Muis­to­kir­joi­tus: Timo Hol­ma edis­ti vah­vas­ti Hau­ki­pu­taan kotiseututyötä

Hau­ki­pu­taal­la on ollut mon­ta aktii­vis­ta ja pit­kän ajan toi­mi­nut­ta sie­lun­pai­men­ta, kuten kap­pa­lai­nen Eric Fros­te­rus 1700-luvul­la, Julius Kranck 1800-luvul­la ja V.A. Virk­ku­la 1900-luvun alus­sa. Hei­dän jouk­koon voi aset­taa myös edes­men­neen Timo Hol­man (1932–2022).

Timo Hol­man toi­min­taa Hau­ki­pu­das-seu­ran edel­tä­jäyh­dis­tyk­ses­sä on myös tar­peel­lis­ta tuo­da esiin. Timo Hol­man isä Lau­ri Hol­ma oli Hau­ki­pu­das-seu­ran edel­tä­jäyh­dis­tyk­sen perus­ta­jia vuon­na 1951. Timo Hol­ma tuli vuon­na 1960 Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­jak­si ja toi­mi sii­nä teh­tä­väs­sä vuo­teen 1986 saak­ka. Tosin hän oli 1966–1974 kirk­ko­her­ra­na Toholammella.

Timo Hol­ma ja sisus­tusark­ki­teh­ti Lii­sa Paa­vo­la muo­dos­ti­vat yhdes­sä Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­työn voi­ma­kak­si­kon, joka sai pal­jon aikaan. Koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen hyväk­si monel­la tapaa toi­mi­nei­ta hen­ki­löi­tä oli mui­ta­kin, kuten Oiva Kur­ke­la, Lii­sa Paa­vo­lan avio­mies, myö­hem­min vero­hal­li­tuk­sen yli­joh­ta­ja Paa­vo Paa­vo­la ja kun­nal­lis­po­lii­tik­ko Lau­ri Ukko­la.

Timo Hol­ma teki mon­ta hyvää aloi­tet­ta. Niis­tä ensim­mäi­nen oli Hel­sin­gin yli­opis­ton Poh­jois-Poh­ja­lai­sen Osa­kun­nan koti­seu­tu­ret­ken jär­jes­tä­mi­nen Hau­ki­pu­taal­le 1961. Ret­ken aika­na yli­op­pi­laat kerä­si­vät van­ho­ja esi­nei­tä, mikä joh­ti Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­museon perus­ta­mi­seen. Se sai pai­kak­seen seu­ra­kun­nan maa-alu­eel­la sijait­se­van van­han viljamakasiinin.

Ret­ken tulok­sis­ta koot­tiin kak­si ensim­mäis­tä osaa Koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen jul­kai­suik­si vuo­si­na 1961 ja 1966. Timo Hol­man artik­ke­li kos­ki Hau­ki­pu­taal­la toi­mi­nut­ta ja alu­een his­to­ri­aa tut­ki­nut­ta pap­pia Johan Wil­helm Mur­ma­nia. Mat­ka­ku­vauk­ses­sa ”Poh­jan peril­lä” Mur­man mm. ker­toi, että Rau­man luos­ta­ri oli omis­ta­nut nii­tyn ja kala­ve­den Kel­lon Tak­ku­ran­nal­la. Tämä tie­to herät­ti spe­ku­laa­tioi­ta, joi­ta on jat­ku­nut tähän päi­vään asti. Hol­ma itse­kin käsit­te­li samaa aihet­ta Kal­tio-leh­des­sä vuon­na (1964 n:o 2) .Hau­ki­pu­das-seu­ran 50-vuo­tis­jul­kai­suun (Päris­tin v. 2001) Hol­ma kir­joit­ti artik­ke­lin vil­ja­ma­ka­sii­nien alkuhistoriasta.

1960–70 ‑luvuil­la puo­lue­po­liit­ti­sen tilan­teen takia mai­nit­tu koti­seu­tu­työn voi­ma­kak­sik­ko toi­mi Hau­ki­pu­taal­la mata­lal­la pro­fii­lil­la vält­täen tuo­mas­ta itse­ään esiin. Kii­vaan puo­lue­po­li­ti­koin­nin aika­na mm. koti­seu­tu­museo­ta esi­tet­tiin siir­ret­tä­väk­si, ja joh­to­kun­ta pel­kä­si yhdis­tyk­sen jou­tu­van vie­rai­siin käsiin.

Hau­ki­pu­taan kir­kon säh­köis­tä­mis­töi­den yhtey­des­sä vuon­na 1961 Timo Hol­mal­le tuli mah­dol­li­suus käy­dä kat­so­mas­sa kir­kon lat­tian alla ole­via hau­to­ja. Myö­hem­min hau­to­ja on tut­kit­tu arkeo­lo­gien toi­mes­ta ja tut­ki­mus­ten tulok­sia on jul­kais­tu. Hol­ma pää­si myös kir­kon ulla­kol­la näke­mään van­haan kirk­koon kuu­lu­nei­ta lau­to­ja, jot­ka oli siir­ret­ty ruo­de­lau­doik­si uuteen kirk­koon vuon­na 1762. Nois­sa lau­dois­sa oli osia Chris­tian Wilbrand­tin maalauksista.

Hol­mal­le lähei­siä ja mie­lui­sia aihei­ta oli­vat kirk­ko­maa­la­ri Mikael Top­pe­lius ja Hau­ki­pu­taan kir­kot, jois­ta hän kir­joit­ti leh­tar­tik­ke­leis­sa sekä Hau­ki­pu­das-kir­jas­sa (1986). Hän kir­joit­ti myös kap­pa­lai­sen Eric Fros­te­ruk­sen laa­ti­mas­ta kate­kis­muk­ses­ta, kun sen jul­kai­se­mis­ta oli kulu­nut 300 vuot­ta. Aiheet ovat mer­kit­tä­viä koko Suo­men kirkkohistoriassa.

Timo Hol­ma oli asian­tun­ti­ja­na, kun pro­fes­so­ri Rei­no Mähö­nen teki väi­tös­kir­jaa kirk­ko­maa­la­ri Mikael Top­pe­liuk­ses­ta ja eten­kin Jou­ko Vah­to­lan laa­ties­sa Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nan his­to­ri­aa (1980) ja sitä ennen laa­dit­taes­sa Suur-Iin historiaa.

Hol­man toi­miai­ka­na perus­tet­tiin kol­me seu­ra­kun­ta­ko­tia: Kir­kon vie­reen van­han kant­to­ri­lan pai­kal­le 1960-luvul­la raken­net­tiin ark­ki­teh­ti Ris­to Har­jun suun­nit­te­le­ma har­maa ja mata­la seu­ra­kun­ta­ko­ti, joka ei ulko­näös­sä saa­nut Hol­man mie­les­tä kil­pail­la maan­kuu­lun kir­kon kans­sa. Se on myö­hem­min puret­tu uuden seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen val­mis­tut­tua. Kel­loon teh­tiin seu­ra­kun­ta­ko­ti Kel­lon Osuus­kau­pan van­hoi­hin tiloi­hin ja kol­mas Mar­tin­nie­meen 1980-luvulla.

Uuden seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lun voit­ti tam­pe­re­lai­nen avio­pa­ri Min­na ja Ilma­ri Lah­del­ma. Timo Hol­ma halusi sijoit­taa seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen lähel­le kirk­koa niin, ettei se kil­pai­le yli 200 vuot­ta sit­ten raken­ne­tun kir­kon kans­sa. Jäl­keen­päin Hol­ma ker­toi aina­kin minul­le, että kaik­ki Hau­ki­pu­taan kir­kol­li­set raken­nuk­set ovat oman aikan­sa maan par­hai­den mes­ta­rei­den suunnittelemia.

Hau­ki­pu­taan his­to­ria oli Timo Hol­mal­le mie­lui­nen kes­kus­te­lun aihe minun kans­sa­ni ehkä sik­si, että tulin hänen jäl­keen­sä koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­jak­si. Hän esit­te­li usein ideoi­taan ja run­sai­ta tie­to­jaan hok­saut­ta­mal­la yhdis­tys­tä mm. vuon­na 1988 paa­vin bul­las­ta, jos­sa Kel­lon annek­si mai­ni­taan ensim­mäi­sen ker­ran. Hän ehdot­ti, että sitä pitäi­si juh­lia. Näin läh­ti liik­keel­le kir­kon 500-vuo­tis­juh­la ja myös kel­lo­lais­ten pat­sas­han­ke (Ari Koc­hin Meren mer­kit, 1989). Se tosin muut­tui maan­nousun muis­to­mer­kik­si, kun ei oltu var­mo­ja kir­kon sijainnista.

Timo Hol­ma naut­ti koti­kun­nas­saan ja jul­ki­suu­des­sa suur­ta arvos­tus­ta, mikä joh­tui hänen per­soo­nas­taan, aikaan­saan­nok­sis­taan, käyt­täy­ty­mi­ses­tään ja ase­mas­taan. Vaik­ka hän oli leik­ki­sä kes­kus­te­li­ja, hän ei kos­kaan men­nyt sii­nä lii­al­li­suu­teen, vaan muis­ti hyvin arvok­kaan ase­man­sa. Hol­man arvo­val­ta näkyi mm. sii­nä, kun kel­lo­lai­set, minä­kin muka­na, olim­me perus­ta­mas­sa Kel­lo-seu­raa tilan­tees­sa, jos­sa luul­tiin kun­nan koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen kuih­tu­van. Hol­ma teki tur­hak­si nämä suun­ni­tel­mat ja ehdot­ti kel­lo­lais­ten pysy­mis­tä Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­yh­dis­tyk­ses­sä ja herät­tä­mään sen uuteen nousuun.

Hau­ki­pu­das-seu­ran 60-vuo­tis­juh­lan yhtey­des­sä Timo Hol­ma kut­sut­tiin seu­ran ensim­mäi­sek­si kun­nia­jä­se­nek­si. Uskon, että Timo Hol­man muis­to ei sam­mu Haukiputaalla.

Mart­ti Asunmaa

Kir­joit­ta­ja on koti­seu­tuak­tii­vi ja Hau­ki­pu­das-seu­ran 2. kunniajäsen

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu laa­jem­pa­na koko­nai­suu­te­na Hau­ki­pu­das-seu­ran verk­ko­si­vul­la https://haukipudasseura.yhdistysavain.fi/tapahtumia-ja-projekteja/)