Äänestäjien innostus ja kiinnostus historian ensimmäisiä aluevaaleja kohtaan on ollut varsin vaisua. Aluevaalien äänestysprosentin pelätään jäävän alhaiseksi. Miksi näin, vaikka vaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoihin, jotka päättävät kaikille tärkeistä terveyteen liittyvistä palveluista?
Viime eurovaaleissa äänestysprosentti oli 43 ja viime kesäkuun kuntavaaleissa päästiin kautta aikojen kehnoimpaan 55 prosenttiin. Onko kyseessä tilapäinen notkahdus, vai onko ihmisten kiinnostus äänestää ja vaikuttaa rapautumassa?
Rantapohja kysyi kolmelta alueen kokeneelta veteraanipoliitikolta ja vaikuttajalta, miksi nyt olisi tärkeää äänestää ja mietteitä sote-uudistuksesta.
Vastaajina:
• Tytti Isohookana-Asunmaa, Kello, keskusta, synt. 1947.
• Toiminut kunnallispolitiikassa, kansanedustajana ja ministerinä.
Valtiotieteiden tohtori, dosentti, yliopistolehtori. Historioitsija, tietokirjailija.
• Luottamustoimia mm. puheenjohtajana Marttaliitossa, Edistyksellisessäsä tiedeliitossa ja Suomen nuorison liitossa, toiminut pitkään Suomen ja Ruotsin kulttuuriyhteistyössä.
• Liisa Jaakonsaari, Oulu, SDP, synt. 1945.
• Toiminut kunnallispolitiikassa Oulun kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, ministerinä ja europarlamentaarikkona. Eduskunnan pitkäaikaisimpia naiskansanedustajia. Toimittaja.
• Oli mm. varapuheenjohtaja EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa.
• Nykyisin mm. Oulun yliopiston hallituksessa.
• Esko Kurvinen, Oulunsalo, kokoomus., synt. 1952. Nivalassa.
• Toiminut Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kansanedustajana kolme kautta sekä luottamustehtävissä mm. Suomen Kuntaliitossa, Pohjois-Pohjanmaan liitossa ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
• Insinööri, yrittäjä.
—–
Tytti Isohookana Asunmaa, kesk: Alueellinen päätöksenteko on välttämätöntä
Miksi nyt olisi tärkeää äänestää aluevaaleissa? Miksi aluevaalit eivät kiinnosta? Miten kansalaiset saataisiin innostumaan vaaleista?
– Keskusta on tavoitellut maakuntahallintoa kymmeniä vuosia ja puolueen kannattajat pääsevät nyt vihdoin toteuttamaan alueellista päätöksentekoa. Kyse on merkittävästä askeleesta kohti todellista maakuntahallintoa, joten uskon vaalien kiinnostavan.
Uudistuksella vahvistetaan myös demokratiaa, joka toteutuu vain vaalien kautta. Ei ole yhdentekevää, kuka päättää ja miten yhteisten varojemme käytöstä. Siksi koulujen ja mediankin olisi jatkuvasti muistutettava kansalaisia äänestämisen suuresta merkityksestä.
Olisiko vaalit pitänyt siirtää koronatilanteen takia?
– Vaaleja ei olisi pitänyt siirtää, koska koska turvallinen äänestysympäristö kyetään varmistamaan.
Uskotteko sote-uudistuksen nyt vihdoin toteutuessaan tuovan parannusta palveluihin? Saavutetaanko säästöjä?
– Uudistuksen onnistuminen riippuu päättäjien sitoutumisesta etsiä ennakkoluulottomasti kullekin alueelle sopivat käytänteet. Kun otetaan käyttöön uusia ideoita mm. kotihoitoon ja kevennetään merkittävästi raskasta ja moniportaista hallintoa, säästöjä varmasti syntyy. Myös työpaikkakoulutusta tarvitaan nyt, jotta luottamus työntekijöiden itsenäiseen osaamiseen vahvistuisi.
Mitä ajatuksia tässä hetkessä ja aluevaaleihin liittyen?
– Koronakuukaudet ovat osoittaneet käytännössä miten alueellinen päätöksenteko on välttämätöntä. Helsingissä tehty päätös ei sovellu vaikkapa Rantapohjan alueelle, jossa koronatilanne on aivan toisenlainen kuin suurissa kaupungeissa. Vastaava tilanne on sosiaali- ja terveysalalla sekä palo- ja pelastustoimessa. Seuraavana odottaa työllisyys- elinkeino- ja koulutusala uudistusta.
Liisa Jaakonsaari, SDP:
Turhaa vastakkainasettelua eri alueilla ei pidä synnyttää
Miksi nyt olisi tärkeää äänestää aluevaaleissa? Miksi aluevaalit eivät kiinnosta? Miten kansalaiset saataisiin innostumaan vaaleista?
– Kysymys on siitä pääsemmekö lääkäriin, saammeko ikäihmisenä hoivaa ja hoitoa. Saammeko elämän erilaisissa kriiseissä tarpeellista tukea. Kysymys, miten järjestämme palvelut väestön ikääntyessä ilman veroasteen nousua on olennainen.
– Innostusta vaaleja kohtaan saataisiin lisättyä siten, että vielä on mahdollista puhua enemmän itse asiasta eli miten turvata terveys- ja sosiaalipalvelut tasa.arvoisesti. Eri alueilla on erilaisia ongelmia. Uuden aluevaltuuston pitää tämä ymmärtää ja tutustua mahdollisimman hyvin eri alueiden ongelmiin, jotta turhaa vastakkainasettelua ei synny eikä synnytetä.
Olisiko vaalit pitänyt siirtää koronatilanteen takia?
– Vaalithan siirrettiin jo kerran eikä kukaan pystynyt ennustamaan viruksen liikkeitä. Kun kävin itse ennakkoon äänestämässä, kaikki sujui hyvin ja terveysturvallisesti.
Uskotteko sote-uudistuksen nyt vihdoin toteutuessaan tuovan parannusta palveluihin? Saavutetaanko säästöjä?
– On onnistumisen pakko. Säästöt eivät ole tässä tärkein asia, vaan uudistamalla käytäntöjä voidaan parantaa palveluja sekä aikaansaada säästöjä. Henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen on esimerkiksi asia, mihin voidaan vaikuttaa.
– Jos uudistuksen perusidea toteutuu, tulee myös säästöjä. Miten nopeammin saa lääkärinapua, hoitoa ja hoivaa, sen enemmän tulee myös säästöjä. Varhaisessa vaiheessa hoitoon pääseminen tuo aina säästöjä.
Mitä ajatuksia tässä hetkessä ja aluevaaleihin liittyen?
– Äänestäminen kannattaa aina. Pieni vaiva, iso merkitys koko Suomelle. Kehittyykö yksi maailman parhaista maista tasa-arvoiseen suuntaan vaan sallimmeko sen, että raha ratkaisee, saako ihminen tarpeellista hoitaa ja hoitoa kukkaron paksuudesta riippumatta. On kysymys yhteiskunnan ja politiikan perusarvoista ja perustavoitteista.
Esko Kurvinen, kok: Työ palvelujen parantamiseksi on jatkuvaa
Miksi nyt olisi tärkeää äänestää aluevaaleissa? Miksi aluevaalit eivät kiinnosta? Miten kansalaiset saataisiin innostumaan vaaleista?
– Nyt on Suomen historian ensimmäinen kerta, kun valitaan suoralla kansanvaalilla maakuntatason päättäjät. Perustetaan täysin uusi Sote-palvelujen organisaatio, jolle luodaan uudet toimintamallit ja käytännöt palvelujen tuottamiseen, hankintoihin ja päätöksentekoon. Ensimmäisellä valtuustokaudella vaikutetaan pitkäkestoisemmin aisoihin kuin vain yhtä kautta varten.
Olisiko vaalit pitänyt siirtää koronatilanteen takia?
– Virus on osoittautunut äkkiarvaamattomaksi ja nopealiikkeiseksi, joten kukaan ei osaa sanoa milloin on oikea aika pitää vaalit.
Uskotteko sote-uudistuksen nyt vihdoin toteutuessaan tuovan parannusta palveluihin? Saavutetaanko säästöjä?
– Ei uudistusta kannattaisi tehdä, jos ei uskoisi nykyistä parempaan lopputulokseen. Nyt ainakin perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito tulevat olemaan samoissa käsissä ja samojen henkilöiden vastuulla. Taloudellisia säästöjä ei tule, mutta kustannusten nousua voidaan hillitä uudistuvilla toimintavoilla, jos päättäjät uskaltavat toimia ennakkoluulottomasti. Kehitystyötä palvelujen parantamiseksi on tehtävä koko ajan myös tulevaisuudessa.
Mitä ajatuksia tässä hetkessä ja aluevaaleihin liittyen?
– Toivotan kaikille lukijoille turvallista äänestysmatkaa vaaliuurnille. Demokratiaa ja kansanvaltaa kannattaa vaalia, se on arvokas asia, joka ei kaikkialla ole itsestäänselvyys.
• Vaaleissa 23.1. valitaan aluevaltuustot.
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon 79 jäsentä.
• Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin.
• Ehdokkaita yhteensä 638 hyvinvointialueen 30 kunnasta.
• Ehdokkaita asettanut 18 puoluetta ja valitsijayhdistystä.
• Valtuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022.
• Hyvinvointialueiden toiminta alkaa 2023.
• Hyvinvointialueen hoidettavaksi siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut kunnilta ja sariaanhoitopiireiltä.
• Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.