Tulevina vuosina Oulussa tapahtuu paljon. Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan vauhti kiihtyy investointien suhteen seuraavien kolmen vuoden ajan. Kaikkiaan Oulun kaupungin investointien tarve on noin 200 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2023–2025 aikana.
Vuonna 2023 suurimpia kaupungin investointeja ovat Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, kaupungintalo, Lyseo, Lintulammen ja Maikkulan koulut sekä pääkirjasto. Suurimpien investointien joukossa on myös Kiiminkijoen koulun investointi, joka näkyy talousarviossa ja ‑suunnitelmassa vuosille 2023–2025. Sen kokonaiskustannus nousee yli 15 miljoonaan euroon. Investoinnista ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöstä.
Virpiniemi puolestaan on kaupungille tärkeä strateginen investointi. Siitä halutaan kehittää monipuolinen urheilun ja liikkumisen sekä matkailun keskus. Laajala esittääkin, että Oulun kaupunki perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on etsiä yksityisiä sijoittajia Ouluun ja vastata tärkeiksi määriteltyjen investointien koordinoinnista.
Sen lisäksi, että kaupunki investoi tulevina vuosina voimakkaasti itse, on sen alueella lukuisia ja merkittäviä yksityisiä investointeja kuten Nokian ja Junnikkalan sahan investoinnit. Investointeja rahoitetaan Oulussa seuraavina vuosina vuosikatteella ja kassarahoituksella. Vuosikate vuodelle 2023 on 99,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 talousarvio on kolmas perättäinen talousarvio, jonka kaupunki tekee epävarmuuden vallitessa.
– Korona ja Venäjän hyökkäyssota sekä sodan seurauksena syntynyt energiakriisi vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja heijastuvat Suomessa myös kuntatalouteen, Laajala korostaa.
Kaupungin lainamäärä ei seuraavina vuosina kasva, koska kaupunki käyttää sairaalakiinteistöjen myynnistä saadun myyntivoiton kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lainojen takaisinmaksuun ja investointien rahoitukseen. Tällä hetkellä Oulun kaupungin lainamäärä on noin 582 miljoonaa euroa eli noin 2 750 euroa asukasta kohti ja ensi vuonna 2 808 euroa per asukas. Seuraavina vuosina se nousee nopeasti noin 4 000 euroon asukasta kohti.
Kaupunginjohtajan esityksen mukaan talousarvio on noin 723 miljoonaa euroa ja 23 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennusteen mukaan talousarvio on vielä seuraavanakin vuonna ylijäämäinen, minkä jälkeen se kääntyy alijäämäiseksi. Ylijäämän taustalla on Laajalan mukaan kertaluontoisten kiinteistökauppojen lisäksi verotulojen kasvu. Ensi vuonna kaupungin tuloveroprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.
Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus vaikuttaa merkittävästi Oulun kuntatalouteen ja toimintaan. Kaupungin talousarvio pienenee 1,4 miljardista noin 700 miljoonaan euroon. Verotulot ja valtionosuudet pienenevät. Konsernijohtaja Ari Alatossavan mukaan kaupunki jää kuitenkin ensi vuonna voimaan tulevassa uudistuksessa jonkin verran voitolle, mikäli asiat lasketaan suoraan euroina.
– Kaupunki jää lievästi plussalle, kun huomioon otetaan kaikki leikkaukset ja muutosrajoittimet.
Sivistys- ja kulttuuritoimen osuus kaupungin henkilöstömenoista on hyvinvointialueuudistuksen jälkeen noin 80 prosenttia ja ulkoisista toimintamenoista 56 prosenttia. Muuttuneen tilanteen vuoksi sivistys- ja kulttuuripalveluihin perustetaan uusi lautakunta, jonka päätehtävinä ovat hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuri ja liikunta. Lisäksi lautakunnan alaisuuteen perustetaan johtajan virka hyvinvoinnin edistämistehtävää varten.
Koska kaupungin on tulevaisuudessa etsittävä säästöjä sieltä, missä menotkin ovat, on päättäjillä ja virkamiehillä tulevaisuudessa luvassa tiukkaa pohdintaa sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkon parissa.
Vuonna 2019 Oulun kaupungissa tehtiin talouden ulkoisen arvioinnin raportti, joka käynnisti merkittävät säästötoimet. Suunnitelman toimeenpano päättyy Päivi Laajalan mukaan toimintaympäristön muutoksien myötä, ja toteutumatta jää noin 23 miljoonan euron säästöt.
– Näin ollen meidän on tarve miettiä uusia toimenpiteitä ja käynnistää uusia toimenpiteitä. Niin vaikeaa kuin se onkin, niin on syytä tarkastella sivistys- ja kulttuuritoimen palveluverkkoa. Lapsien määrä vähenee ja valtionosuuksien määrä pienenee kolme miljoonaa euroa vuodessa, Laajala kuvailee tilanteen haastavuutta.
Talousarvion 2023 käsittely
Päätöksenteko vuoden 2023 talousarviosta noudattaa seuraavaa aikataulua:
• Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 4.10.2022
• Kaupunginhallituksen budjettiriihi 20.10. –21.10.2022
• Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 8.11. ja 14.11.2022
• Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely alkaa 28.11.2022
• Kaupunginvaltuuston päätökset 12.12.2022
Kiiminkijoen koulu
• Kiiminkijoen koulu korvataan uudisrakennuksella ja vanha koulu puretaan pois.
• Uuden koulun rakentamista on suunniteltu Kiiminkipuiston koulun yhteyteen.
• Kokonaiskustannus on yli 15 miljoonaa euroa, ja hanke ajoittuu pääosin vuosille 2024–2025.
• Uusi alakoulu on selvityksessä mitoitettu nykyistä pienemmäksi.
• Kiimingin kouluverkkoa on tarkoitus tulevaisuudessa tiivistää ja karsia luopumalla Tirinkylän ja Ylikylän sivukouluista, joiden tilat ovat lautakunnan päätöspapereiden tekstin mukaan pieniä, puutteellisia ja osin epätarkoituksenmukaisia. Sivukouluja koskevat päätökset tehdään myöhemmin erikseen.
• Kiiminkijoen koulun investoinnista ei vielä ole tehty päätöstä.
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.