Tuleva vuosi asettaa Oulun kaupungin yhteisötoiminnan uusiin puitteisiin. Se, mihin ollaan menossa on yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukan mukaan vielä umpilatu, määränpää on tiedossa, mutta polkuja sinne on tarjolla monia. Suurimmat haasteet synnyttää yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen kanssa ja isoimmat mahdollisuudet kumpuavat uudesta hyvinvointi‑, kulttuuri- ja liikuntalautakunnasta, jonka alle Oulun yhteisötoiminta ja osallisuus siirtyy, pois sivistys-ja kulttuurilautakunnan alaisuudesta, ja osin koulumaailman varjosta.
– Kaupungin yhteisötoiminnassa tärkeintä on herättää luottamusta kaupunkiorganisaation ja kuntalaisten välillä. Koronan vuoksi asukkaiden kohtaaminen hyytyi, ja ensi vuoden aikana tähän pitää tulla muutos, Laukka sanoo.
Korona-ajan digiloikkaa hän kuvaa osallisuuden näkökulmasta vähän liiankin hyväksi; asukkaiden tapaaminen siirtyi täysin Teamsiin, eikä väkeä eri alueilta tavoitettu toivotusti. Tämä syksyn ajan oululaisilta on kerätty ideoita siitä, miten palataan osin vanhaan, eli vaikkapa asukasiltoihin tai alueiden kuuntelemiseen ja miten näitä on syytä kehittää. Ensi vuonna nähdään näitä tuloksia.
– Tärkeintä meidän työssämme on asukkaiden kuuleminen ihan oikeasti. On kehitettävä ja sitten annettava aikaa tekemiselle. Alueelliset ja kaupungin tasoiset asukasillat ovat varmasti asukkaiden toiveissa kaikkialla Oulussa, ja näitä tullaan järjestämään. Valitettavasti tähän tarpeeseen ei ole pystytty täysin vastaamaan siten, kuin olisimme halunneet. Toivon, että vuoropuhelun kautta syntyy toimiva malli, jonka kautta saadaan yhteys asukkaisiin.
Asukasilloissa voidaan Laukan mukaan käsitellä eri alueilla niiden omia ajankohtaisia asioita, mutta myös laajemminkin kiinnostusta herättäviä asioita. Näihin yhteisötoiminnassa toivotaan asukkailta yhteydenottoja, jotta selviää, mikä milläkin alueella on ajankohtaista.
Laukka kertoo, että häntä viehättää ajatus myös kansalaiskeskusteluista, vapaasta vuoropuhelusta kahvikupin ääressä.
– Toivoisin, että tämä ottaisi tuulta alleen niin, että asukkaat, päättäjät ja virkamiehet voisivat kokoontua yhteen vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista keskustelemaan.
Ensimmäisenä, tammikuun lopussa, ovat vuorossa toimintarahaillat, jotka järjestetään jokaisella suuralueella niin, että niihin voi osallistua sekä etänä että paikan päällä. Näissä tiedotetaan muun muassa siitä, miten yhteisötoiminnan avustusten hakemisessa siirrytään jatkossa e‑avusteiseen malliin. Alueelliset toimintarahat haetaan vielä vanhaan malliin. Ensi vuoden aikana sovitetaan yhteen myös Pohteen ja kaupungin avustukset, jotta päällekäisyydet vältetään. Järjestöille tullaan tiedottamaan muutoksista hyvissä ajoin.
Asukastupien, yhteisötalojen ja ‑tilojen roolit tullaan tarkastamaan vuoden 2023 aikana, mutta tilojen tulevaisuus halutaan turvata. Yhteisötoiminnalle tulee vuoden aikana myös brändiuudistus, jonka piirissä ovat myös asukastuvat ilmeineen.
– Ensi vuoden aikana asukastupien kumppanuussopimukset tullaan uusimaan. Kello, Haukipudas ja Ylikiiminki jatkavat ehdottomasti, Pateniemen Honkapirtti siirtyy kokonaan yhteisötoiminnan vastuulle, ja sen toimintaa kehitetään, Laukka lupaa.
Asukastupien lisäksi erilaisten kohtaamispaikkojen tärkeys nousee esille Laukan puheissa. Näiden suhteen yhteistyötä kehitetään muun muassa kirjastojen kanssa.
– Yhteisötoiminnan on oltava siellä, missä ihmisetkin ovat. Jos esimerkiksi Yli-Iissä ei ole muuta paikkaa kokoontua, kirjasto on hyvä tila tähän.
Palvelukeskittymien työ tulee jatkumaan ennallaan, mutta siihenkin mausteensa antaa Pohde, ja sen toimijoiden saaminen mukaan palvelukeskittymiä kehittämään. Pake-ryhmät ovat eri suuralueilla toimivia kaupungin eri toimijoiden yhteistyöryhmiä. Myös asukasedustajat pitäisi Pasi Laukan mukaan saada kaikkialla mukaan tähän työhön, sillä kaikkialla ei näin ole. Rantapohjan alueelta hän mainitsee Jäälin ja Kellon, jossa yhteistyö on valtavan hyvää.
– Usein unohtuu myös yrityselämän edustajien kuuleminen, ja minusta pake-ryhmissä olisi tilaa myös yrittäjien edustajille.