Nokian uusi kam­pus tuo luot­ta­mus­ta tulevaan

Nokian uuden kam­puk­sen perus­ki­vi muu­rat­tiin juh­la­vas­ti per­jan­tai­na Oulun Lin­nan­maal­la. Kam­puk­sen raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin syys­kuus­sa moot­to­ri­tien var­res­sa Rita­har­jun­tiel­lä sijait­se­val­la noin 91 000 neliön ton­til­la. Ton­til­le nousee pin­ta-alal­taan noin 55 000 neliö­met­riä ole­vat toimitilat.

Uuden kam­puk­sen perus­ki­vi muu­rat­tiin raken­nus­työ­maal­le pys­ty­te­tys­sä tel­tas­sa. Tilai­suut­ta vie­tet­tiin juh­la­vis­sa tun­nel­mis­sa tule­vai­suu­teen sekä Noki­aan ja sitä kaut­ta koko alu­een menes­tyk­seen luot­taen. Juh­la­pu­hu­ji­na oli Nokian joh­toa, elin­kei­no­mi­nis­te­ri, kau­pun­gin­joh­ta­ja ja raken­ta­jan edus­ta­ja. Kut­su­vie­rai­na oli Nokia­lai­sia, kau­pun­gin joh­toa ja hank­keen yhteistyökumppaneita.

Nokian Oulun yksi­kön joh­ta­ja Jark­ko Pyyk­kö­nen tote­si, että Nokia on ollut osa Oulua pian 60 vuot­ta. Sinä aika­na tääl­lä on kehi­tet­ty kaik­kia matkapuhelinsukupolvia.

– Uusi kam­pus on erin­omai­nen paik­ka tut­ki­muk­seen, tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja tuot­tei­den valmistukseen.

Pyyk­kö­nen sanoi, että pit­kä his­to­ria, yhteis­työ Oulun yli­opis­ton kans­sa ja kor­keas­ti kou­lu­tet­tu väki luo­vat perus­tan uusil­le­kin innovaatioille.

Nokian hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Sari Bal­dauf mai­nit­si, että tek­no­lo­gi­ses­sa kehi­tyk­ses­sä on tul­tu kau­as sii­tä, kun ensim­mäi­nen gsm-puhe­lu soi­tet­tiin 31 vuot­ta sit­ten. Hän tote­si tek­no­lo­gis­ten läpi­mur­to­jen vaa­ti­van val­ta­van mää­rän työ­tä, näke­mys­tä ja sisua.

Nokian mat­ka­pu­he­lin­ver­kot-lii­ke­toi­min­ta­ryh­män joh­ta­ja ja Suo­men maa­joh­ta­ja Tom­mi Uit­to ker­toi, että nyt raken­net­ta­va Oulun Home of Radio ‑kam­pus on Nokial­le maa­il­man­laa­jui­ses­ti mer­kit­tä­vä yksikkö.

– Meil­lä on Oulus­sa huip­pu­luo­kan radio- ja jär­jes­tel­mä­pii­rio­saa­mis­ta, johon olem­me inves­toi­neet vii­me vuo­si­na vah­vas­ti uusien rek­ry­toin­tien kaut­ta. Uusi äly­kam­pus luo erin­omai­set puit­teet raken­taa tule­vai­suu­den kas­vua ja kehi­tys­tä Suo­meen ja Ouluun.

Uit­to kävi läpi Nokian his­to­ri­aa Suo­mes­sa ja Oulus­sa, jos­sa sen juu­ret ovat vuon­na 1967 Noki­aan yhdis­ty­nees­sä Poh­jo­lan Kaa­pe­lis­sa. Nokial­la oli vuo­si­na 1981–2001 toi­min­taa myös Hau­ki­pu­taan Ukon­kai­vok­ses­sa enti­sis­sä Hyvon Kude­neu­leen tiloissa.

Nokia työl­lis­tää Oulus­sa, Espoos­sa ja Tam­pe­reel­la yhteen­sä noin 6 900 hen­ki­löä. Vuo­des­ta 2018 läh­tien yhtiö on pal­kan­nut Suo­meen noin 2 300 työn­te­ki­jää vaki­tui­siin työ­suh­tei­siin, suu­rim­mak­si osak­si eri­tyis­asian­tun­te­mus­ta vaa­ti­viin tuotekehitystehtäviin.

Sekä Uit­to että elin­kei­no­mi­nis­te­ri Mika Lin­ti­lä tote­si­vat puheis­saan, että Suo­meen tar­vi­taan lisää tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den osaa­jia. Uit­to vaa­ti työ­pe­räi­sil­le maa­han­muut­ta­jil­le suju­vam­paa maahanmuuttoprosessia.

Lin­ti­lä tote­si uuden kam­puk­sen mer­kit­tä­väk­si inves­toin­nik­si, joka vah­vis­taa koko alu­een elin­voi­maa. Hän tote­si täl­lais­ten inves­toin­tien ker­to­van uskos­ta parem­piin aikoihin.

– Eri­tyi­ses­ti täl­lai­si­na aikoi­na jokai­nen uusi inves­toin­ti on tär­keä ja arvo­kas vies­ti sii­tä, että Suo­meen kan­nat­taa inves­toi­da ja rakentaa.

Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja Päi­vi Laa­ja­la rie­muit­si ja kiit­ti, että Nokia raken­taa uuden kam­puk­sen juu­ri Ouluun. Hän tote­si han­keen ole­van kau­pun­gin tär­kein yksi­tyi­nen inves­toin­ti, jol­la on Oulun lisäk­si vai­ku­tus­ta koko Pohjois-Suomeen.

Kam­puk­sen raken­ta­jan edus­ta­ja, YIT:n toi­mia­lat-seg­men­tin joh­ta­ja Tom Ekman tote­si tii­viis­sä yhteis­työs­sä tilo­jen käyt­tä­jien kans­sa suun­ni­tel­lun uuden kam­puk­sen ole­van pal­jon enem­män kuin raken­nus. Hän sanoi, että tilois­sa yhdis­ty­vät Nokian arvot: tek­no­lo­gia, luon­to ja ihminen.

Tilai­suu­des­sa jul­kis­tet­tiin uudet tule­vai­suu­den äly­kam­puk­sen havain­ne­ku­vat. Raken­nuk­sen pää­ark­ki­teh­ti on Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to ALA. Ark­ki­teh­ti Juho Grön­holm ker­toi, että vuon­na 2025 val­mis­tu­va kam­pus koos­tuu kah­des­ta osas­ta. Toi­mis­to-osaan tulee kah­dek­san ker­ros­ta uuden ajan toi­mis­to­työ­hön sovel­tu­via tilo­ja, jot­ka ovat muun­nel­ta­vis­sa eri tar­pei­siin. Teol­li­suus­osan kes­kiös­sä on muun­tau­tu­va hal­li, jon­ka hal­kai­see lasi­kat­toi­nen sisä­ka­tu. Koko­nai­suu­den sydän on teol­li­suus- ja toi­mis­to-osien väliin jää­vä ravintolasali.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.