­nen savu­pa­ri läh­tee sukel­ta­maan kel­la­riin Kata­ja­mä­ki vana­ve­des­sään. Ensim­mäi­se­nä sukel­lus­vuo­ros­sa olleet jää­vät ulko­puo­lel­le suo­ja­pa­rin virkaan.

Kuluu vii­si, sit­ten kym­me­nen ja vii­si­tois­ta minuut­tia. Suo­ja­pa­ri huik­kaa radiol­la savu­pa­ril­le, että vart­ti on täyn­nä. Pian savu­pa­rin hap­pi­pul­lot alka­vat ujel­taa tyh­je­ne­mi­sen merkiksi.

Paria minuut­tia myö­hem­min kel­la­rin por­tais­ta kuu­luu koli­naa. Ensin ulos astuu Kata­ja­mä­ki, sit­ten savu­pa­ri, jois­ta jäl­kim­mäi­sel­lä on olal­laan pelas­tus­ta kai­van­nut nuk­ke. Ulko­na odot­ta­neet kysy­vät, löy­tyi­kö uhri helposti.

– Noh, vähän saa­toin viit­toa oike­aa suun­taa, Kata­ja­mä­ki virnistää.

 

Huvi­pol­ku 6 puretaan

Pai­kal­lis­leh­ti Ran­ta­poh­jan van­ha toi­mi­ta­lo Hau­ki­pu­taal­la osoit­tees­sa Huvi­pol­ku 6 on pää­tet­ty pur­kaa pois tar­peet­to­ma­na. Pur­ku­lu­pa on käsit­te­lys­sä Oulun kau­pun­gin eli­mis­sä. Pur­ku­yri­tys­kin on jo valit­tu. Tavoit­tee­na on, että pur­ku tapah­tuu alka­neen kevät­tal­ven aikana.

Ran­ta­poh­ja muut­ti Huvi­po­lul­ta kesäl­lä 2019 Hau­ki­pu­taan kes­kus­taan osoit­tee­seen Revon­tie 2. Ran­ta­poh­jan kont­to­ri ja sivun­val­mis­tus toi­mi­vat Huvi­po­lul­la vuo­des­ta 1989 läh­tien, ja toi­mi­tus muut­ti tiloi­hin vuon­na 1997.

Huvi­po­lun kiin­teis­tön ensim­mäi­nen osa val­mis­tui oma­ko­ti­ta­lok­si 1970-luvun alku­puo­lel­la ja sitä laa­jen­net­tiin yli 20 vuot­ta sit­ten. Ennen Ran­ta­poh­jan aiko­ja kiin­teis­tös­sä oli toi­mi­nut kuk­ka­kaup­pa ja baa­ri. Siel­lä oli har­joi­tet­tu myös huonekalukauppaa.

Kiin­teis­tön ton­til­le on teh­ty kaa­va­muu­tos, joka mah­dol­lis­taa asuin- ja liikerakentamisen.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ