Pal­jon var­ti­jat — Kil­pi­rau­ha­nen ja lisäkilpirauhanen

Kil­pi­rau­ha­nen on koko eli­mis­tön aineen­vaih­dun­taa ja elin­toi­min­to­ja sää­te­le­viä kil­pi­rau­has­hor­mo­ne­ja val­mis­ta­va, varas­toi­va ja veren­kier­toon vapaut­ta­va rau­ha­nen. Tämä per­ho­sen­muo­toi­nen, noin 25 gram­maa pai­na­va rau­ha­nen kur­kun­pään ala­puo­lel­la vai­kut­taa hyvin koko­nais­val­tai­ses­ti koko eli­mis­tön toi­min­taan ja hyvinvointiin.

Lisä­kil­pi­rau­ha­set ovat puo­les­taan pie­niä umpie­ri­tys­rau­ha­sia, jot­ka sijait­se­vat yleen­sä kil­pi­rau­ha­sen taka­pin­nal­la. Rau­ha­sia on pää­sään­töi­ses­ti nel­jä, mut­ta joka kym­me­nen­nel­tä ihmi­sel­tä nii­tä löy­tyy vii­des­kin. Nii­den teh­tä­vä­nä on tuot­taa eli­mis­tön kal­sium­ta­sa­pai­noa sää­te­le­vää parat­hor­mo­nia, joka vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti luus­toon ja munuai­siin sekä D- vita­mii­nin väli­tyk­sel­lä suolistoon.

Kil­pi­rau­has- ja lisä­kil­pi­rau­has­sai­rauk­sis­sa oire­kir­jo on laa­ja ja moni­muo­toi­nen. Esi­mer­kik­si väsy­mys, lihas­heik­kous ja haas­teet kog­ni­tii­vi­sis­sa tai­dois­sa herät­tä­vät vali­tet­ta­van hel­pos­ti ensim­mäi­se­nä epäi­lyn masen­nus­ti­las­ta, jol­loin oireit­ten var­si­nai­nen syy saat­taa jää­dä sel­vit­tä­mät­tä. Pelk­kien oirei­den perus­teel­la ei voi­da teh­dä joh­to­pää­tös­tä sai­rau­den laa­dus­ta, perus­tut­ki­muk­se­na tulee aina olla verikokeet.

Kil­pi­rau­ha­sen toi­min­ta­häi­riöt ovat ylei­sim­min joko vajaa- tai lii­ka­toi­min­taa. Kil­pi­rau­ha­sen syö­pä­tau­dit ovat mel­ko har­vi­nai­sia, ja kil­pi­rau­ha­sen klii­ni­ses­ti havai­tuis­ta kyh­myis­tä­kin vain noin 5 % on pahan­laa­tui­sia. Lap­sil­la ja nuo­ril­la kil­pi­rau­ha­sen toi­min­ta­häi­riöt ovat suh­teel­li­sen har­vi­nai­sia. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si kil­pi­rau­ha­sen vajaa­toi­min­taa sai­ras­taa liki 350 000 henkilöä.

Kil­pi­rau­has­sai­rauk­sien par­hai­ta asian­tun­ti­joi­ta ovat endo­kri­no­lo­git, joi­ta on Suo­mes­sa vali­tet­ta­van vähän ver­rat­tu­na alaan liit­ty­vien sai­ras­tu­nei­den määrään.

Aihee­seen paneu­tu­neet poti­las­jär­jes­töt ovat usein se taho, jol­la on tar­jo­ta uusin­ta, tut­ki­muk­seen ja koke­muk­seen poh­jau­tu­vaa tie­toa sekä apua ja tukea sai­ras­tu­neil­le lähei­si­neen. Oulun Seu­dun KILPI ry on Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun hyvin­voin­tia­lueil­la toi­mi­va poti­las­jär­jes­tö. Yhdis­tys on val­ta­kun­nal­li­sen Kil­pi­rau­has­liit­to ry:n jäsen, ja toi­mi­nut jo 25 vuo­den ajan. Jäse­niä yhdis­tyk­ses­sä on yli 1000 ja toi­min­ta moni­puo­lis­ta – jäse­nil­to­ja ja ver­tais­ta­paa­mi­sia, luen­to­ja ja ret­kiä jär­jes­te­tään sään­nöl­li­ses­ti myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­la. Oulun seu­dun KILPI ry:n sään­nöl­lis­tä ver­tais­toi­min­taa jär­jes­te­tään yli 10 paikkakunnalla. 

Oulun Seu­dun KILPI ry:n maa­lis­kuus­sa 2023 aloit­ta­ma “YHDESSÄ ETEENPÄIN — Kil­pi­koor­di­naat­to­rin kans­sa” –han­ke pyr­kii ver­tais­tuel­li­sen, hyvin­voin­tia ja voi­ma­va­ro­ja lisää­vän poti­las­jär­jes­tö­työn kehit­tä­mi­seen sekä vies­tin­tään, joka edis­tää kil­pi­rau­has- ja lisä­kil­pi­rau­has­sai­rait­ten hyvin­voin­tia ja lisää yleis­tä tie­toa ja ymmär­rys­tä ko. sai­rauk­sis­ta. Han­ke on sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön rahoit­ta­ma. Han­ke jal­kau­tuu Kan­sain­vä­li­sen kil­pi­rau­has­vii­kon (25.–31.5.2023) tii­moil­ta jaka­maan tie­toa ja esit­tei­tä myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­le. Esi­mer­kik­si Kii­min­gin kir­jas­tos­sa vie­rail­laan pop up –pis­teel­lä tors­tai­na 25.5. klo 13–15. Hau­ki­pu­taan oma ver­tais­ryh­mä kokoon­tuu to 25.5. kel­lo 17 alkaen Lou­nas-Kah­vi­la Nyymannissa.

Anu Uusi­ta­lo

Koor­di­naat­to­ri

YHDESSÄ ETEENPÄIN — Kil­pi­koor­di­naat­to­rin kans­sa ‑han­ke

Läh­tee­nä käy­tet­ty: Kil­pi­rau­has­liit­to 2023