Toi­mit­ta­jal­ta: Mun kotikylä

Isol­la kir­kol­la eli Oulu kau­pun­gin kes­kus­tas­sa käy­des­sä­ni ihai­len siel­lä usein kau­nii­ta kau­pun­ki­nä­ky­miä ja vils­ket­tä kaduil­la. Koen ylpeyt­tä hie­nos­ta kau­pun­gis­ta, mut­ta yhtä mie­lis­sä­ni olen aina pala­tes­sa­ni takai­sin Hau­ki­pu­taal­le rau­hal­li­sem­mil­le kotinurkille.

Kulu­nut vuo­si on pakos­ta­kin avan­nut sil­miä kodin, koti­seu­dun ja lähiym­pä­ris­tön mer­ki­tyk­ses­tä, kun ei ole voi­nut läh­teä mer­ta edem­mäk­si kalaan.

Hau­ki­pu­taal­la äsket­täin pide­tys­sä yrit­tä­jä­ti­lai­suu­des­sa nos­tet­tiin tikun­nok­kaan Hau­ki­pu­taan veto­voi­ma ja ylei­sil­me. Avai­mek­si elin­voi­mal­le ja paran­nuk­sil­le nos­tet­tiin jäl­leen esil­le asuk­kai­den oman aktii­vi­suu­den mer­ki­tys, kuten hyvin­kin on jo tie­dos­sa ja koet­tu. Jak­sa­mis­ta ja onnea voi siis edel­leen toi­vot­taa toi­mi­joil­le uusiin pon­nis­tuk­siin. Sin­nik­kyyt­tä ja pit­kää pin­naa­kin tar­vi­taan, sil­lä asiat eivät aina tapah­du niin nopeas­ti kuin mihin on pie­nem­mis­sä ympy­röis­sä totut­tu. Tot­ta on sekin, kun iso lai­va saa­daan liik­keel­le, sit­ten men­nään eikä meinata.

Oulun eri alueil­la on notee­rat­tu tar­kas­ti myös kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gin kon­sep­tiin sisäl­ty­vä lupaus eri aluei­den huo­mioi­mi­ses­ta. Reu­na-alue ‑ilmai­sua pai­koin kaih­de­taan, kos­ka kylil­lä ei halu­ta keik­kua ikään kuin kui­lun par­taal­la, vaan kuu­lua tär­keäk­si osak­si yhteis­tä kaupunkia.

Suu­res­sa kuvas­sa kylil­le tär­keät asiat voi­vat tun­tua pie­nil­tä ja mität­tö­mil­tä, mut­ta asuk­kail­le nii­den arvo voi olla mit­taa­ma­ton. Esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon Halo­sen­nie­men Kol­jun maja ympä­ris­töi­neen. Kyläyh­dis­tys sai armon­ai­kaa kau­pun­gil­ta yllä­pi­tää majaa ensi vuo­den huh­ti­kuu­hun, sit­ten paik­ka myy­dään. Aktii­vusuus­kaan asias­sa ei tun­nu aut­ta­van. Lak­kau­te­tun kou­lun ja kou­lu­kyy­ti­vään­tö­jen yhtey­des­sä on jos­kus saa­tu kuul­la, että näin voi käy­dä, kun valit­see syr­jäi­sen asuin­pai­kan. Ihan näin yksioi­kois­ta ajat­te­lu ei voi olla. Halo­sen­nie­mes­sä on asut­tu aina­kin 1700-luvul­ta lähtien.

Kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­hank­keen hen­ges­sä ja muu­ten­kin, toi­von mukaan kaik­kial­la voi­daan sanoa kau­pun­gin slo­ga­nin mukaan yhtä ylpeäs­ti Mun Oulu kuin myös Mun kotikylä.