Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi jatkokokouksessaan maanantaina Oulun kaupungin talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2026. Kokous sujui varsin nopealla aikataululla ja päätökset äänestyksineen nuijittiin alle tunnissa.
Kaupunginvaltuusto ei tehnyt talousarvion loppusummaan vaikuttaneita päätöksiä. Aiemmassa kokouksessa tehdyistä seitsemästä muutosesityksestä ja kahdesta ponsiesityksestä hyväksyttiin yksimielisesti ainoastaan Tuija Pohjolan (sd.) tekemä ponsi. Sen mukaan kaupunki tekee lisäpanostuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen valtion budjetissa kohdennettavista hankerahoista.
Valtuuston kokouksessa oli poikkeuksellisen paljon varavaltuutettuja paikalla, sillä 19 varsinaista valtuutettua oli estynyt. Ainoastaan kokoomuksen Mari-Leena Talvitiellä ei ollut varaedustajaa paikalla.
Vuoden 2024 talousarvio on noin 780 miljoonaa euroa ja alijäämää siinä on 28 miljoonaa euroa. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 60 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat noin 240 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan vuosikatteen lisäksi lainarahoituksella.
Kaupunki investoi voimakkaasti seuraavan kolmen vuoden aikana, jolloin investointimenot ovat joka vuosi 200–240 miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet keskittyvät kaupunkialueelle, niitä ovat Jääkärinkankaan monitoimitalo, Tietomaan perusparannus ja laajennus, Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, pääkirjaston perusparannus ja vuoden 2025 asuntomessut.
Kehitettäviin kärkihankkeisiin kuuluu myös Virpiniemen alue. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy myös Haukiputaan urheilupaikkarakentamiseen liittyvä ratkaisu, että keskusurheilukentän korvaava rakentaminen toteutetaan hajautetulla mallilla ensi vuodesta alkaen niin, että eri lajit, koululiikunta ja kilpaurheilu turvataan. Pateniemen Honkapirtin laajempaa korvaustarvetta selvitetään ja korvaavat tilat etsitään.
Uutta lainaa Oulun kaupunki ottaa ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa. Kaupungilla on siten lainaa yhteensä 740 miljoonaa euroa, mikä tekee 3 426 euroa/asukas. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan lainanottovaltuuksien lisäämisen 133,5 miljoonasta eurosta 138 milj. euroon.
Kaupungin verotuloprosentti on pyöristetty verohallinnon ohjeen mukaisesti lähimpään kymmenykseen ja se on ensi vuonna 7,90 %. Kiinteistöveroprosenteissa on huomioitu uusi maapohjan kiinteistövero 1,30 %. Muut kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.
Verorahoituksessa on edelleen siirtymävaihe hyvinvointialueuudistuksesta johtuen. TE-palvelu-uudistus tulee vaikuttamaan kaupungin toimintaan vuodesta 2025 lähtien.
Kaupungin henkilötyövuosien määrä on noin 6900 vuonna 2024. Sivistys- ja kulttuuritoimen henkilöstön osuus on noin 80 prosenttia kaupungin henkilöstöstä.
Edellisessä kokouksessa talousarvioon tehdyistä seitsemästä muutosesityksistä äänestettiin. Eeva-Maria Parkkisen (kesk.) tekemää esitystä pilottilinjan aloittamisesta oppilaskuljetuksiin Ylikiimingin ja Muhoksen välille ei hyväksytty äänin 45–19, 1 tyhjää ja 1 poissa. Esa Aallon (vihr.) ja muiden allekirjoittaneiden esitys 322 000 euron lisämäärärahasta peruskouluille oppimistulosten parantamiseksi ei hyväksytty äänin 39–27, poissa 1.
Kaarina Torron (sd.) ponsiesitystä, että kaupunki tarkastelee työterveyshuollon sisältöä kattavammaksi, ei hyväksytty. Torron ponsi oli pohjaesityksenä, jonka taakse asettui 19 valtuutettua ja 46 oli vastaan, 1 tyhjä ja 1 poissa.
Valtuuston kokouksessa ei puhuttu halaistua sanaa viime viikon isosta uutisesta, kaupunginjohtaja Seppo Määtän virkasuhteen päättymisestä johtajuus- ja luottamuspulan takia. Määttä ehti työskennellä kaupunginjohtajana vajaan vuoden.
Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Jarmo Husso (kok.) viittasi asiaan toteamalla, että vuoden viimeinen kokous on päättynyt, ehkä hämmentävissäkin tunnelmissa. Hän toivoi kaikesta huolimatta, että keskitytään viettämään rauhallista joulua rakkaiden ja läheisten kanssa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.