Yksityisen liikuntapaikkarakentamisen avustusta parannetaan Oulussa. Avustus nousee nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Avustuksen hintakattoa korotetaan 1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Kohennuksista päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 31.10.
Kaupunki on tukenut yksityistä liikuntapaikkarakentamista vuodesta 2019 lähtien. Avustukseen ovat oikeutettuja oululaiset urheiluseurat tai oululaisten urheiluseurojen omistamat yhtiöt ja yhteisöt. Hakijan tulee esittää realistinen rahoitussuunnitelma, hankesuunnitelma, selvitys rakennuspaikan hallinnasta sekä toimintasuunnitelma. Liikuntapaikan sijainti neuvotellaan kaupungin kanssa.
Avustuksesta ei tehdä takautuvia päätöksiä. Maksu suoritetaan hankkeen valmistumisasteen mukaan jälkirahoitteisesti erinä. Yksityisen liikuntapaikkarakentamisen tarkoituksena on edistää uusien liikuntapaikkojen syntymistä.
Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2023 tuloveroprosenteiksi 7,84.
Kiinteistöveroprosenteiksi päätettiin: vakituinen asuinrakennus 0,50, muu asuinrakennus 0,93, yleinen kiinteistövero 1,15, voimalaitos 3,10 ja yleishyödyllinen yhteisö 0,16 prosenttia. Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määritellä erillistä kiinteistöveroprosenttia.
Kokouksen aluksi oli valtuuston kyselytunti, jolloin kuultiin muun muassa vastaus Pirjo Sirviön ja SDP:n valtuustoryhmän jättämään valtuustokyselyyn, joka koskee kaupungin vuonna 2020 tekemää päätöstä ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelutoiminta.
Päättäessään valita ateria- ja puhtauspalveluiden tuottajaksi Compass Group Finland Oy:n kaupunginhallitus edellytti, että ulkoisen palveluntuottajan työn laadun tasoon eri hallintokunnissa ja liikelaitoksissa kiinnitetään erityistä huomiota. Liikkeenluovutus koski noin 240 työntekijää. Päätöksen mukaan kaupunginhallitukselle tuodaan selvitys ulkoistuksen vaikutuksista palveluihin. Koska tätä selontekoa ei kaupunginhallitukseen ole tullut, asiasta jätettiin valtuustokysely tänä keväänä. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa henkilövaihdoksista, palvelutasosta ja ‑laadusta.
Kyselyyn saadut vastaukset kokouksessa eivät tyydyttäneet, vaan aiheen käsittely jatkunee. Lisäkysymyksissä korostui, olisiko tehtävä ulkopuolisen selvitys sekä ateria- että puhtauspalvelujen laadusta.
Oulun kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen sekä kaupungin entinen yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki (kok.) on ilmoittanut luopuvansa kaikista poliittisista luottamustehtävistään. Aiemmin hän vetäytyi Oulun kaupunginjohtajan hakuprosessista sekä luopui kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkuudesta. Tapahtuvat juontuvat Matinheikin vuonna 2020 saamaan henkilökohtaiseen varoitukseen hänen toimiessaan kaupungin virassa.
Oulun poliisilaitos päätti lokakuun lopulla aloittaa esiselvityksen onko Matinheikkiä syytä epäillä rikoksesta, jotka koskevat hänen toimiaan työsuhteen etuihin kaupungin omaisuuden käyttöön liittyvissä asioissa. Esiselvityksessä tutkitaan, onko tarvetta aloittaa asiasta esitutkinta.